- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1343-1344

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lähetyskoulu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1343

Lähtö katse Im us—Lämmityslaitokset

1314

malalle pyhitetyssä lähteessä pesivät faaraot
kasvunsa. ennenkuin astuivat temppeliin, samassa
lähteessä kerrotaan Neitsyt Marian pesseen
Jeesus lapsen vaatteita, jonka vuoksi ympärillä
asuvat muhamettilaiset ja koptilais-kristityt pitävät
lähdettä pyhänä. — L. p. on ollut yleinen melkein
kaikkialla. Pyhät lähteet ovat usein jumalain
palvelemisen yhteydessä. Kuuluisia
kreikkalaisten pyhiä lähteitä olivat Dodonan ja Delphoin
lähteet. Lähteeseen uhrattiin ja siinä peseydyttiin
ennen temppeliin astumista. Myöskin uhrattiin
sellaisiin lähteisiin, jotka eivät olleet yhteydessä
minkään temppelin kanssa. Useita lähteitä
palveltiin niiden terveellisen veden vuoksi, toiset
lähteet olivat jonkunlaisia oraakkeleita.
Muinaissuomalaisetkin suorittivat uhreja kaivoilla ja
lähteillä.

Lähtökatselmus ks. T u 1 o- ja 1 ä h t ö k a t

s e 1 m u s.

Lähtömeridiaani ks. Pituus
(maantieteellinen).

Lähtöpäivä, päivä, milloin toisen maan tahi
huoneen vuokraajan tulee luopua vuokra-esineestä.
1734 v:n lain mukaan laillinen 1. oli
maatilain vuokraajilla 14 p. maalisk. toista
kalenterivuotta sen Tuomaanpäivän jälkeen (21 p. jouluk.),
joka lähinnä seurasi irtisanomista. Jos
vuokramies, saatuaan ennen Tuomaanpäivää
irtisanomisen. oli velvollinen muuttamaan vuokra-alueesta
seur. v:n maalisk. 14 p., sanottiin tätä päivää
lähimmäksi 1:1c s i 1. ensi l:ksi. Nämä l:t
ovat vielä voimassa virkatalojen asukkaisiin ja
kruununtilain torppareihin nähden. Sitä vastoin
12 p. maalisk. 1909 torpan, lampuotitilan ja
mäkitupa-alueen vuokrauksesta annettu asetus, jonka
mukaan vuokrasopimus päättyy vuokrakauden
umpeenkuluttua ilman erityistä irtisanomista,
määrää 1: k s i vuokrasopimuksen päättymispäivän.
Kun vuokravuosi mainitun asetuksen mukaan on
laskettava maalisk. 14 p:stä maalisk. 14 p:ään,
ellei välipuheessa ole toisin sovittu, on
sanottua päivää pidettävä l:nä. Niissä
poikkeustapauksissa, joissa vuokrasopimus lakkaa
irtisanomisen nojalla, on lähtöpäivä toisin määrätty.

Huoneen vuokraajien 1. on Suomen
kaupungeissa keväällä toukok. viimeisenä päivänä ja
syksyllä marrask. viimeisenä päivänä. A. Ch.

Läkkipelti, valssaamalla tehty, tinalla
(valkea 1.) tai tina- ja lvijyseoksella (himmeä 1.)
päällystetty ohut rautalevy. Tinattava levy on
0,1-2,5 mm paksua, se puhdistetaan suola- tai
rikkihapossa, kuumennetaan rauta-arkuissa,
valssataan kylmänä kiiltäväksi, pehmennetään
kuumentamalla, puhdistetaan jälleen laimeassa
hapossa ja kalkkivedessä, upotetaan rasva- ja
tina-kattiloihin sekä valssataan vihdoin, niin että
tinakerros l:n päällä tulee vain 0,oos-0.oi 111111
paksuksi. V. L.

Läniminvaunu, lämmityslaitoksella varustettu
ja lämpimän pitävästi rakennettu rautatievaunu,
jossa samalla myös on jäähdytyslaite, kylmän- ja
lämpimänarkain tavarain kuljettamista varten.
Lämmitykseen käytetään joko rautaista lattialle
asetettua pystykamiinia tai höyryputkia
pattereilleen, jotka ovat sovitetut lattiaan tahi
seinille ja joihin tarvittava höyry otetaan
veturista tai erityisestä junaa seuraavasta
kattila-vaunusta. Suonien valtionrautateillä on l:hin
nykyään ruvettu sovittamaan sekä kamiini- että

liöyrylämmitys kuhunkin, jolloin kamiinia
käytetään vaunujen seisoessa yksinään asemilla ja
höyrylämmitystä taas matkoilla. V. II.

Lämminveriset ks. Eläimellinen lämpö.

Lämmittävät hauteet saadaan aikaan joko
lämmittävillä kääreillä (ks. t.) tai asettamalla
iholle n. s. puurohaude 1. kataplasma. Tämä
laitetaan siten että keitetään sakea, puurontapainen
seos jostakin kasviaineesta, tav.
pellavansiemenistä, kääritään tämä joko sinänsä tai
vahakan-kaan sisällä paksuun kankaaseen ja asetetaan
sairaalle kohdalle. Vielä yksinkertaisemmin voi
puurohauteen laittaa keitetyistä perunoista, jotka
vahvan kankaan sisään käärittyinä ja
puuromaiseksi survottuina pannaan iholle. — L. h. voidaan
vielä laittaa siten, että kääritään kuumalla
vedellä täytetty kumirakko tai metalliastia (n. s.
termofori) tai hieno, kuuman veden täyttämä,
joko kierteessä tai monessa mutkassa kulkeva
putki kosteaan kääreeseen. L:iä h: ita käytetään
aikaansaamaan paikallista lämpöä ja siten joko
lieventämään kipua ja särkyä tai kypsyttämään
märkimistä. Y. K.

Lämmitys ks. Lämmityslaitokset.

Lämmitysaineet ks. Polttoaineet.

Lämmityslaitokset huoneitten lämmittämistä
varten jaetaan tavallisesti paikallis- ja k e
s-kuslämmityslaitoksiin, joitten mukaan
erotetaan paikallis- ja keskuslämmitys.

Paikallislämmityksessä huoneiden
lämpiäminen tapahtuu niissä olevien
välittömästi lämmitettävien laitosten avulla. Tähän
kuuluvat 1) takkalämmitys, 2) kanava
lämmitys, 3) u u n i 1 ä 111 111 i t v s, jolla
tavallisesti tarkoitetaan uunilämmitystä kiinteitä polt
toaiueita käytettäessä, joten lisäksi erotetaan 4)
petroleumilämmitys, 5) k a a s u 1 ä
m-m i t y s, 6) sähkölämmitys y. 111.

Keskuslämmityksessä huoneiden
lämpiäminen tapahtuu johtoja myöten lämpöä
kuljettavien välittäjien kuten veden, höyryn tai
ilman avulla. Tähän kuuluvat 1)
vesilämmi-t y s, jonka eri muotoja ovat a) tavallinen
m a t a 1 a p a i n e v e s i 1 ä in m i t y s, h) p i k
a-kiertovesilämmitys, c)
pumppuläm-m i t y s, d) keski painevesilämmitys ja
e) k o r k e a p a i n e v e s i-, kuumavesi- eli
perkins-lämmitys; 2)
höyrylämmi-t y s, jonka eri muotoja ovat a)
korkeapaine-höyry 1 ä m m i t y s, h) m a t a 1 a p a i n e h ö
y-rylämmitys ja c) alipaine h
öyryläm-m i t y s; 3) ilmalämmitys ja 4)
yhdistetyt keskuslämmitykset, kuten a)
h ö y r y-v e s i 1 ä m m i t y s, 6)
vesi-höyry-lämmitys, c) v e s i-i 1 m a 1 ä m m i t y s ja d)
h ö y r y-i 1 111 a 1 ä m m i t y s.

Lämmityslaitoksia, joissa yhteisestä
keskuksesta johdetaan lämpöä eri rakennuksiin,
sanotaan kaukolämmityslaitoksiksi.
Lämmön kaukokuljettajiin nähden erotetaan 1) k a
u-k o v e s i 1 ä m m i t y s ja 2)
kaukohöyry-lämmitys.

Nykyään meillä eniten käytännössä olevat
lämmitykset ovat uunilämmitys,
matalapainevesi-lämmitys, matalapainehöy ry lämmitys,
ilmalämmitys ja höyry-vesilämmitys.

Uunilämmitys. Siitä polttoaineiden pa
laessa syntyneestä lämmöstä, joka koituu
lämmityksen hyväksi, johtuu osa suoraan huoneisiin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0720.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free