- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1307-1308

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyijyasetaatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

loOT

syntyy n. s. lyijysokeus. Myöhemmin
alkua Iyijykoliikki 1. lyijy ähky,
kohtauksittain tuleva kova kipu navan seuduilla
ja sen yhteydessä kova vatsa. L:n seurauksia
on vielä lyijyhalvaus. Se kohtaa tav.
kyynärvarren ojentajalihaksia jatkuen harvemmin
muihin lihaksiin. L:n aiheuttama nivelsärky
(polvi- ja nilkkanivelissä) on harvinaisempi.
Hiipivä lyijvmyrkytys johtaa lopulta
lyijyka-keksiaan, jolloin sairas laihtuu kovasti sekä
käy huonoksi ja heikoksi, kunnes hän lopulta
kuolee yleiseen heikkouteen. Y. K.

Lyijynitraatti ks. Lyijy.

Lyijyoksidi ks. Lyijy.

Lyijypaperi, paperin ohuiseksi valssattu tai
taottu lyijylevy.

Lyijypuu, lyijysokeriliuoksesta sinkin avulla
puun- eli pensaanmuotoisiksi ryhmiksi erotettua,
hyvin hienoksi jakautunutta, kidemäistä,
metallista lyijyä.

Lyijyryhmä, metalliryhmä, johon kuuluvat
ger-maniumi, tina ja lyijy.

Lyijysalva (unguentum plumbi) on sekoitus,
joka sisältää 1 osan lyijyetikkaa ja 9 osaa
para-fiinisalvaa. Se vaikuttaa ihoa suojelevasti ja
jäähdyttävästi lieventäen tulehdusta ja syyhymistä.
Lyijysalvoihin kuuluu Hebran lyijylaastarisalva
(u. diachylon), lyijylaastarin oliiviöljyn sekoitus.
Tätä salvaa käytetään hyvin yleisesti ihotautien
hoidossa joko sinänsä tai eri lääkeaineilla
sekoitettuna. Y. K.

Lyijysieni, lyijysulfaatista sinkin avulla
ero-lettua, hyvin hienoksi jakautunutta lyijyä, jota
käytetään kopiokaavojen valmistukseen.

Lyijysokeri, etikkahapon lyijysuola (1 y i j
y-asetaatti), jota saadaan liuottamalla lyijyä
tai lyijyoksidia etikkahappoon; 1. muodostaa
värittömiä kiteitä, jotka liukenevat helposti veteen
ja alkoholiin, maistuu imelältä ja on hyvin
myrkyllistä. Käytetään useiden muiden
lyijysuolo-jen valmistukseen. L:n vesiliuos liuottaa helposti
lyijyoksidia, jolloin syntyy emäksistä
lyijyasetaat-tia eli lyijyetikkaa. jota käytetään
ulkonaisena lääkkeenä. Puhtaalla vedellä laimennettuna
nimitetään tätä lyijy vedeksi. E. M-nen.

Lyijysulfaatti on veteen ja happoihin
liukenematon valkoinen jauhe (ks. Lyijy).

Lyijysulfidi, esiintyy luonnossa lyijyhohteena
ja syntyy rikkivetyä johdettaessa
lyijysuolaliuok-siin mustana, liukenemattomana saoksena. Sen
kaava on PbS.

Lyijysuola. Tällä nimityksellä tarkoitetaan
tavallisesti lyijvasetaattia (ks. Lyijysokeri).

Lyijytuhka, hieno, harmaanvärinen sekoitus
lyijystä, lyijvalioksidista’ (Pb20) ja lyijyoksidista
(PbO), jota valmistetaan kuumentamalla lyijyä
ilmassa. E. M-nen.

Lyijyvalkoinen, hopeavalkoinen,
holla n n i n v a 1 k o i n e n, maaliväri, jota
valmistetaan eri tavoilla lyijystä tai lyijy-yhdistyksistä;
on emäsmäistä lyijvkarbonaattia. L:ta voidaan
valmistaa esim. pitämällä ohuita lyijylevyjä
etikka-happohöyryjen ja hiilihappokaasun seoksessa.
Lyijyvalkoinen on myrkyllistä, amorfista jauhoa.
Maalatessa se peittää pinnan ohuemmaksikin
kerrokseksi siveltynä hyvin, mutta mustuu
huonossa ilmassa olevan rikkivetykaasun
vaikutuksesta, jonka vuoksi sitä yleensä käytetään vain
ulkoseinien maalaamiseen. L:ta käytetään myös-

1308

kin vernissan, mönjän, laastarin, kitin y. m.
valmistukseen. Kaupassa on sillä eri nimiä: Kremser
valkoinen, liuska valkoinen y. m. S. V. II.

Lyijyvesi (aqua plumbica), emäksinen neste,
jossa on 49 osaa vettä ja 1 osa lyijyetikkaa
(Liq-uor plumbi subacetici. Tämä valmistetaan 3
osasta lyijyasetaattia ja 1 osasta lyijyoksidia
sekä 10 osasta vettä.) L. vetää ilmasta
hiilihappoa ja tulee jonkun aikaa seistyään sameaksi
sentähden, että siten muodostunut hiilihappoinen
lyijy saostuu. L:tä käytetään huuhteluissa ja
haudekääreissä. Y. K.

Lyijyähky ks. Lyijymyrkytys.

Lykabettos [-bètto’s], terävähuippuinen vuori
Ateenan edustalla, koillisessa kaupungista; n.
277 m yi. merenp. Nvk. Hagios Georgios.

Lykaion (nvk. D i a f o r t i), vuoristo
Lounais-Arkadiassa, 1,420 m yi. merenp. Sen huipulla
oli Zeus Lvkaioksen pyhäkkö. Temppeliä ei ollut,
ainoastaan multa-alttari ja sen edessä kahden
pylvään päässä kullatut kotkankuvat: alttarilla
kerrottiin toimitettavan m. m. ihmisuhreja.
Lähellä oli pyhä alue, johon ei kukaan saanut
astua; jos joku sinne joutui, niin hän muka me
netti varjonsa ja kuoli vuoden kuluessa.
Alempana oli Hagno-lähde; kovan kuivuuden
vallitessa Zeuksen pappi hämmensi sen vettä
tammenlehvällä; silloin siitä muka nousi usva, joka veti
luokseen pilviä, ja toivottu sade tuli. O. E. T.

Lykaon
k(i’önj, kreik. tarustossa muinainen
arkadialainen kuningas. Pelasgoksen poika, 50
pojan isä, Lvkosuran perustaja. Uhrasi Zeus
Lykaioksen alttarille ihmislapsen, tai tarjosi [-luonaan vierailevalle Zeukselle ihmislihaa muun
lihan seassa; toisten kertojain mukaan tämän
tekivät hänen poikansa. Zeus silloin muutti L:n
sudeksi (kreik. lykns) tai tappoi salamallaan joko
hänet vksin tai hänen kanssaan myös pojat.

O. E. T.

Lykaonia, muinainen maakunta
Vähässä-Aasiassa, rajoittui idässä Kappadokiaan,
pohjoisessa Galatiaan, lännessä Fryygiaan ja Pisidiaan
sekä etelässä Taurus-vuoristoon. Lvkaonilaiset
olivat rajua ja väkivaltaista kansaa. Heidän kan
sallisuudestaan ei ole tietoja; he eivät olleet
arjalaisia eivätkä seemiläisiä. L:n halki kulki
yleinen valtatie Sardeesta ja Ephesoksesta
Kili-kian porteille. Kaupungeista oli tärkein I k
o-nion: muita kaupunkeja: Laodikea
Katakekau-mene, Laranda (Karaman), Derbe, Lystra.

Lykeion (lat. lycCum), gymnasion (voimistelu
laitos, jossa myös annettiin korkeampaa henkistä
kasvatusta) ynnä siihen kuuluva alue muin.
Ateenan edustalla, Lykabettos-vuoren eteläjuurella.
Siinä oli Apollon Lykeioksen pyhäkkö, josta se
oli saanut nimensä, ruumiinharjoituksia ja
opetusta varten tarpeelliset rakennukset sekä puisto.
Alue oli niiu laaja, että sitä voitiin käyttää m. m.
asevelvollisten sotaharjoituksiin. — L. on
etupäässä tunnettu Aristoteleen perustaman
peripateettisen koulukunnan keskuksena: koulukunta
sai nimensä siitä, että Aristoteles lueunoi eräässä
L:n kävelvpaikassa (peripatos, luult. joku
kävely-halli). — Uudella ajalla 1.-nimeä on usein
käytetty erilaisten korkeampien koululaitosten
nimenä (lyceum, lycée, lyseo, lysee). O. E. T.

Lykia ks. L y y k i a.

Lykkäys. Prosessioikeudessa vallitsevien
perusteiden mukaan on oikeudessa käsiteltävänä

Lyijynitraatti—Lykkäys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free