- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1329-1330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyydialainen sävellaji ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1329 Lyydialainen sävellaji Lyypekki 1330

Lyypekin satama.

muksista („Denkschriften der Wiener Akademie
der Wissenscliaften", 53:s nid.]

Lyydialainen sävellaji. 1. Muin.-kreik. mus,:
duurisävellaji. jossa kvartti enimmiten on
korotettu ja sävelkulku päättyy dominanttiin. — 2.
Kirkkosävellajina 1. on samanlaatuinen kuin ed..
paitsi että sävelkulku päättyy toonikaan.

I. K.

Lyykia (kreik. Lyki’a, lat. Lycid), muinainen
Vähän-Aasian lounaisin maakunta, rajoittui
pohjoisessa Kaariaan, Kabaliaan, Pisidiaan ja
Pam-fvliaan, muilta puolin Välimereen. Maa on
vuorista. Joista on tärkein Ksanthos. Jokilaaksoissa
viljeltiin muinoin runsaasti viiniä, viljaa ja
sahramia ja metsissä oli useita arvokkaita puulajeja.
L:n pohjoisesta tulleista asukkaista
kreikkalaiset käyttivät nimeä lyykialaiset (lykioi).
Rannikkoseuduille asettui jo aikaisin
kreikkalaisia uutisasukkaita. L. oli m. m. Apollonin
palveluksen pääpaikkoja. Monet huomattavat
muistomerkit todistavat ikivanhaa kulttuuria.
Lyykialaiset kukisti Persian vallan alle Kyyros.
Kuuluttuun sitten Aleksanteri Suuren valtakuntaan
L. tämän kuoltua (323 e. Kr.) joutui ensin
Egyptin ja sitten Syyrian vallan alle. V. 43 j. Kr.
L. Pamfylian kera yhdistettiin roomalaiseksi
maakunnaksi.

Lyykian kieli, muinaisten lyykialaisten kieli,
säilynyt 150 piirtokirjoituksessa (400- ja
300-luvuilta j. Kr.), jotka ovat kirjoitetut kreik.
kirjaimistoille sukua olevalla kirjoituksella.
Vaikkakin näiden piirtokirjoitusten sisälhTs suureksi
osaksi on saatu tulkituksi, niin ei kuitenkaan
vielä ole päästy yksimielisyyteen siitä, mihin
kielikuntaan 1. k. on luettava kuuluvaksi.
Toiset tutkijat pitävät sitä indoeurooppalaisena
kielenä (esim. Grotefend, Lassen, Savelsberg, Deecke,
Bugge, Pedersen), toiset ..kaukaasialaisena"
(Th. Kluge). toiset erikoisena ,,vähä-aasialaisena"
(Kretschmer), toiset (K. F. Johansson) jonkun
indoeurooppalaisen ja jonkun tuntemattoman kie-

len sekakielenä. A. Torp ja V. Thomsen ovat
toistaiseksi tyytyneet seikkaperäisen tutkimuksen
ja vertailun pohjalla selittämään
piirtokirjoituksia. tahtomatta kieltää 1. k:n mahdollista
indoeurooppalaista sukulaisuutta. Uusimpien, Lyydian
vanhassa pääkaupungissa Sardeessa suoritettujen
kaivauksien tulokset tuntuvat viittaavan siihen,
että 1. k:llä on yhteyttä lyydian kielen kanssa.
[M. Schmidt, „The Lycian inscriptions" (1868);
E. Kalinka, „Tituli Asise Minoris. I. Tituli Lyciæ
lingua Lycia conscripti" (1901) ; Thumb, ,.Lvdian
inscriptions from Sardes" (1911). — Kretschmer.
„Einleitung in die Geschichte der g riech. Sprache"
(1896); Bugge, „Lykische Studien", I II (1897,
1901) ; Torp, „Lykische Beiträge", I-V
(1898-1901) ; Thomsen „Études lyciennes", I (1899) ;
Kluge, „Die Lykier" (1900)* „Lykische
Inschrif-ten" (1910) ; Johansson, ..Lykiska inskrifter"
(1901).] (Y. W.)

Lyylikki, lylyjen seppä, Lemminkäisen
suksien tekijä Kalevalassa ja itse hiihtäjänä
kansanrunoissa, kuitenkin ainoasti vienanpuoleisissa
toisinnoissa. Nimi on myöhäinen, alkusoinnun
aiheuttama muodostelma lyly sanasta naiselli
sella -klci päätteellä. K. K.

Lyypekki (saks. Lubeck, ruots. Lybeck). 1.
Vapaa- ja hansakaupunki L. (Freie und
Ihnisestadt LiibcckJ, Saksan valtakuntaan
kuuluva valtio, käsittää Itämeren lounaisperukasta
pitkin Trave-jokea lounaista suuntaa ulottuvan
yhtenäisen alueen sekä 9 pientä maakaistaletta
ympäröivien valtioiden rajojen sisäpuolella;
yhteensä 298 kmr (josta 27 km3 vettä), 116,599 as.
(1910), 391 kma:llä. Alue on viljavaa
tasanko-maata, jossa metsää on vain 14% pinta-alasta.
Hallitusmuoto (v:lta 1851. tarkistettu 1875, 1907)
on tasavaltainen. Toimeenpanovalta on
senaatilla. jonka 14 vähintään 30 v. täyttänyttä
jäsentä valitaan elinajaksi monimutkaisella,
välillisellä vaalitavalla. Jäsenistä tulee 8 olla
oppinutta ja 5 kuulua kauppiasluokkaan. Senaatin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0713.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free