- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1317-1318

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyonnais ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1317

kaupunki nimeltään Lugudanum 1. Lugdunum,
kun Munatius Plancus 43 e. Kr. sinne perusti
roomal. siirtolan (aikaisempi kreikkalainen
uutis-asutus on epävarma). Augustus suosi L:ia
kaikinpuolin, tehden siitä liikennekeskuksen ja Gallia
lugdunensiksen pääkaupungin. Kaupungin
kaunistamista, vesijohtojen rakentamista (joista vielä
suurenmoisia jätteitä) jatkoivat seuraavatkin
hallitsijat, ja L;sta tuli Gallian tärkein kaupunki.
Kristinoppi sai aikaisin jalansijaa L:ssa, Irenæus
vaikutti täällä 2:sella vuosis.
Kansainvaellus-ajan vaihtelevani kohtaloiden jälkeen L. joutui
frankeille ja 843 Lothar I:lie, sittemmin
Arela-tin valtakunnalle ja sen kanssa 1032 Saksalle,
kehittyen sitten itsenäiseksi, piispain suojeluksen
alaiseksi valtakunnankaupungiksi. Kun keisari
Fredrik II L:n kirkolliskokouksessa 1245 oli
julistettu pannaan ja Saksan keisarien valta
heikontunut, antautui ensin piispa, sitten 1307 itse
kaupunki Ranskan suojelusherruuden alle.
Uskonpuhdistus voitti nopeasti jalansijaa; 1685 L:sta
karkoitettiin kaikki protestantit, jonka johdosta
siikkiteollisuus aleni kolmanteenosaan
entisestään. Vallankumous kohtasi L:ssa ankaraa
vastarintaa, jonka kukistuttua kaupunki joutui
kauhean hävityksen alaiseksi; 6,000 henkeä
surmattiin kartessilaukauksilla. Seur. vuosisadalla L ;ssa
tapahtui useita vakavia työväenlevottomuuksia
(1831, 1834, 1848. 1849) ja "tulvia (kauhistuttava
etenkin 1856). E. E. K.

Lyonnais [Honnef], ent. Ranskan maakunta
(7;810 km2), joka käsitti varsinaisen L:n,
Fo-rez’n ja Beaujolais’n ja sijaitsi Auvergnen sekä
Saönen välissä; liitettiin Ranskaan 1527,
jaettiin 1791 Loiren ja Rhönen departementteihin.—
Pääkaupunkina oli L y o n.

Lypertö 1. Lypörtö [-y- -ö], pieni saari
Kustavin pitäjän luoteisessa saaristossa, Kaurissalon
länsipuolella; luotsiasema. L. H-nen.

Lypsy, utareihin kokoontuneen maidon
tyhjentämistä tarkoittava toimi, jonka ohella voidaan
vilkastuttaa utare-elimistön toimintaa antamaan
enemmän maitoa, jos 1. toimitetaan taidolla ja
sopivaa hierontaa käyttäen. Varsinkin
ensikantoi-sen lehmän utarerauliasia saattaa taitava lypsäjä
kehittää. Siitä, miten lehmä lypsetään, riippuu
myöskin maidon rasvaisuus ja puhtaus.
Taloudellisesti on siis tarkoituksenmukaisesti suoritetulla
1 :llä sangen suuri merkitys. L. toimitetaan joko
käsin tahi koneella (ks. Lypsykone). Käsin
lypsäessä käytetään joko luonnottomampaa ja
eläimelle haitallista sormin vetämistä (venytyslypsy)
tahi koko kädellä puristamista (puristuslypsy), joka
viimemainittu vasikanimemistä jäljittelevänä on
luonnollisempi sekä eläimelle mieluisampi. Lehmä
on lypsettävä vilkkain ja täsmällisin tempuin
vuorotellen kummallakin kädellä, kunnes utareet
tuntuvat melkein tyhjiltä. Loppumaito
puristetaan sitten tavoittaen yhtaikaa molemmin käsin
syvältä nännien juurilta alaspäin (loppulypsy).
Että loppu-1. vaikuttaisi tehokkaammasti, on
siihen viime aikoina koetettu sovittaa hierontaakin,
jossa on noudatettu tanskalaisten O. Ilegelundin
ja Chr. Sondergaardin kehittämiä tapoja,
jälkimäistä yksinkertaisuutensa vuoksi enemmän.
Hyvin hoidetuissa karjataloissa valvotaan 1 ;yä siten,
että karjakko tai joku muu tottunut henkilö
toimittaa viimeiseksi n. s. jälki-l:n tarkastaakseen.
onko jokainen lehmä tarkoin lypsetty. Lehmät

1318

lypsetään vähintään 2-3 kertaa päivässä,
järjestäen väliajat mahdollisimman yhtäpitkiksi. Kolmi
kertainen 1. tuottaa enemmän ja parempaa
maitoa. — Hyvä lypsäjä lypsää 16-20 lehmää 2
tunnissa, ja reippaalta lypsäjältä kuluu aikaa

I maito-kg:n lypsämiseen 1 ’/3-l ’/. minuuttia.
Hidas 1. ehdyttää lehmää ja maito tulee huononi
paa kestämään. — Mahdollisimman hyvää puh
tautta on l:ssä noudatettava, jotta maito
saataisiin kestäväksi ja terveelliseksi. — Kun nännit
ovat kipeät, ettei tavallisella l:llä maito niistä
lähde, käytetään apuna hopeasta tai nikkelistä
tehtyä maitopilliä, joka kiehuvassa vedessä
puhdistettuna lykätään nännitiehykkeeseen, jolloin
maito itsestään juoksee sen läpi ulos. [Maahenki

II osa (1910) siv. 199. „Lypsäminen ja lypsy";
Søndergaard, ..Lypsäminen ja uusi lypsytapa"
(suom.. 1902).] ’ E. v. K.

Lypsykarja, karja, jota elätetään maidon
tuotantoa varten. Yksipuolisesti tähän tarkoitukseen
käytetty karja on huonoa lihoitukseen ja heikkoa
työajoon, (ks. Lehmä. Lypsytvyli.)

E. v. K.

Lypsykarjanhoito on elinkeino, jolla
sivistysmaissa ymmärretään yleensä nautakarjan elät
tämistä maidon tuotantoa varten, vaikka
muitakin kotieläimiä käytetään paikoin samaan
tarkoitukseen, kuten esim. Venäjän ja Aasian
aro-seuduilla hevosta, Hollannissa ja Etelä-Ranskassa
lammasta sekä monessa maassa vuohta. Kun
Suomessa elätetään nautakarjaa ainoastaan
maidon tuotantoa varten, niin merkitsee meillä 1.
yleensä samaa kuin karjanhoito. — L. perustuu
ensi kädessä siihen, että eläimiä voidaan
tarkoituksenmukaisesti kasvattamalla ja käyttämällä
kehittää runsaslypsyisiksi. L;n järkiperäinen
harjoittaminen edellyttää, että karja on sitä
varten kehitettyä, että monipuolisia rehuja on
riittävästi saatavana, että paikalliset olot ovat
suotuisat niinhyvin 1:lie kuin sen antamain
tuotteiden myynnille, sekä että karjan omistaja tai
hoitaja taitavat ammattinsa. Parhaiten 1.
menestyy, kuten yleensä karjanhoito, sen ollessa
yhdistettynä järkiperäiseen maanviljelykseen,
jolloin ne tukevat toisiansa. Näiden elinkeinojen
erikseen harjoittaminen saattaa vain aivan
erikoisoloissa käydä ajan pitkään kannattavaksi
-ei yleensä pohjoismaissa. — Maatilalla
elätettävän lypsykarjan suuruus määrätään rehuvarain
mukaan. Lehmiä ei saa pitää enempää kuin
voidaan hyvin ja kohtuullisilla kustannuksilla
ruokkia. Karja hankitaan joko kotona
kasvattamalla tai ostamalla. Edellinen on meillä yleinen,
ja usein harjoitetaan kotisiitosta sekä oman
karjakannan täydentämiseksi ja parantamiseksi
että myöskin eläinten saantia varten myytäväksi.
— Suomessa oli 1909 karjaa 40.425 sonnia ja
1,112.960 lehmää, nuorta karjaa oli 1907 305,886.
Valtavin osa on maatiaisrotua, osaksi
Ayrshire-ja sekarotua sekä nimeksi hollantilaista. Ankelin
ja punaista Tanskan rotua iks. Lehmä).
Pysyväisen lypsykarjan hankkimiseksi käytetään
puhdasta siitosta s. o. otetaan kasvatettavat vasikat
samanrotuisista vanhemmista, jotka huolellisesti
valitaan tuotannon, rehunkäyttökyvyn,
terveyden, voimakkuuden, viihtyväisyyden ja
perinnöl-lisyysominaisuuksien perusteella. Sonnin kyvyt
määräävät ensi sijassa lypsykarjan kehityksen.
Se on siitä syystä valittava runsaasti rasvaista

Lyonnais—Lypsykarjanhoito

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0707.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free