- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1315-1316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lymfasuonet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1310

Lynkkysuoli —Lyon

1316

Lynkkysuoli (Colon) on se osa paksua suolta,
joka alkaa umpisuolesta ja päättyy peräsuoleen.
Se jaetaan neljään osaan: kohoava 1. kulkee
oikeasta suolikuopasta (fossa iliaca) vatsaontelon
takaseinään kiinnikasvaneena ylöspäin oikean
munuaisen tienoille. Tämän ja maksan välissä
se kääntyy vasemmalle ja jatkuu
poikittaisena l:na jotenkin vaakasuorasti tai hieman
alaspäisessä kaaressa mahalaukun ison kaarroksen
alipuolella, vatsaontelon yläosassa oikealta
vasemmalle noin vasemman munuaisen seutuville.
Poikittainen 1. ei ole vatsaontelon seinämään
kiinnikasvanut kuten nouseva, vaan kulkee
vapaana. Sen vasen pää kääntyy alaspäin jatkuen
n. s. laskevana l:na vatsaontelon seinää
pitkin, johon se on kiinnikasvanut. Vasemmassa
suolikuopassa se irtaantuu vatsaontelon
seinämästä ja jatkuu S:n m u o t o i s e n a l:na
mutkassa alas pikkulantioon, jossa sen jatkoa
nimitetään peräsuoleksi. Y. K.

Lynn [Iin], kaupunki Yhdysvalloissa.
Massachusettsin valtiossa, Massachusettsin lahden
rannalla 16 km Bostonista koilliseen; 89,336 as.
(1910). — L:n jalkineteollisuus on kerrassaan
suurenmoinen; se alkoi jo 1636. valmistusarvo
285 milj. mk. (1905; 3/4 Suomen kaikkien
teollisuuksien tuotantoarvosta sam. v.) on alallaan
suurin Yhdysvalloissa. Työväestö 21,540 (1905).
Huomattava edelleen sähkökoneteollisuus
(valmistusarvo n. 100 milj. mk.) ja patenttilääkkeitten
valmistus. — Vienti L:stä ulkomaille n. 125
milj. mk. v:ssa. E. E. K.

Lynx ks. Ilves.

Lyon [liö’ ], kaupunki Kaakkois-Ranskassa,
Rliönen ja Saönen yhtymäkohdassa,
Rhöne-depar-tementin lujasti linnoitettu pääkaupunki;
väkiluvultaan Ranskan kolmas, 472,114 as. (1906).—
L:n pääosa on jokien väliin syntyneen kapean
(5 km pitkä, 0,s-l km leveä), matalan niemen
pohjoisosassa. Täällä on Place des Terreaux’n
tori (Bartholdi’n suihkulähde kuvaava virtoja
matkalla mereen), jonka itäpuolella on runsaasti
kaunistettu kaupungintalo (Hotel de ville;
1646-72) ja eteläpuolella valtavan suuri Palais
des arts 1. St. Pierre (ent. benediktiiniluostari),
jossa on monta suurkokoelmaista museoa
(maa-Iaus- ja kuvanveistomuseo, sisältää m. m.
lyonilaisten taiteilijain BerjonMn. Meissonier’n,
Chena-vard’in, Puvis de Chavannes’in y. m. teoksia,
arkeologinen ja luonnontieteellinen museo, tiede-,
taide- ja teollisuuskirjasto, jossa 80,000 nid.) ja
taideteollisuuskoulu, joka perustettiin 1700-luvulla
valmistamaan piirustajia silkkikutomoita varten.
Lähellä edellämainittuja on S:t Xizierin kirkko
(L:n vanhin katedraali), Lycée (jossa
kaupunginkirjasto sisältäen 130.000 nid. ja 5,000
käsikirjoitusta) sekä kahden torin välissä kauppa- ja
pörssipalatsi (jossa m. m. kauppakamari ja Musée
historique des tissus, s. o. kutomoteollisuudeu
kehitystä esittävä, 400,000 kappaletta käsittävä
museo). Edellämainitut rakennukset, paitsi Lycée,
ovat kahden, Hotel de villen luota eteläänpäin
lähtevän L:n pääkadun, Rue de 1’Hötel de villen
ja Rue de la Républiquen varrella
(viimemainittuun koskettaa myös suurenmoinen Hötel de
l)ieu’n sairaala, 1.000 sairassijaa), jotka
molemmat päättyvät lyonilaisten mielikävelypaikkaan,
avaraan Place Bellecouriin (jolla Ludvik XIV:n
ratsastajapatsas). Etelään tästä ovat Place Car-

not^ ja Cours du Midi’n suuret puistikot,
joiden eteläpuolella on L:n päärautatienasema Care
de Perrache sekä uudempi, Perrache niminen
kaupunginosa arsenaaleineen, vankiloineen y. m. ra
kennuksineen. -— Ensinmainitun, L:n keskustan
pohjoispuolella olevalla jyrkkärinteisellä ylängöllä,
jonne päästään kahta köysirataa myöten, on etu
päässä silkkitehtaitten työväestön asuma La
Croix Roussen kaupunginosa, sekä siitä länteen
Saönen rannalla Les Chartreux ja S:t Serin;
joen toisella puolen on Vaise, sekä kauempana
etelässä L:n vanhin osa, ahdas- ja
käyräkatui-nen Fourvières (Trajanuksen perustama Forum
vetus) samannimisellä kukkulalla ja sen juurella,
jonne johtaa kolme köysirataa. Kukkulan
juurella on goottilaistyylinen metropolitaanikirkko
S:t-Jean (valm. 1480), sekä sen huipulla, josta
viehättävä näköala kaupungin yli, bysanttilai
seen tyyliin rakennettu Notre-dame de Fourvières
(1872-94), joka on saanut nimensä lähellä olevan,
ihmeitä tekevästä Marian kuvastaan kuuluisan
kappelin mukaan (Ranskan huomatuimpia
pyhiinvaelluspaikkoja). Tähän kaupunginosaan
liittyvät etukaupungit S:t Just ja S:t Irénée
(samannimisen kirkon kryptassa sanotaan säilytettävän
piispa Irenæuksen ja Severuksen vainossa
surmatun 19,000 marttyyrin luut). — Rliönen
itäpuolella ovat työväenkortteli La Guillotière sekä sen
pohjoispuolella säännöllisesti rakennettu
hienoston kaupunginosa Les Brotteaux; tämän
pohjoispuolella on suuri puisto Parc de la tëte d’or
eläin-ja kasvitieteellisine puutarhoineen.
Viimemainitun kasvihuoneet etelämaisine kasveineen ovat
Ranskan rikkaimmat. — Idempänä ovat
teol-lisuusesikaupungit Villeurbanne ja Montchat. —
L:n monista sivistyslaitoksista mainittakoon
vielä: yliopisto (4 tiedekuntaa, n. 3,000 ylioppi
lasta), vapaa katolilainen yliopisto (4
tiedekuntaa, 600 ylioppilasta), Euroopan vanhin eläin
Uiäkärikoulu (per. 1761), korkeampi teknillinen
oppilaitos, pari seminaaria, korkeampi
kauppaoppilaitos, tähti- ja ilmatieteellinen observatori.

— L:n arkkipiispa on gallikaanisen kirkon primas.

— L. on Ranskan tärkeimpiä rautatiekeskuksia
(rautatiet m. m. Pariisiin, Marseilleen. Genovaan.
Geneveen). Saöne L:n yläpuolelta ja Rhone L:itn
asti ovat kuljettavia pienemmillä höyryaluksilla :
viimemainittu on patojen rakentamiseen asti
pahasti tulvillaan hävitellyt matalia rantojaan. —
L. on Ranskan etevimpiä teollisuuskaupunkeja;
silkkiteollisuudessa sillä ei ole maailmassa
vertaista. Ranskan hallitsijat Frans I:stä alkaen
ovat kaikin voimin tätä teollisuutta suosineet,
ja Jacquard’in käänteentekevän keksinnön jälkeen
se edistyi huimaavasti, viihtyen kuitenkin
etupäässä L:n esikaupungeissa ja lähistöllä.
Nykyään L:n kaupungissa työskentelee pari tu
liatta käsikangaspuuta, esikaupungeissa ja
ympäristössä 55,000 käsi- ja 33.000 konekangaspuuta.
Tuotannon arvo on n. 400 milj. mk. ja
työntekijäin lukumäärä n. 300,000. Silkkiteollisuuden
ohella mainittakoon muu kehruu- ja
kutomoteol-lisuus sekä värjäys- y. m. s. laitokset,
kemialliset tehtaat, konepajat, kulta- ja jalokiviseppäin
työpajat, jalkine-, sormikas-, huonekalu-,
tupakka-, lasi- y. m. tehtaat. — Silkkituotteitten
ja raakasilkin kauppa on suurenmoinen;
kilpailijana on ainoastaan Milano.

Historia. L. oli huomattava segusianien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0706.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free