- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1351-1352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämmityspullo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1351

Lämpö

1352

antamaan objektiivista varmuutta kappaleen
1.-suhteista. Sen ilmaisut eivät ole vain epätarkat,
vaan usein aivan harhaan vievät. Niinpä sama
esine voi tuntua meistä joskus kylmältä ja toiste
lämpimältä, vaikkei sen l.-suhteissa muutosta ole
tapahtunut. Jos esim. pidetään toinen käsi hyvin
lämpöisessä vedessä ja toinen kylmässä ja
molemmat sitten pistetään haaleaan veteen, tuntuu
^e ensimäisessä kädessä viileältä, mutta toisessa
kädessä lämpöiseltä. Tämä havainto antaa meille
aiheen Ln intensiteetin eli voimakkuuden
tarkempaan määrittelemiseen. Askenmainittu ilmiö
voidaan näet selittää olettamalla, että l:öä
edellisessä tapauksessa johtuu kädestä veteen,
jälkimäisessä päinvastoin. Samaten huomaa aina. että
kahden erilämpöisen kappaleen koskettaessa
toisiinsa kylmempi lämpiää ja lämpimämpi jäähtyy,
toisin sanoen l:öä johtuu kylmempään, kunnes
kappaleet ovat yhtä lämpimät. Sillä kappaleella,
joka luovuttaa l:öä toiselle, sanotaan olevan
korkeamman t e m peratuurin 1. lämpötilan
(lämpöaste) kuin toisella. Jos l:öä ei johdu
kappaleesta toiseen, vaikka ne koskettavat toisiansa,
sanotaan niiden 1.-tilojen olevan samat. Nämät
seikat ovat yksinkertaisessa yhteydessä nykyisen
mekaanisen lämpöteorian
(termodynamiikan) käsityskannan kanssa, jonka mukaan
oletetaan, että I. on eräs energian muoto,
nimittäin kappaleen molekylien ja atomien
värähdysliikettä. Kuta korkeampi kappaleen l.-tila on,
sitä vinhemmin sen hiukkasten oletetaan
liikkuvan ja sitä voimakkaammin ne siis kiihdyttävät
toisen sen kanssa kosketuksessa olevan
kylmemmän kappaleen hitaammin värähtelevien
hiukkasten liikettä. Jälkimäisen kappaleen l.-tila siis
kohoaa. L:öä sanotaan johtuneen
lämpöisem-mästä kappaleesta kylmempään. Jos kappaleen
l.-tila on siksi alhainen, että sen molekylit ovat
lepotilassa, sanotaan sen 1.-tilan olevan
absoluuttisessa n o 1 1 a-p i s t e e s s ä.
Gay-Lus-sacin lain mukaan (ks. Kaasu) viimemainittu
l.-tila on oleva — 273° Cels. L.-tila luettuna
absoluuttisesta nolla-pisteestä sanotaan
absoluuttiseksi l.-ti läksi. — Jokapäiväinen
kokemus osoittaa kouraantuntuvalla tavalla, kuinka
läheisesti liike- ja 1.-ilmiöt riippuvat toisistaan,
kuinka liike-energiaa voidaan muuttaa monella
tavalla 1.-energiaksi ja päinvastoin. Jos esim.
taotaan vasaralla rautapalasta. kuumenee se yhä
takomisen jatkuessa (samoin kuin vasarakin);
vasaran liike-energia muuttuu siis raudassa
1.-energiaksi, jonka suuruus aina tarkalleen vastaa
edellistä energiaa. L.-energian paljouden 1.
lämpömäärän mittaamiseen on tietysti
valittava joku I.-yksikkö. Sellaiseksi valitaan
1.-määrä, joka tarvitaan jonkun aineen
painoyksikön 1.-tilan korottamiseksi l:llä asteella. Tämän
suuruus vaihtelee aineen mukaan, toisin sanoen
eri abeilla on erilainen ominaislämpö
(ks. t.). L.-yksiköksi on valittu se 1.-määrä, joka
tarvitaan korottamaan yhden vesikilogramman
(tai grammani 1.-tilan 1 :llä asteella. Sitä
sanotaan kaloriksi (ks. t.). Kokeilemalla on
saatu selville, että jokaista syntynyttä
kilo-grammakaloria vastaa 427 kilogrammametrin
suuruinen mekaaninen työ. Tätä työmäärää
sanotaan l:n mekaaniseksi ekvivalentiksi.
Absoluuttisessa mittajärjestelmässä 1
gramma-kaloria v astaa 42.000.(100 ergiä mekaanista työtä.

Kuten edellä sanottiin voidaan 1.-energiaa
muuttaa liike-energiaksi. Jokainen höyrykone on
todistuksena siitä. Unhan höyryn ekspansioni (jän
tevyvs), joka johtuu höyrykattilassa olevan
veden kuumentamisesta, juuri koneen liikevoimana.
Saks. J. K. Mayer oli ensimäinen tutkija, joka
(1842) oivalsi työn ja Ln tasavertaisuuden (ekvi
valenssin) lain. Sitä lakia sanotaan
mekaanisen 1.-teorian e n s i m ä i s e k s i
perussäännöksi.– Kappaleen 1.-tilan kohotessa sen
molekylit tarvitsevat enemmän tilaa nopeampaan
vä-rähtelemiseensä; kappaleet laajenevat siis yleensä
Lstä. Tätä tosiasiaa silmälläpitäen kappaleen
laajennusta (ks. t.) voidaan käyttää I.-tilojen
määräämiseksi (ks. Lämpömittari).
Kaikki kappaleet sulavat tarpeeksi
kuumentamalla. elleivät ne sitä ennen kuten puu
kemiallisesti jakaudu tai sublimoi kuten hiili (ks.
Sulaminen ja S u b 1 i m a t s i o n i). Kappale pysyy
jähmeänä, niin kauan kuin sen molekyleillä on
vakaat tasapainoasennot, mutta kuumentamista
jatkettaessa molekylit lopulta tekevät tietyssä
1.-tilassa, joka eri aineille on erilainen, niin
laajoja ja nopeita heilahduksia, että ne
irtaantuvat tasapainoasennoistaan: kappale sulaa. L.
tilaa, jossa se tapahtuu, sanotaan aineen s u-

I a m i s p i s t e e k s i. Sen jälkeen l.-tila ei enää,
kappaletta edelleen kuumennettaessa, nouse, ennen
kuin se on kokonaan muuttunut nesteeksi.
Siihen johdettu 1. kuluu siis sulamisen kestäessä
sisäiseen työhön, nimittäin kohesionin
voittamiseen. Sitä I.-määrää, joka 1.-tilan pysyessä
muuttumattomana kuluu painoyksikön sulattamiseen.
sanotaan sulamislämmöksi, ennen
myöskin sidotuksi l:ksi. Sen suuruus vaihtelee
aineen mukaan (ks. Sulaminen). — Nestettä
jäähdytettäessä sen lämpötila alenee, kunnes se
määrätyllä lämpöasteella n. s. jäätymis- I.
jähmettymispisteess ii, joka on sama
kuin vastaavan jähmeän kappaleen sulamispiste,
alkaa jähmettyä. Sen jälkeen kappale säilyttää
1.-tilansa koko jähmettymisen ajan
muuttumattomana; sitten vasta l.-tila jatketulla
jäähdyttämisellä saadaan laskemaan. Neste luovuttaa siis
l:öä jälunettyessään. Vapautuneen l:n
paljous on yhtäsuuri kuin vastaavan jähmeän
kappaleen sulamis-1. — Neste, johonka jotakin
ainetta liuennetaan. sitoo myöskin l:öä (n. s. 1 i
u-k e n e m i s 1 ä m p ö). Siten voidaan
aikaansaada alhaisia 1.-tiloja. — Kuten edellä
sanottiin, jähmeä kappale sulaa määrätyssä 1.-tilassa.
Neste taas muuttuu höyryksi 1. höyrystyy missä
1.-tilassa tahansa. Höyrystyminen voi tapahtua
kahdella tavalla: haihtumalla tai k i e h
u-maila. Nesteen pintamolekylit eivät kaikki
väräjä samalla nopeudella, vaan toiset
nopeammin toiset hitaammin. Ne molekylit, jotka
tekevät nopeimpia ja laajimpia värähdyksiä, voivat
helposti joutua naapurimolekylien vetovoiman
vaikutuspiirin ulkopuolelle, ne irtaantuvat ja
haihtuvat samalla kaasumolekyleiksi. Ne jatkavat
sittemmin matkaansa suoraviivaisesti nestepinnan
yläpuolella olevaan tilaan. Koska nopeimmat
nestemolekylit haihtuvat, niin jäljellä olevien
keskimääräinen nopeus alenee. Neste on siis
menettänyt liike-energiaa. Mutta molekylien
liike-energian vähennys tietää nesteen 1.-tilan
alenemista. joka siis on haihtumisen seuraus (ks.

II a i Ii t u m i n e n ja Höyry). Haihtuminen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0724.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free