Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyydialainen sävellaji ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1331
Lyypekki
133-»
è-é
Hulstentor.
puheenjohtaja, arvonimellä Bürgermeister,
valitaan 2 v:ksi. Lakiasäätävä valta on
eduskunnalla Biirgerschaft, jonka 120 jäsentä valitaan
6 v:ksi. Äänioikeutetut jaetaan tulojen ja
viljelysalueen perusteella kahteen luokkaan. Ylempi
luokka valitsee L:n kaupungista 90, alempi 12
edustajaa, maaseudulta ja Travemiinden
kaupungista edellinen 15, jälkimäinen 3 edustajaa. Eri
hallinnonhaarojen etunenässä ovat
senaatinkomis-sionit ja keskusvirastot. Lainkäyttö on kokonaan
hallinnosta erotettu. Korkein tuomioistuin on
kaikkien kolmen vapaakaupungin yhteinen,
Hampurissa sijaitseva Oberlaudesgericht.
Ammatti-ja kauppa-asioita varten on erityinen
tuomioistuin. Valtion tulot 17.s milj. mk. (josta veroja
ja maksuja 8,4 milj. mk.), menot 18,i milj. mk.,
valtiovelka 77,e milj. mk. (1911). — L..
Hampuri ja Bremen varustavat 3 hansalaista
jalkaväkirykmenttiä. — L:n vaakuna on musta
kaksipäinen kotka, rinnassa valkoinen ja punainen
kilpi.
2. Edellisen pääkaupunki, Traven ja siihen
laskevan Wakenitzin yhtymäkohdassa, 15 km
Itämerestä, 98,656 as. (1910). L:n keskusta ja
pääosa sijaitsee kanavien ja vanhan valliliaudan
ympäröimänä jokien yhtymäkohdassa olevalla
niemellä. Sitä ympäröivät etukaupungit: S:t
Jür-gens, S:t Gertrud ja S:t Lorens. L:n vanha
keskusta on sangen mieltäkiinnittävä; rakennukset
ovat enimmäkseen keskiaikaisia, runsaasti
koristellut päädyt kadulle päin. Kadut ovat
kuitenkin enimmäkseen leveät, suorat. Keskustassa
olevalla kauppatorilla on huomattava kaivolaite, ja
täältä pohjoiseen, Geibel-Platzilla, runoilija
Gei-belin muistopatsas. Rakennustaiteellisesti
merkilliset ovat useat kirkot (kaikkiaan 9. kaikki
protestanttisia): Marienkirche (per. 1163-70,
uusittu 1276-1310; kaksi 124 m korkeaa tornia)
monine taideaarteineen Saksan huomattavimpia
var-haisgoottilaisia kirkkoja; tuomiokirkko (per. 1173,
uusittu 1300-luvulla) rikas taiteellisista
kaunistuksista (m. m. Memlingin alttaritaulu) ;
kauniita ovat myös Jakobikirehe (per. ennen 1227),
Petrikirche, Agidienkirche sekä Katharinekirche,
jonne on sijoitettu Katharineum (lukio ja reaali
lukio) ynnä kaupunginkirjasto (n. 153,000
nidettä. joista 900 inkunaabelia).
Mieltäkiinnittävä rakennus on eri aikoina syntynyt, kauppa-
torin ääressä oleva raatihuone kuuluine
viinikel-lareineen. Vielä mainittakoon vanha
kaupungin-portti „Holstenthor" (1476) sekä ent. laivuriani
mattikunnan, Schiffergesellschaftin, talo.
Tieteellisiä, taide- ja oppilaitoksia ovat: 1893
valmistuneeseen museorakennukseen sijoitetut monet
taiteelliset, historialliset, luonnontieteelliset ja am
matilliset kokoelmat, rikas valtionarkisto (jul
kaissut monta L:n ja Hansan historiaa valaisevaa
teosta), edellämainittu, vanha ja kuuluisa
Katharineum, pari reaalikoulua, reformireaalilukio,
useita tyttökouluja, pari seminaaria, monta
ammattikoulua, taideyhdistys, 2 teatteria y. m. —
Hyväntekeväisyyslaitoksistaan L. on kuuluisa:
m. m. Armenanstalt, S:t Johannis-Jungfrauen
kloster, Ilospital zum Heiligen Geist. Laitosten
yhteinen omaisuus oli 1904 13,s milj. mk., josta
8,i milj. mk. tuli yksityisten lahjoitusten osalle.
— Vaikka L:n Hansa-liiton aikuinen
taloudellinen mahtavuus onkin mennyt, harjoittaa se kui
tenkin yhä melkoista kauppaa ja merenkulkua
ltämerenmaiden, Tanskan, Ruotsin, Suomen ja
Venäjän kanssa; kauppa on melkein kokonaan
välitysliikettä näiden sekä Hampurin ja Saksan
sisäosien välillä. Tätä kauppaa on tuntuvasti
edistänyt Elbeen vievän Trave-kanavan avaami
tien (1900) sekä suurilla kuluilla suoritettu
Traven ruoppaus, jonka kautta 7,5 m syvällä kulke
vat alukset pääsevät kaupunkiin asti (syvyyttä
lisätään paraikaa 1 m:Ilä). Tuonti käsittää
puutavaroita. viljaa, polttoöljyä, maitotalouden tuot
teitä, kivihiiltä, metalleja (116 milj. mk. 1908).
vienti teollisuudentuotteita (360 milj. mk. sam. v.).
Ulkomaisessa merenkulussa selvitettiin 1909 l.e
milj. netto rek.-ton. aluksia. L:n oma
kauppalaivasto käsitti 1911 60 alusta, yhteensä 59.560
netto rek.-ton., joista 1 purjealus (777 rek.-ton.).
Liikennettä sisämaahan välittää, paitsi
Trave-kanava ja Elbe, usealle suunnalle haarautuva
rautatieverkko. - L. on Suomen tärkeimpiä
saksalaisia kauppatuttavia; Helsinki, Hanko, Turku.
Viipuri, Pori ja Rauma ovat sen kanssa
vilkkaassa yhteydessä, jota välittävät etupäässä
suomalaiset alukset. Kaikkiaan selvitettiin L:u ja
Suonien välisessä merenkulussa 1910 631 alusta,
vastaten 233.270 rek.-ton. (4,j fc Suomen, n. 14,s %
L:n ulkomaisesta merenkulusta). — Kauppaan
verraten teollisuus on vähäinen, tuottaen
aluksia, koneita, viinaa, olutta, tupakkavalmisteita,
saippuaa, säilykkeitä y. m.
Historia. Traven vas. rannalla, Schwartau
puron suussa mainitaan jo 1000-luvulla kaupunki
nimeltään Liubice (vendiläis-kuningas Liubyn
mukaan). Sen hävittivät rugit 1138, mutta jo 1143
Holsteinin kreivi Aadolf II rakensi kaupungin
uudestaan, jonkun matkaa ylemmäksi nykyiselle
paikalleen. V. 1157 kaupungin otti haltuunsa
Henrik Leijona. Hän varusti L:n monenlaisilla
etuoikeuksilla, kutsui kauppiaita kaikista
Itä-merenmaista ja Norjasta L:iin, teki edullisia
kauppasopimuksia naapurien kanssa sekä siirsi
1163 Oldenburgin piispanistuimen tänne.
Kaupungin porvaristo oli alusta alkaen saksalainen,
huolimatta etupäässä slaavilaisesta ympäristöstä.
Keisari Fredrik I valtasi L:n 1181. laajentaen
sen oikeuksia edelleen 1188. Valdemar II liitti
L:n Tauskaan 1201. mutta 1225 kaupunki
vapautui, ja seur. v. keisari Fredrik IT korotti sen
valtakunnankaupungiksi. Saman vuosisadan keski
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
