- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1339-1340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lähdekalkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1339

Lähetys

1340

I.-harrastukselle oli Englannissa valmistanut
me-todismin piiristä lähtenyt herätys sekä toiselta
puolen maantieteellisten löytöjen kautta
lisääntynyt harrastus merentakaisiin maihin ja
kansoihin. Sikäli kuin muuallakin päästiin irti
rat-sionalismin kahleista, seurattiin Englannin
antamaa esimerkkiä, vaikka tosin aluksi sangen
hitaasti.

Englannissa perustettiin piankin eri
kirkkokuntien piirissä erityiset 1.-seurat. Piispalliseen
kirkkoon kuuluvat lähetyksenystävät perustivat
1799 Englannin kirkkolälietysseuran; sittemmin
on sen piirissä perustettu muitakin l:iä (ks.
Englannin kirkon lähetysseurat).
Metodisteilla on oma l:nsä, presbyteriläisillä
samoin, niin myös kveekareilla j. n. e. Alkuperäinen
yhteinen Lontoon l.-seura on jäänyt
independenttien eli kongregatsionalistien huostaan. — P o
h-j o i s-A meriikan tärkein l.-seura on 1810
perustettu American board of contmissioners for
foreign missions („A. B. C."), joka sekin alkuaan
oli tarkoitettu kirkkokuntain väliseksi seuraksi,
mutta joka sitten niinikään jäi yksinomaan
kongregatsionalistien haltuun. Alankomaissa
peiustettiin 1798 Alankomaalainen l.-seura, jota
sitten on seurannut suuri joukko pienempiä l:iä.
Saksassa perustettiin ensimäiseksi Baselin
l.-seura (ks. t.) 1815. Sitä ennen oli kyllä
Jä-nicke (ks. t.) jo avannut 1.-koulun, jossa hän
valmisti työntekijöitä engl. Itiä varten. Muista
saks. seuroista ovat tärkeimmät: Berliinin l.-seura
(ks. t.), per. 1824, Reiniläinen l.-seura (ks. t.),
per. 1828, Leipzigin ,,ev.-lut. l.-seura", per. 1836,
jota Suomen 1.-seurakin alussa osaksi kannatti ja
jota vieläkin kannattaa yleensä koko
evankelinen kirkko Venäjän valtakunnassa, Gossnerin
(ks. t.) 1., per. 1836, Hermannsburgin 1. (ks.
Harnts), per. 1836. Kahta viimemainittua
Suomen l.-seura niinikään kannatti ensi vuosinaan.
Ranskan harvalukuiset protestantit ylläpitävät
tarmokkaasti 1824 perustettua Pariisin 1.-seuraa
(ks. t.). Tanskassakin perustettiin l.-seura
jo 1821, vaikka se vasta viime vuosikymmeninä
on päässyt joltiseenkin kukoistukseen.
Norjassa perustettiin l.-seura 1824 ja se on
piiriinsä koonnut suurimman osan Norjan sangen
virkeätä I.-harrastusta. Ruotsissa 1.-harrastus
on jos mahdollista vieläkirf virkeämpää, mutta
siihen vaikuttaa haitallisesti kirkollisen elämän
jakaantuminen kovin moneen eri lahkoon ja
suuntaan. Tärkeimmät ruots. l:t ovat: Evangeliska
fosterlandsstiftelsen (ks. t.), vapaakirkollinen
..Svenska missionsförbundet" (ks. t.) ja Ruotsin
kirkon 1. (ks. t.). Vanhin Ruotsin 1.-elimistä,
Ruotsin l.-seura, per. 1835, on kokonaan
luovuttanut pakana-l:nsä toisiin käsiin. Suomen
1.-oloista ks. Suomen lähetysseura,
Luterilainen evankelium i-y h d i s t y s ja
S u o m e n vapaa lähetys.

Kaikkiaan on itsenäistä 1.-työtä toimittavia
1.-seuroja protestanttisessa kirkossa Edinburgh’n
maailmanlähetyskokousta varten (1910)
valmistetun laskelman mukaan 377, ja niillä vuotuisia
tuloja n. 150 milj. Smk. Warneckin laskujen
mukaan olisi niitä kuitenkin vain 185, ja niillä
tuloja n. 100 milj. mk.

L.-aloista tärkeimmät ovat nykyään Kiina.
Itä-Intin, Japani ja Afrikka. Kun alkuvaikeudet
on saatu voitetuksi, on näillä 1.-aloilla ja usealla

muullakin 1.-toimi nykyhetkellä erittäin
toivorikasta. Osaksi jo tehty l.-työ, osaksi myös
muu kosketus kristityn maailman kanssa on
useimmilla 1.-aloilla luonut tilan, jossa l:n 011
edullista työskennellä. Kansat ovat heränneet
vuosituhansien horrostilasta kaipaamaan jotakin
uutta ja parempaa, kuin niillä on ennen ollut.
On 1.-aloja, joissa edistys viime aikoina on ollut
suorastaan ihmeellinen; niin varsinkin Korea,
jossa l:n 25-vuotista riemujuhlaa vietettäessä
(1907) kristittyjä laskettiin oievan noin 100,000.
Vaikeinta on l.-työ muhamettilaisissa maissa,
erittäinkin niissä, joissa muhamettilaisuudesta
luopuminen rangaistaan kuolemalla, sekä eräiden
buddhalaisuutta tunnustavien kansain, kuten
tibe-tiläisten, siamilaisten y. m. keskuudessa.
Joitakin muutoksia muhamettilaisuuteen nähden on
kuitenkin nykyään havaittavissa, ja l:tä
harjoittavien huomio on viime aikoina kiintynyt entistä
enemmän juuri muhamettilais-1 :een. L:ltä
kokonaan suljettuja maita on enää varsin vähän. Sei
laisia ovat Tibet, Afganistan, jotkut muutkin
Aasian pikkuvaltiot, kuten Nepal ja Bhutan, ynnä
muutamat Sisä-Afrikan seudut. Evankeliselta
1:Itä. ovat sitäpaitsi suljettuja Venäjän
valtakunnan piirissä asuvat muhamettilaiset ja pako
nalliset alueet niinkuin myöskin muutamat
Ranskan alusmaat.

Tärkeimpänä työvälineenä 1. käyttää
luonnollisesti sananjulistusta sekä saarnan että
keskustelun muodossa. Mutta sen ohella ovat tärkeitä työ
haaroja varsinkin lähetyksen koulu-, lääkäri- ja
kirjallinen toiminta (ks. Lälietyskoulu 2,
Lääkärilähetys, Raamattuseurat).

Täydellistä ja täysin luotettavaa tilastoa 1.-työn
saavutuksista on ollut perin vaikea saada aikaan.
Mainittuun Edinburgh’n maailmanlähetyskokouk
seen valmistetun tilaston mukaan oli 1.-aloilla v.
1908 yhteensä lähettejä 21,307, niistä kuitenkin
aviovaimoja 5,934; varsinaisia naislähettejä oli
5,377. Heillä oli apunaan 103.066
maassasynty-nyttä kristittyä, joista 5,799 oli papiksivihittyjä.
L.-asemia oli 3,838 pää- ja 34.719 sivuasemaa.
Kastettujen lukumäärä laskettiin olevan 3,447,790.
ja jos kasteellepyrkijätkin luetaan kristityiksi,
saadaan lukumääräksi 6.837.736. Edellinen näistä
summista on epäilemättä liian pieni. Warneck
laskee pakanakristittyjen lukumäärän olevan n.
5.158,300, tai, jos Pohjois-Ameriikan entiset
neekeriorjat luetaan mukaan, 12,658,300.

R o o m a 1 a i s-k atolinenkin 1. on elpynyt
nykyaikaisen 1.-aikakauden kuluessa, esiintyen
kuitenkin liiankin usein pahansuopana
kilpailijana evankeliselle l:lle ja tunkeutuen sen 1.-aloille.
L.-aloilla lasketaan olevan 7.933
pappislähetvs-saarnaajaa, 5,270 maallikkoveljeä ja 21.320
sisarta. ja näillä n. 30,000 maassasvntynyttä
apulaista 42.968 pää- ja sivuasemalla. Kastettuja
ilmoitetaan olevan 7,441,215 (Warneck: 5.711.100).

K r e i k k a 1 a i s-k atolinen kirkko har
joittaa 1.-työtä, paitsi sitä. joka tarkoittaa
muiden kristittyjen käännyttämistä, Venäjän
valtakunnassa asuvain pakanallisten ja
muhamettilaisten kansain keskuudessa, sekä sitäpaitsi
Japanissa. jossa sen toimesta on kääntynyt 30,712
japanilaista. Viimeksi mainittu sangen
huomattava tulos johtuu suureksi osaksi tämän l:n
äskettäin kuolleen johtajan, kaikkein kunnioitusta
nauttineen arkkipiispa Nikolain uutterasta jaete-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0718.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free