- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1333-1334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyyra ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1333

Lyyra—Lågskär

1334

vaiheilta alkaa L:n kukoistuskausi. Se kohoaa
pian mahtavan Hansan johtajaksi (varsinainen
alku siihen oli L:n 1241 tekemä liitto
Hampurin kanssa), jonka loistavaan historiaan L:n
vaiheet 300 v. ovat yhtyneinä (ks. Hansa).
Hansan vallan vaivuttua 1500-luvulla L:n merkitys
ja kauppa nopeasti taantuu, niin että 30-vuotisen
sodan lopulla Itämeren kaupan herroina ovat
hollantilaiset. Mainitun sodan aikana L:ssä tehtiin
rauha keisari Ferdinand II:n ja Tanskan
kuninkaan Kristian IY:n välillä (1629). Lyhyt
kukoistuskausi oli senjälkeen 1700-luvun lopulla.
V. 1801 L. vähäksi aikaa joutui tanskalaisten
käsiin ; 1806 ranskalaiset täällä löivät Bliielierin
johtaman preussilaisen armeiaosaston, jolloin
kaupunki joutui 3-päiväisen ryöstön uhriksi. Wienin
kongressissa L. sai takaisin itsenäisyytensä.
Ranskan 1848 v:n vallankumouksen johdosta L.
sai uudet vapaamieliset perustuslait (jo 1665 ja
1669 oli annettu sananvalta kaupungin asioissa
myös varsinaiselle porvaristolle, sen sijaan että
valta aikaisemmin oli ollut yksinomaan
muutamien mahtavain patriisiperheitten käsissä), 1851
kuitenkin L:n valtiosääntö taas muutettiin.
V. 1866 L. yhtyi Pohjois-Saksan liittoon, 1868
tulliliittoon, saaden kuitenkin muutamia
viini-ja pohjoismaista kauppaansa koskevia
erikois-vapauksia, ja 1871 Saksan valtakuntaan.

E. E. K.

L. on Hampurin suom. merimieslähetyksen
tärkein sivuaseina. Suomalaista lähetystointa
harjoitettu v:sta 1902, useimpina vv. Hampurista
käsin; kesinä 1909 ja 1910 vasituinen
kesäsaar-naaja. T. W-ri.

Lyyra 1. 1 y y r y (kreik. lyra). 1. a. Muin.-kreik.
kielisoitin, kitharan kaltainen, mutta pienempi.
— b. 16-18 tnnella vuosis. käytetty jouliisoitin.
ehkä viulun lähin edeltäjä, kooltaan vain
suurempi ja useampikielinen (Iira da braccio, 7
varsinaista ja 2 irtokieltä. Iira da gamba, 12 ynnä
2 kieltä, lirone 24 kieltä). L:n sukua oli myös
barvton. jota vielä 18:nnella vuosis. erityisesti
suosittiin. Yksityisten ruhtinaallisten
soitonliar-rastajain tilauksesta on m. m. Haydn säveltänyt
näillä soittimilla esitettäviä kappaleita. I. K.

2. Taktit. Tähtikuvio pohjoisella
taivaanpallo-puoliskolla Linnunradan kohdalla likellä Joutsenen
tähtikuviota. Sen loistavin tähti Vega (a Lyræ)
on ensimäistä suuruusluokkaa, sen parallaksi on
0".o82. Tähti ß Lyræ on spektroskooppinen
kaksoistähti, jonka valo vaihtelee 3.j:stä 4.s:een
suuruusluokkaan, periodi on 12 p. 21 ’/., t. Tähti
e Lyræ on kahden kaksoistähtiparin muodostama.
Lyyran kuuluisa rengasmuotoinen tähtisumu
(Messier 57) on tähtien ß :n ja
y: n välillä. H. Ii.

Lyyrillinen, lyriikkaa (ks. t.i
koskeva, lyriikan-luonteinen,
laulurunoudenomainen.

Lyyry. 1. ks. Lyyra. — 2.
Ylioppilaslakissamme oleva
kultainen merkki, jona on lyyra ja
sitä ympäröivä seppele.

Lyyrypyrsto f Menu ra superba i
on Uudessa Etelä-Walesissa elävä
fasaanin kokoinen, kanalintuja
muistuttava Clamatores-ryhmää n
kuuluva varpuslintu. Koiraan
pyrstön laitimaiset sulat ovat Lyyrypyrstö.

hyvin pitkät ja käyrät, kirjavat. Muut
pyrstö-sulat ovat hyvin harvasäteiset ja keskimäisissä
on höyty vain toisella puolen. Soidinaikaan
laulaessaan lintu levittää pyrstönsä, nostaen sen
pystyyn komeaksi lyyryksi. Linnun väri on
päältä tumman harmaanruskea, alta vaaleampi
Pesä on suuri, suljettu, reikä vain kupeessa.

E. IV. S.

Lyyryturska ks. Turskat.

Lyyssin 1. Schlüsselburgin rovastikunta kä

sittää koko pohjoisen Inkerin sekä Nevan
eteläpuolelta sen itäisimmän osan; se vastaa alaltaan
Pietarin ja Lyyssin piirikuntia. Suomalaisia
asuu 169 kylässä; väkiluku 43,300 henkeä, joista
n. 600 virolaista Itä-Inkerissä. Nevan
pohjoispuolella olevissa seurakunnissa asuu melkoinen
joukko Suonien kansalaisia. L:n rovastikuntaan
kuuluvat seurakunnat: Valkeasaari (ynnä
Sies-tarjoen kauppala), Lempäälä, Vuole-Miikkulaisi,
Toksova, Keitto, Rääpyvä sekä Nevan
eteläpuolelta Markkova-Järvisaari. Viimemainitun
yhteyteen luetaan myöskin Lyyssin ja
Uuden-Laatokan kaupungeissa asuvat suomalaiset. I’. T.

Lyyssinä ks. Pähkinälinna.

Lyytinen, Pentti (1783-1871).
kansanrunoilija. Eli Suonnejoella Toholahden kestikievarin
isäntänä, kirjoitti joukon runoja, joissa ilmenee
savolaista leikillisyyttä ja vähän teeskenneltyä
lapsellisuutta. Tunnetuimpia niistä ovat „Kesti
kievarin virasta" ja ,,Lapsen virsi". [K.
Grotenfelt, ..Kahdeksantoista runoniekkaa".] V. T.

Lyökki ks. Sipuli.

Lyömäsauva ks. Aseet.

Lyömäsoittimet ovat kahta lajia: toisissa on
määrätty sävelkorkeus, toisilta se puuttuu.
Edellisiin kuuluvat paukut, sympaalit. kellosoittimet.
ja ksylofoni. Oik. olisi pianokin laskettava
niihin, vaikka sitä yleensä pidetään kielisoittimien
ryhmään kuuluvana. Jälkimäisiin kuuluvat
rummut. tamtam, lielylevyt 1. „lautaset", triangeli,
kastanjetit y. m. Niiden merkitys on pelkästään
rytmillistä ja soinnillista laatua; mutta
orkestraalisessa sävelinaalailussa niillä on tärkeä osa.
— Useat 1. ovat ikivanhaa alkuperää.
Muutamilla neekerikansoilla on rummunsoiton
rytmiikka kehittynyt monipuolisesti käytetyksi
mer-kinantokieleksi. Tavallaan kuuluu 1:iin myös
kättentaputus ja jalkaintömistys, jolla
luonnonkansat usein säestävät laulujaan. Sivistyskansoilla
lienee siitä jätteenä konserttiyleisön suosion
osoitustapa, tosin vallan epärytmillisenä ja
musiikin taidevaikutusta pikemminkin häiritsevänä.

/. K.

Lyöntilaitos, se koneisto kellossa, joka
suorittaa kellon lyönnit. Painolla käypien
seinäkellojen n. s. regulaattorien 1. on itsejärjestäytyvä,
jolloin erikoisesta vivusta vetämällä kello lyö
viimeksi kuluneen koko- tai ’^-tunnin uudestaan.
Muut l:t lyövät tällöin seuraavan tunnin tai
’/"-tunnin lyönnit (vrt. Kello). V. L.

Lyöttyminen aiheutuu ratsu- tai vetojuhdilla
satulan tai valjaiden hankauksesta, joka
aikaansaa pöhöttymiä, ruhjoutumia ja iho-haavoja.
Hoidon puutteessa voi niistä kehittyä vaikeampia
vammoja kuten niska- ja säkäpukamia, rintapah
koja j. n. e. Kp.

Lägskär flögsär], loistomajakka
samannimisellä saarella Ahvenanmeressä Ahvenanmaan
eteläpuolella, n. 27 km etelään Maarianhaminasta,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free