- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1301-1302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lycodes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1301

Lycodes—Lye||

1302

nan (971 as.), on Kuotsin Lapin tärkeimpiä
paikkoja. Lappalaisia varten tänne rakennettiin
kirkko ja määrättiin pappi 1613, ennenkuin
pitäjässä oli mitään kiintonaista asutusta.

Lycodes, pehmeäeväisiin kuuluva kalasuku,
jonka lajit elävät pohjoisissa merissä.

Lycoperdon ks. K u p u s i e n e t.

Lycopersicum ks. Tomaatti.

Lycopodium, lieko, harakanvarvas,
n. 100-lajinen sanikkaissuku, monivuotisia,
rönsyileviä, jonkun verran
sammaleita muistuttavia
kasveja, joilla on pienten,
jäykkien, neulasmaisten
lehtien peittämä
hanka-liaarainen varsi.
Munua-maiset itiöpesäkkeet
haarojen latvoissa joko
erityisten tähkiksi
ryhmittyneiden itiölehtien tahi
tavallisten lehtien hangoissa.
L. annotinumia. r i i d e
n-liekoa, ja L.
clava-1 it in ia. k a t i n 1 i e k o a,
joista edellisellä on
yksinäiset, perättömät,
jälkimäisellä tav. parittaiset,
periilliset tähkät,
käytetään yleisesti eteismattojeu tekoon. — L.-lajien
itiöitä, jotka muodostavat keltaisen jauheen,
käytetään apteekeissa pillerirasioissa. Ne syttyvät
helposti ja leimahtavat äkkiä kirkkaaseen
liekkiin („kärpäsruuti"). J. A. W.

Erityisen ryhmän liekomaisten kasvien
joukossa muodostavat sukupuuttoon kuolleet
paleo-zooisen ajan puumaiset lieko- ja mähkäkasvit,
jotka tav. yhdistetään ryhmäksi Lepidopliyta. Ne
olivat jättiläiskokoisia, mutta muistuttivat
rakenteeltaan yleensä nykyisiä liekokasveja, vaan sen
ohella oli niissä vieraitakin piirteitä, esim.
varren sekundäärinen paksuuskasvu, sen
lehtityyny-jen ja -arpien muodostama ympärystä sekä
erikoislaatuinen juuristo (ks. S t i g m a r i a);
kielekkeen (ligula) olemassaolossa ja
erilaisitiöi-syydessään ne lähinnä muistuttivat
mähkäkas-veja. Kaksi ryhmää: 1. Lepidodendi aceæ,
haaroitus runsas, lehtityynyt taajoissa vinorive’ssä.
2. Sigillariaceæ, haaroitus niukka tai puuttuva,
lehtityynvt enimmäkseen pituusriveissä.

V. A. K-io.

Lycopus europæus, rantayrtti,
korkeahko, rannoilla ja ojissa, meillä
Etelä-Pohjan-rnaalle ja Pohjois-Savoon asti pohjoisessa kasvava
yrtti huulikukkaisten heimoa. Lehdet
vastakkaiset, karkeasahaiset, niiden hankoihin
puhkeavat kukat pienet, vaaleanpunaiset. Heteitä 2.
Käytetty ennen vilutaudiu lääkkeeksi. ./. A. W.

Lyddiitti, räjähdysaine, joka on puhdasta
pikriinihappoa (ks. t.).

Liidecke [ly-], Christopher Wilhelm
(1737-1805), saks. pappi, kirjailija, palveli
nuorempana luterilaisena pappina Smyrnassa
Vähässä-Aasiassa, sitten kotimaassaan
Magdebur-gissa, kunnes 1773 kutsuttiin saks.
seurakunnan pastoriksi Tukholmaan, jossa sitten eli
kuolemaansa asti. L:n teos. „Allgemeines
Schwe-disches Gelehrsamkeits-Archiv unter Gustavs des
ITI:n Regierung" (7 os.), on tärkeä lähde
Ruotsin senaikuisten kirjallisten olojen tuntemiseksi.

Myöskin hänen poikansa, Johan Anton
August L., on esiintynyt kirjailijana. K. G.

Lüderitzin mutka [lyder.tsin ] on Angra
Pequenan (ks. t.) nykyinen nimi. Mutkan
ympärillä ja siitä etelään oleva L:n maa, jonne
saksalainen F. A. Lüderitz 1883 perusti
kauppapaikan ja jonka hän 1884 asetti Saksan
suojelus-herruuden alle. on Saksan lounais-afrikkalaisen
siirtomaayrityksen alku. — L. m:n rannikolla
ovat siirtomaan timanttikentät, löydetyt 1908.

Liiders [ly], Aleksander
Nikolae-vits (1790-18741. kreivi, ven. kenraali, oli
mukana useassa sodassa, m. m. v:n 1808 Suomen
sodassa; otti 1849 csaa Unkarin kapinan
kukistamiseen hyökäten joukkoineen Siebenbiirgeniin.
missä valtasi Hermannstadtin ja voitti Bernin
Segesvärin luona. Krimin sodan aikana L.
maa-lisk. 1855 nimitettiin etelä-armeian päälliköksi
ja 1856 Krimissä olevien joukkojen
ylipäälliköksi; oli 1861-62 käskynhaltijana Puolassa,
missä esiintyi tavattoman ankarasti, niin että
häntä vastaan hänen lähtiessään Varsovasta
tehtiin murhayritys. J. F.

Lydia ks. Lyydia.

Lydialaiset ks. L v y d i a.

Lydiitti ks. K v a r t s i.

Lyell [laial], SirCharles (1797-1875).
kuuluisa engl. geologi, syntyisin Skotlannista.
Harrasti Oxfordissa lakit,
opintojen ohella geologiaa
Bucklandin luentojen
innostuttamalla, rupesi 1823
Lontoon geologisen seuran
sihteeriksi ja jätti 1827
kokonaan lakimiehen uran.
Tuli 1831 Iving’s collegeen
geologian professoriksi,
jona oli pari vuotta. Tähän
aikaan hänellä jo oli
selvillä ne aatteet, joitten
kehittäminen ja
tunnustetuiksi saattaminen tuli
hänen suurtvökseen. Hänen
pääteoksensa täydellinen
nimi on ,,Pi ineiples of
geo-logy. an attempt to explain
the former changes of the
eartli surface by reference to causes no\v
in operation". Se ilmestyi 1832, ja kohta
tekijän kuoltua 1876 julkaistiin sen 12 :s
painos. Kuten jo nimi osoittaa, on teoksen
tarkoituksena selittää muiuaisaikojen geologiset
tapahtumat, kuten maanpinnan muotojen
muuttumiset. vuorilajien synty ja elimellisen maailman
kehitys, olettamalla, että niitä ovat aiheuttaneet
samat voimat, jotka yhä ovat toimessa ja
saavat aikaan samantapaisia ilmiöitä. Geologisten
aikakausien pituus selittää, että nuo muutokset
saattavat olla niin suurenmoisia kuin ne ovat,
vaikka ne käyvät niin hitaasti, ettemme monesti
edes muuttumista huomaa. Samanlaisia
ajatuksia olivat ennen häntä lausuneet Hutton.
Play-fair ja von Hoff. mutta L. ne kehittää
yhtenäiseksi teoriaksi, ja todistuskappaleiden sarja
hänellä kertyy vastustamattomaksi. Niinpä nyt
ennen pitkää tämä n. s. aktualistinen periaate
tulee yleisesti hyväksytyksi. Kirjansa jokaiseen
uuteen painokseen L. lisää omansa ja muitten
tärkeimmät tutkimustulokset; on sanottu että

Charles Lyell.

L. clavatum.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0699.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free