- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1337-1338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lähdekalkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1337

Lähdekalkki—Lähetys

1338

— Milloin l.-vesi sisältää niin paljon liuenneita
aineita, että se maanpinnalla vallitsevissa
olosuhteissa tulee ylikyllästyneeksi, erottuvat nuo
aineet ja kerrostuvat lähteensilmän ympärille (ks.
Lähdekerrostumat). P. E.

Lähdekalkki ks. K a 1 k k i t u £ f i.

Lähdekerrostumat, kivennäisaineita
sisältävistä lähdevesistä erottuneet kerrostumat. Sen
mukaan mitä liuenneita aineita vesi sisältää,
muodostuvat 1. kokoomukseltaan erilaisiksi.
Yleisimpiä ovat kalkkituffi 1. lähdekalkki
ja k a 1 k k i s i n 11 e r i, joista edellistä
erottuu kylmistä, jälkimäistä kuumista läliteistä,
piisintteri, erottuu eräistä kuumista
lähteistä ja geysireistä ja rautahydroksidi,
jota erottuu raudanpitoisista lähteistä
kellanruskeana ruosteena. Tämmöistä usein tapaa
Suomessakin. P. E.

Lähentäjälihas ks. Lihakset.

Lähetekeskustelu, keskustelu, joka tapahtuu
ennenkuin eduskunta (taikka muu edustuslaitos)
lähettää jonkun asian valiokunnan
valmisteltavaksi, ja jonka tarkoituksena on antaa
valiokunnalle johtoa. R. E.

Lähetti ks. Lähettiläs.

Lähettikreivit 1. lähettiläskreivit
(missi regis, regii y. ni.) olivat frankkien
valtakunnassa kuninkaan valtuuttamia henkilöitä,
joita hän käytti omissa ja valtakunnan asioissa.
Karolingien aikana 1. olivat virkamiehiä, joita
kuningas lähetti tarkastamaan ja täydentämään
vakinaisten virkamiesten toimintaa; valtakunta
jaettiin tätä varten erityisiin tarkastusalueisiin
(missatica, legationes). [Krause, „Geschiehte des
Instituts der Missi dominici".]

J. F.

Lähettiläs, henkilö, joka on lähetetty
vieraaseen maahan edustamaan kotimaansa
valtiovaltaa ja valvomaan sen valtiollisia etuja.
Lähettiläät toimivat täten valtioitten
kansainvälisinä orgaaneina. He jakaantuvat neljään eri
arvoluokkaan ja samassa pääkaupungissa olevat
lähettiläät muodostavat yhdessä n. s.
diplomaattikunnan. He nauttivat erinäisiä etuja varsinkin
n. s. eksterritorialiteettia eli vapautusta
oleskeluvaltion valtiovallasta, korotettua lainsuojaa,
useimmiten sen lisäksi vapautusta tulleista ja
muista veroista y. m. Lähettilään valtakirjaa
sanotaan kreditiiviksi (lettre de créance);
saapuessaan uuteen virkaan hänen tulee esittää se
asianomaiselle valtionpääniiehelle (alimman luokan
lähettiläät ulkoasiainministerille). ks. D i p 1 o m
a-t i a. R. E.

Lähettäjä (engl. transmitter), telefonisanoman
tai sähkösanoman lähettämiseen suunniteltu koje.
Bellin telefonissa äänen l:nä 011 yksinkertainen
telefoni, Hughesin telefoni järjestelyssä taas
mikrofoni. L. on erilainen myös erilaatuisissa
sähkö-lennättimissä (ks. t.).

U. S:n.

Lähetys on se kristillisen kirkon toimi, joka
tarkoittaa saattaa kristityiksi ne kansat, jotka
eivät vielä ole kristityitä. Selvimmin on l.-aate
Raamatussa ilmilausuttuna Matt. 281S Jeesuksen
n. s. lähetyskäskyssä. Käyttäen ainoana
varsinaisena välineenään evankeliumin julistusta 1.
tahtoo, yksityisiä käännyttämällä, vaikuttaa koko
kansoihin niin, että niiden keskuuteen tulee
perustetuiksi elinvoimaisia ja omavaraisia seura-

kuntia edelleen jatkamaan kristinuskon
levittämistä.

L:n historiassa on eräitä aikoja, joina sitä on
harjoitettu erittäin tarmokkaasti, ja taas toisia,
joina se on ollut miltei lamassa. Ensimäinen
suuri 1.-kausi on apostolisen kirkon aika, jonka
kuluessa kirkko perustettiin pääasiallisesti
Rooman valtakunnan piiriin. Tämä 1. alkoi
Jerusalemissa ja Palestiinassa juutalais-1 :nä, mutta
Paavalin ja muiden toimesta se sitten siirtyi
melkein yksinomaan pakanain keskuuteen, kun
juutalaiset kansana osoittautuivat
vastaanottamatto-miksi. Eikä juutalais-1. (ks. t.) koskaan sen
jälkeenkään ole päässyt oikein vauhtiinsa. Toisena
suurena 1.-kautena, keskiaikana, saatettiin
kristinusko Keski-, Itä- ja Polijois-Euroopan kansoille.
Olennaisesti samaan 1.-kauteen kuuluvaa on se
1.-toimi, jota roomalaisen kirkon suuret
1.-saarnaajat. etupäässä jesuiitat (Fr. Xavier, Matt.
Ricci, Rob. di Nobili y. m.) alkoivat harjoittaa
sen jälkeen kuin suuret löytöretket 15:nnellä
vuosis. kiinnittivät ihmisten huomiota kaukaisiin
mailiin ja kansoihin. Tätä room.-katol. kirkon
1.-tointa johtamaan perustettiin paavi Gregorius
XV:n toimesta Congregatio de
propaganda fide (1622).

Uskonpuhdistuksen aikoina ei evankelinen
kirkko vielä harjoittanut 1.-tointa. Muutamia
hajanaisia yrityksiä siihen suuntaan tapaamme,
mutta ne ova’t oikeastaan valtiokirkon
juurruttamista evankelisten maiden pakanallisten
alamaisten keskuuteen enemmän kuin varsinaista
lähetystyötä. Sellainen on Kustaa Vaasan ja hänen
seu-raajainsa työ Lapin käännyttämiseksi, sekä Aksel
Oxenstiernan toimesta aloitettu 1. n. s. Uudessa
Ruotsissa Pohjois-Ameriikassa, ynnä
hollantilaisen siirtomaahallituksen ylläpitämä 1. Itä-Intian
saaristossa 17:nnellä vuosis. Viimemainittu on
jättänyt verraten vähän pysyväisiä hedelmiä,
vaikka aikanaan saatettiin kertoa suuristakin
..kääntyneiden" joukoista. Joku ainoa
huomattavampi 1.-saarnaaja on uiiiltä ajoilta mainittava,
ennen muita Jolin Eliot (ks. t.). Evankelisen
kirkon piirissä heräsi varsinainen l.-liarrastus
vasta paljoa myöhemmin. Oireita siihen näkyy
jo pietististen herätysten yhteydessä 18:nnen
vuosis. alkupuolella. Niin alkoi 1705 n. s.
tans-kalais-hallelainen 1., jota harjoitettiin Tanskasta
käsin tanskalaisessa Itä-Intiassa Trankebarissa
y. in., mutta jonka henkinen johtaja oli Aug.
Heim. Francke (ks. t.) Haliessa, pietismin
..päämajassa" (Ziegenbalg. Fabricius, Schwarz y. m.).
Y:sta 1732 alkaen lähetti lierrnhutilaisen
veljes-seurakunnan perustaja Zinzeudorf lähettejään eri
seuduille pakanain keskuuteen, ja tämä 1. on yhä
vielä kukoistavimpia saksalaisia l:iä.
Varsinaisesti aloitti nykyaikaisen 1.-aikakauden
kuitenkin vasta baptistien lähetysseuran (ks. t.)
perustaminen Englannissa (1792). Sen perustaja W.
Carey (ks. t.) vaikutti muutenkin
1.-harrastuksen herättämiseksi Englannissa. V. 1795
perustettiin Lontoon 1.-seura (ks. t.), jonka piti olla
yhteinen Englannin, jopa koko evankelisen
kristikunnan kaikille eri uskonlahkoille ja
kirkkokunnille. Se lähetti kiertokirjeitä tästä asiasta eri
maihin, m. m. mjrös Suomeen. Ja sen
kehoituksesta ja sen antaman esimerkin mukaan
perustettiinkin seuroja tai kannatettiin lontoolaista
seuraa sen alkavassa työssä. Maaperää heräävälle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0717.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free