Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämpö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1351
Lämpö
1353
tapahtuu sitä nopeammin kuta korkeampi
nesteen l.-tila 011, koska silloin molekylien
värähdyksetkin ovat nopeammat. Nesteen sisästä
haihtuminen tapahtuu siinä 1.-tilassa, jolloin sen
molekylien liike on niin nopea, että niiden
pyrkimys irtaantua nesteestä, toisin sanoen höyryn
maksimi jäntevyys siinä 1.-tilassa, on yhtäsuuri
kuin sitä estävä voima, s. o. yhtäsuuri kuin
ulkonaisen paineen ja nesteen hydrostaattisen
paineen summa. Silloin höyrystyminen suoriutuu
vinhasti läpi koko nesteen: se kiehun (ks.
Kiehuminen). Samoinkuin jähmeän
kappaleen sulamiseen menee nesteen
höyrystymiseeu-kir l:öä. Sitä 1.-määrää, joka muuttaa
painoyksikön nestettä samanasteiseksi höyryksi,
sanotaan höyrysty m i s 1 ä m m ö k s i. Sen
suuruus vaihtelee aineen mukaan ja riippuu myös
lämpötilasta, missä neste höyrystyy. Veden höy
rystymis-1. on siten 0°:lla 607 kaloria ja 100° :11a
!j36 kaloria. Kaasun muuttuessa nesteeksi l:öä
päinvastoin vapautuu. Jos sentähden tahdotaan
kaasua tiivistää nesteeksi, on sitä jäähdytettävä
kriitilliseen lämpötilaan (ks. t.) asti.
samalla kuin sitä puristetaan kokoon. Kun
kaasun temperatuuri on kriitillistä l.-tilaa korkeampi,
ei sitä voida muuttaa nesteeksi, puristettakoon
sitä kuinka paljon tahansa kokoon. Vasta kun
lämä tosiasia täysin oivallettiin, saivat Cailletet
ja Pictet 1877 ja sittemmin Wroblewski ja
Olszewski täydellisemmin muutetuksi n. s.
permanentteja kaasuja nestemuotoon (vrt. Kaasu).
Vedyn kriitillinen l.-tila on Wroblewski’n
havaintojen mukaan — 240° ja Olszewskis mukaan
— 234..1° sekä laskettuna van der Waalsin
kaavan mukaan — 242°. Hapen vastaava lämpötila
on 118.4°. veden -)- 365°. — Niinkuin kahden
erilämpöisen kappaleen koskettaessa toisiinsa 1 :öä
johtuu lämpöisemmästä kylmempään, samoin
johtuu myös l:öä samassa kappaleessa, jos sitä
jostakin kohdasta kuumennetaan, sen kylmempiin
osiin. Clausiuksen mekaaniseen 1.-teoriaan
asettaman toisen perussäännön mukaan 1 :öä
ei milloinkaan itsestään siirry kylmemmästä
lämpimämpään kappaleeseen tai kohtaan, yhtä
vähän kuin vesikään voi virrata itsestään
alemmasta kohdasta ylempään. L. leviää eri
nopeudella eri aineissa, riippuen niiden erilaisesti
I ä m m ö n j o h t o k y v y s t ä. Niinpä esim. rauta,
kuten metallit yleensä, on h y v ii 1 ä m m ö
n-johtaja. Huonoja l:n-johtajia ovat taas
puu, lasi. posliini, villa, useimmat nesteet,
kaasut sekä tyhjiö (vakuum). Sentähden
varustetaan metalliesineet, joita on käsiteltävä
kuumina. puu- tai posliinikahvalla. Puinen ovenripa
ei pakkasella tunnu niin kylmältä kuin
messinkinen tai rautainen, sillä jälkimäiset johtavat
nopeammin l:öä kädestä. Samasta syystä tuntuu
paljon kylmemmältä astua paljain jaloin
tavallisessa huoneen lämpötilassa kivi tai
asfalttilat-tiälle kuin yhtä lämpimälle villamatolle. Xes
teet ovat hyvin huonoja ja kaa.mt vielä
huonompia johtajia, mutta niissä siirtyy l:öä toisellakin
tavalla paikasta toiseen kuin johtumalla. Kun
näet vettä sisältävää astiaa kuumennetaan
alhaalta päin, harvenee veden lämpimämpi
pohjakerros ja nousee ollen kevyempää ylöspäin,
tavallisesti astian keskitse, ja kylmempää vettä
laskeutuu astian reunoilla alas. Samoin viilailee
huoneen lämpöisempi ilma avatun ikkunan ylä-
osasta ulos ja kylmempi ulkoilma tulvailee
alhaalta sisään. Tällä tavoin nesteessä tai kaasussa
tapahtuvaa 1: n siirtymistä sanotaan
lämpö-k o n v e k t s ioniksi 1. kuljetukseksi.
Mutta jos mainitun ilmiön syntyä estetään,
johtuu 1. hyvin hitaasti niin nesteissä kuin
kaasuissakin. Veden huono lämmönjohtokyky
ilmenee paraiten sen yläkerroksia kuumennettaessa.
Jos esim. varistetaan koeputkessa olevan veden
pintakerroksia, jonka pohjassa on lyijypalaan
kiinnitetty jääpala, niin jää kestää sulamatta,
vaikka vesi pinnalla kiehuu. Paikallaan pysyvä,
esim. sisäikkunoitten väliin suljettu ilma johtaa
hyvin huonosti l:öä ja estää sentähden l:öä
häviämästä asuinhuoneista. Turkin karvojen välissä
oleva ilma estää samoin l:öä haihtumasta.
..Thermos-pullo" säilyttää sisältämänsä kylmän
nesteen kylmänä ja kuuman kuumana, sillä sen
seinien välinen ilmatyhjiö estää l:öä
tunkeutumasta ulkoapäin sisään tai päinvastoin.
Metallien erittäin hyvä lämmönjohtokyky selviää sen
raavasta kokeesta. Jos sileä lyijypallo kääritään
ohueen paperiin, niin että paperi tarkasti liittyy
pallon pintaan, niin voidaan varovaisesti
menetellen lyijypallo sulattaa kuumassa liekissä
polttamatta paperia. Käyttämällä puupalloa
kokeeseen paperi heti palaa (vrt. myös D a v y n v a r
muuslamppu). Mutta eri metallienkin
l:n-johtokyky on hyvin vaihtelevaa suuruutta (ks.
alempana). Samalla kuin kappaleessa alituisesti
siirtyy l:öä lämpöisemmistä kohdista kylmempiin.
vastaanottaa ympäröivä väliainekin siitä l:öä.
Edellisen johtumisen suuruutta määrää aineen
sisäinen, jälkimäisen taas sen
ulkonainen 1: n-j o h t o k y k y (1: n-j o h t o k o e f f
i-sientti). Aineen sisäinen 1 :n-johtokvky on se
lämpömäärä, joka sekunnissa läpäisee tutkitusta
aineesta tehdyn, särmältään 1 cm:n mittaisen
kuution, kun kahden vastakkaisen sivupinnan
lämpötilojen erotus on 1° ja toiset sivupinnat
ovat I:lle läpäisemättömiä. Aineen ulkonainen
1: n-johtokyky ympäröivään väliaineeseen
verraten on se 1.-määrä, joka pintayksiköstä (1 cm3)
siirtyy aikayksikössä (1 sek.) ympäröivään
aineeseen, kun 1.-tilojen erotus on 1°. Seuraava
taulukko ilmoittaa muutamien aineitten sisäisen l:n
johtokyvyn grammakaloreissa (absoluuttisessa
kalorimetrisessä mitassa) :
hopea 1,09 lasi 0,oon-0,ouso
vaski O.a-t villa 0.00012
kulta 0,70 vesi O.oois
rauta 0,is-0,i7 ilma 0,000057
Jos tangon pituus 011 p. sen päitten I.-tilojen
erotus r ja aineen i:n-johtokyky k, niin kulkee
ajassa / tangon läpileikkauksen n: 11 läpi lämpö-
k . a . T
määrä IV =—-— .!. Paitsi johtumalla (ja
konvektsionin välityksellä 1 l:öä siirtyy paikasta
toiseen s ä t e i 1 e m ä 1 1 ä. Tällaisen l:n
edenty-misen huomaa esim. seisoessaan jonkun matkan
päässä äsken lämmitetyn uunin edessä, palavan
rovion läheisyydessä tai auringon paisteessa.
Ettei l:öä näissä tapauksissa tule luoksemme joh
tumalla voidaan päättää sekä siitä, että
lämpölähteen vaikutus suuresti vähenee, jos asetamme
vaikka vain ohuen varjostimen sen ja itsemme
väliin, ja siitä, ettei välillä oleva ilmakerros ole
tuntuvammin lämmennyt. Ensinmainitussa esi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
