- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1311-1312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lykomedes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1311

Ly ly muodostus— Lymfarauhaset

1312

jo 1510 ja ue pysyivät talonpoikaisissa käsissä
1850-luvulle, jolloinka valtioneuvos J. F. Öberg
oat, Hentin ja Höntin talot uiuodostaeu niistä
L:n kartanon, joka v:een 1875 saakka pysyi
hänen suvullaan. Sitten kartano vaihtoi kahdesti
omistajaa, kunnes maanviljelijä U. F. af
Hällström osti sen. Hänen jälkeensä (v:sta 1900)
tila on ollut hänen poikansa E. F. af
Hällströmin hallussa. [Ad. Neovius, „llistoriska
au-teckuingar om Lylyis gård" (Bidr. tili Lojo
sockenbeskrifning XXII, 1910).J A. Es.

Lylymuodostus (resiiiosisj on havupuissa
esiintyvä fysiologista alkuperää oleva kasvitauti,
johon sekä puu- että kuorisolukot voivat
sairastua. Tauti alkaa sillä, että yksityisiin soluihin
kokoontuu pihkaa pieuinä palloina, jotka
lopuksi sulautuvat yhteen täyttäen koko solun.
Myöhemmin itse soluketotkiu tulevat pihkan- ja
palsamiupitoisiksi; lopulta ne suorastaan
märkivät yhä ohuemmiksi, jopa muuttuvat kokonaan
pihkaksi. Myöskin tärkkelysjyväset muuttuvat
pihkaksi. L:n syitä ei tarkemmin tuuneta, usein
dii luultavasti haavoittuminen loissieuteu
(tervasroso), hyönteisten, pakkasen, rakeiden y. m.
kautta seu ensimäisenä alkusyynä, mutta hyvin
todennäköistä on, että tauti voi alkaa myöskin
puhtaasti kemiallisista syistä ilman haavojen
synnyttämää ärsytystä. L:u kehitys viittaa
siihen, että se on k ä v t e a i n e i d e u kautta
syntynyt ja edelleen kehittyvä entsymaattinen
tauti. — L. oli, niinkuin paleontologiset löydöt
todistavat, jo tertiäärikaudella erittäin valtavasti
esiintyvä kasvitauti silloisissa havupuissa.

J. I. L.

Lylypuu, kova, kimmoinen ja pihkarikas
puu-muodostus, jota tavataan etenkin suomaiden
reunoilla kasvavien kuusten ja mäntyjen rungoissa.

Lymantria ks. Xunnaperhoset.

Lymfa (lat. lympha = vesi), kudosneste,
imu-neste, on imusuonissa ’ks. t.) virtaava väritön
neste, joka sisältää valkeita verisoluja
(lymfa-soluja 1. leukosyyttejä) ja pieniä rasvapalloja.
Kokoomukseltaan 1. on verinesteen kaltaista,
kuitenkin on siinä orgaanisia aineita vähemmän
kuin jälkimäisessä. L. syntyy kudoksien
hius–uoniverkossa verestä siten, että verineste ja
valkeat verisolut tunkeutuvat hiussuoniverkosta
kudoksiin, missä 1. vaihtaa ravintoaineita
solujen hajaantumistuloksiin; se sisältää tällöin
runsaasti hiilidioksidia, mutta vähän happea. L.
maksoittuu, kuten verikin, ilman siihen
vaikuttaessa. Kudoksissa 1. kokoontuu ensinnä
solu-väleihin ja niistä lymfa- 1. imusuoniin, jotka
kuljettavat sen laskimoihin. L:n panee
liikkeeseen veren paine, ruumiin lihaksien liikunnot ja
myöskin imuSuonien seinämän aktiivinen
supistuminen. (Muutamilla eläimillä, esim.
sammakolla, on säännöllisesti supistuvia n. s.
lymfa-sydämiä.) L. liikkuu aina samaan suuntaan
(sydämeen päin), sillä imusuonissa
(imettäväisillä ja paikoin linnuilla) on, kuten
laskimoissakin. läppiä, jotka estävät sitä virtaamasta
takaisin päin. Suoliston imusuonista tuleva,
rinta-tiehyeen (ductus thoracicus) kokoontuva 1. on tav.
sameata, valkoista siinä olevien pienien
rasvapallojen takia. Tätä l:aa nimitetään
maitiaisnesteeksi (kliylus). P. B.

Lymfaattinen (ks. Lymfa), kudosnestettä,
lymfaa, tai imu- 1. lymfarauhasia koskeva. L.

konstit utsioni on ruumiinrakenteen
omituisuus. joka tunnetaan kalpeasta, veltostuneesta
ja pöhöttyneestä ihosta, heikosta hengityksestä,
koko imuneste-elimistön ja kateenkorvarauhasen
(thymus) liikakasvamisesta sekä helposti
syntyvistä iho- ja rauhastulehduksista. Henkilöt,
joilla on tällainen ruumiinrakenne, ovat yleensä
sekä eri tauteja että muitakin ruumista
kohtaavia vaurioita vastaan vähemmän
vastustuskykyi-I siä kuin tavallisesti kehittyneet. Xiinpä he esim.
saattavat kuolla äkkiä aivan pienistäkin
nukutus-| ainemääristä. Y. K.

Lymfadenitis (ks. Lymfa ja Adenitis)
1 imurauhastulehdus. 1. äkillinen 1.
on usein imusuonitulehdukseen liittyvä tauti,
jossa imurauhaset tulehtuvat, turpoavat ja
tulevat aroiksi ja pakottaviksi. Tauti, joka on
bakteerien aiheuttama, johtaa usein
rauhasmärkimi-seen. 2. hiipivä 1. on muutamaan yleistautiin
liittyvä imurauhasten vähittäinen suureneminen.
Rauhaset voivat toisissa tapauksissa tuntua
aristavilta ja hieman kipeiltä. Hiipivä 1. johtaa
harvemmin imurauhasten märkimiseen, tavataan
esim. syfiliksessä ja tuberkuloosissa. Y. K.

Lymfalaitos ks. S e e r u m h o i t o.

Lymfangiektasia (ks. Lymfa ja
Angiek-tasia), imusuonissa tavattava suonikohju.
Johtuu imunesteen kulkua haittaavista syistä.

Lymfangioma (ks. Lymfa ja Angioma),
kasvain, joka on muodostunut ihonalaisista
laajentuneista imusuonista.

Lymfangitis (lymfa, ks. t., ja år]r]e’ion
-verisuoni) 1. imusuonitulehdus. Pienistä,
märkäbakteerien saastuttamista ihohaavoista
joutuvat bakteerit imusuoniin ja aikaansaavat näissä
tulehduksen. Tulehdus leviää vähitellen
imu-suonta pitkin edelleen kulkien ruumiin
keskustaan päin. Tällaisen tulehtuneen imusuonen
kohdalla nähdään usein iholla punoittava viiva, joka
tuntuu aristavalta. L. tavataan useimmiten
raajoissa ja siitinelinten seutuvilla. Kansa nimittää
l:ta verenmyrkytykseksi.

Lymfarauhaset 1. imurauhaset (glandulæ
lymphaticce) ovat noin herneen tai pavun
kokoisia, pitkänpyöreitä tai pyöreähköjä, rauhasia
muistuttavia elimiä, joita on suhteellisen
runsaasti ruumiissamme. Ne ryhmittyvät omalla
omituisella tavallaan niskassa, kaulassa,
kainalossa, kyynär-, nivus- ja polvitaipeessa oleviin
rauhasiin. Lisäksi on ruumiinonteloissa
henki-torven haaroja seuraavia ja suoliliepeessä sekä
lantiossa olevia l:ia. Sitäpaitsi tavataan
pienempiä n. nuppineulan nupin kokoisia l:ia, n. s.
imunystyröitä. suolenseinämissä, joissa ne
esiintyvät joko yksittäisinä, sinne tänne siroteltuina
tai kokoontuneina soikeiksi ryhmiksi n. s. Peverin
plakeiksi, joita on ohutsuolen aliosassa. — L:issa
on sidekudoksen muodostama verkkomainen
kudos, jonka silmukoissa on valkoisia verisoluja
valmistavia imukeräsiä sekä laajentuneita
imu-liiussuonia. Jokaiseen l:een tulee 2-6 imusuonta,
jotka itse rauhasessa jakautuvat
hiussuoniver-koksi ja kokoontuvat sitten jälleen yhdeksi
pois-vieväksi imusuoneksi, joka rauhasportin kautta
kulkee ulos l:sta. L:ssa muodostuu valkoisia
verisoluja. sitäpaitsi puhdistuu niissä kudosneste
siihen tulleista vieraista aineista, etupäässä
bakteereista. Rauhaseen pysähtyneet taudinsiemenet
saavatkin usein aikaan tulehduksen ja sitä seuraa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free