Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lysandros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
Lysias—
Lysippos
1324
oppikoulun nimitys, joka on säilynyt etenkin
Ranskassa (lycée), Italiassa (licéo) sekä
pohjoismaissa (ruots. lyceum), osittain myös Saksassa
(Lyceum). Meillä otettiin 1.-nimitys käytäntöön
v:n 1872 koulujärjestyksessä; entinen jako
kymnaasiin ja alkeiskouluikin poistettiin ja
muodostettiin yhtenäinen yliopistoon johtava oppikoulu,
7 luokkainen 1. (7:s luokka 2-osastoinen). L:t
jakaantuvat kahteen ryhmään:
klassillisiin ja reaalilyseoihin. Edellisissä
opetetaan latinaa ja kreikkaa, jälkimäisissä on
enemmän tilaa uusilla kielillä ja matematiikalla
sekä luonnontieteillä ja piirustuksella. Lukuv.
1010-11 toimi maassamme 14 klassillista ja 10
reaalilyseota, kaikki 8-luokkaisia. Näiden ohella
on maassamme vielä kaksi normaalilyseota,
suomen- ja ruotsinkielinen, joissa on täydellinen
klassillinen ja reaaliosasto. vrt. Oppikoulut.
O. M-e.
Lysias [-ysi’-] (n. 445-380 e. Kr.), kreik.
puhuja, Sisiliasta Ateenaan muuttaneen
kilpi-tehtailijan Keplialoksen poika, siirtyi nuorena
Thurioihin, missä m. m. nautti reettori Teisiaan
opetusta, palasi 412 e. Kr. Ateenaan ja hoiti
isältään perimäänsä tehdasta Peiraieuksessa. ,,’30
tyrannin" aikana L. ynnä hänen veljensä
Pole-markhos joutuivat vainon alaisiksi; heidän
omaisuutensa otettiin takavarikkoon, veli
murhautettiin ja L. itse hädin tuskin pelastui pakenemalla
Megaraan. Tyrannien kukistumisen jälkeen,
johon L. kansanpuolueeseen kuuluvana innokkaasti
oli osaltaan vaikuttanut, hän oikeuden edessä
syytti veljensä murhan alkuunpanijaa
Eratosthe-nesta: hänen tällöin pitämänsä puhe perusti
hänen maineensa puhujana. Sittemmin hän eli
Ateenassa, enimmäkseen sepittäen oikeuspuheita
muita varten. Vanhalla ajalla mainittiin hänen
tekemikseen 425 puhetta, joista oikeaperäisiä 233.
Niistä on, paitsi lukuisia katkelmia, säilynyt 34.
Ne ovat huomattavat kielenpuhtaudesta ja
yksinkertaisuudesta, sanontatavan täsmällisyydestä ja
asiallisuudesta sekä esityksen selvyydestä,
havainnollisuudesta ja vakuuttavaisuudesta;
varsinkin oli L:lla kyky karakterisoida niitä eri
henkilöitä. joiden suuhun hän panee puheensa. L:n
puheet ovat julkaisseet m. m. Reiske, Cobet,
Thal-lieini y. m. [Blass, ..Die attische Beredsamkeit",
2:nen pain. (1885), Bruns,
„Das literarische Porträt der
Griechen" (1896) y. m.]
E. R-n.
Lysikrateen
muistomerkki, Ateenassa
Tripodi-kadun varrella, lähellä
Akropoliin itäistä juurta oleva,
kuutiomaisella 4 m:n
korkealla jalustalla kohoova.
läpimitaltaan 2,2 m leveä
kori ntholaistyylisen
pyörötemp-pelin kaltainen umpinainen
inarmorirakennus. Sen
seinäpintaa jäsentelee 6
korintho-laista puolipylvästä, jotka
kannattavat kolmijakoista
epistylionia (arkkitraavia);
tämän yläpuolella on
korko-kuvafriisi: Dionysos jumala,
joka rankaisee ryöstäjiänsä
tyrrhenolaisia merirosvoja
muuttamalla heidät delfiineiksi. Yhdestä ainoasta
marmorikappaleesta laaditun, hieman kupevan
kartion muotoisen katon huipusta kohoaa upea
akanthostöyhtö, joka muinoin on kannattanut
pronssista kolmijalkaa. Epitylionissa oleva
piirtokirjoitus ilmoittaa, että Akamantispliyle,
Lysikrateen ollessa koregina, sai koorikilpailussa
voiton poikakoorilla Euainetoksen arkonttivuonna
(335-334 e. Kr.). Palkintona oli
pronssikolmi-jalka (ks. Koori). Muistomerkki on
hienostuneen taiteen siro tuote. O. E. T.
Lysimachia, alpi. kasvisuku
Primulacece-heimossa, n. 70 lajia pohjoisessa lauhkeassa ja
lämpimässä vyöhykkeessä. Isohkoja yrttejä tai
ruohovarpuja, joilla on vastakkaiset tai
säteettäi-set ehytlaitaiset lehdet ja keltaiset, yksinäiset tai
terttuihin ryhmittyneet kukat. Meillä 3 lajia,
joista L. vulgaris ja L. thyrsiflora hyvin yleiset
rannoilla y. m. vesiperäisillä kasvupaikoilla.
J. A. W.
Lysimakhos [-ysi’-], lat. Lysimachus (n.
360-281 e. Kr.), Aleksanteri Suuren sotapäällikkö,
Agathokleen poika, sai Aleksanterin kuoleman
jälkeen tapahtuneessa valtakunnan jaossa
Thra-kian (323 e. Kr.) ja yhtyi 315 e. Kr. siihen
liittoon, jonka Seleukos, Kassandros ja Ptolemaios
olivat tehneet aloittaessaan sodan Antigonosta
vastaan. V:n 311 e. Kr. rauhanteossa L. sai
edelleen pitää Thrakian ja 306 e. Kr. hän, samoinkuin
muutkin diadokit, otti kuninkaan arvonimen. V.
302 e. Kr. Kassandros, Ptolemaios, Seleukos ja L.
uudistivat liittonsa Antigonosta ja hänen
poikaansa Demetrios Poliorketesta vastaan. L. vei
joukkonsa Vähään-Aasiaan ja valloitti nopeasti
sen länsiosan. Sitten tosin Demetrios riisti
häneltä Hellespontoksen ja BoSporoksen
Aasian-puoleiset rannat ja katkaisi siten L:lta yhteyden
Euroopan kanssa. Mutta Ipsoksen luona
Fryygiassa L. sekä Seleukos ratkaisevasti voittivat
Antigonoksen ynnä hänen poikansa. Rauhanteossa
L. sai Vähän-Aasian läntiset ja pohjoiset
rannikkomaakunnat sekä länsiosan sisämaatakin.
Mutta L:n yritykset Euroopassa laajentaa
valtakuntaansa, joka jo ulottui Tonavaan, tämän
pohjoispuolellekin, eivät lopultakaan onnistuneet;
hänen getalaisia vastaan käymänsä sota
päättyi siten, että liänen täytyi joukkoineen antautua
näiden kuninkaalle, joka kuitenkin jalomielisesti
laski hänet vapaaksi (n. 291 e. Kr.). L. otti
sittemmin osaa uuteen sotaan, jonka Ptolemaios,
Seleukos sekä Epeiroksen kuningas Pyrrhos
aloittivat Demetriosta vastaan 287 e. Kr., ja
hyökkäsi hänen hallitsemaansa Makedoniaan idästä,
samaan aikaan kuin Pyrrhos ahdisti sitä
lännestä. Demetrioksen täytyi poistua maastaan, ja
L. sekä Pyrrhos jakoivat sen keskenään. Ennen
pitkää puhkesi kuitenkin näiden välillä sota,
jossa L. pääsi voitolle saaden siten haltuunsa
sekä Makedonian että Thessalian. Mutta
perheriidat aiheuttivat hänen kukistumisensa.
Murhauttamalla vanhimman poikansa hän vieroitti
itsestään muut ruhtinaat. Niinpä Seleukos aloitti
häntä vastaan sodan, ja Korupedionin taistelussa
Lyydiassa (tai Fryygiassa) hän joutui tappiolle
ja kaatui (2S1 e. Kr.). [Possidenti, „I1 re
Lisi-macho di Traeia" (1901).] E. R-n.
Lysippos [ly-], kreik. kuvanveistäjä (4:nnen
vuosis. keskipalkoilla ja loppupuolella e. Kr.),
syntyisin Peloponnesoksen Sikyonista. L. oli etevä,
Lysikrateen
muistomerkki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
