- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1357-1358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämpömittari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1357

Lämpömittari

1358

jälkeen tämä sulatetaan umpeen. Elohopean
jäähtyessä sen pinta laskeutuu ja pillin yläpäähän
syntyy ilmaton tila. Ilma estäisi elohopean
vapaata laajenemista, hapettaisi sen pinnan ja
tunkeutumalla sen sisään tekisi l:n kelvottomaksi.
L:n asteikkoa laatiessa määrätään aluksi sen
p e r u s p i s t e e t, jotka Celsiuksen ja
Iiéaumurin 1 :eissa ovat veden k i e h u m
a-piste ja jäätymäpiste. Edellinen
määrätään ensiksi asettamalla 1. kiehuvan veden
höyryyn ja piirtämällä pykälä siihen kohtaan,
millin elohopea nousee. L:ia ei saa laskea itse
veteen, koska kiehuva vesi usein 011 jossakin
määrin ylikuumeunettua. Kiehumapistettä
määrättäessä ilmanpaine on oleva tietty, sillä vesi
kiehuu eri lämpötiloissa erisuurien ilmanpaineiden
vallitessa. Tarkoitusta varten valitaan
normaalinen (760 mm:n) ilmanpaine. Jäätymäpiste
saadaan upottamalla 1. puhtaaseen sulavaan lumeen
tai hienoksi survottuun jäähän ja piirtämällä
pykälä kohtaan, niihin elohopean pinta silloin
pysähtyy. Peruspisteiden väli jaetaan
yhtäsuu-liin osiin 1. asteisiin jakokoneella (ks. t.)
suoraan l:n pillille tai l:iin kiinteästi
yhdistettävään maitolasilevyyn tai painatetaan asteikko
paperikaistaleelle. Asteikkoa jatketaan
kiehuma-pisteen yläpuolelle sekä jäätymäpisteen
alapuolelle. Jälkimäinen piste on asteikon 0-piste. Sen
yläpuolella olevia lämpötiloja merkitään + ja
sen alapuolella olevia — merkillä. Peruspisteiden
väli on Celsiuksen l:ssa jaettu 100 ja Iiéaumurin
1 :ssa 80 asteeseen. Fahrenheit! n 1 :ssa on
toisena peruspisteenä kyllä myöskin veden
kie-humapiste, mutta sen 0-piste saadaan
upottamalla 1. lumesta ja salmiakista tehtyyn
jääh-dytysseokseen. Veden jäätymäpiste tulee
merkityksi -f 32:11a. sillä peruspisteiden väli jaetaan
212 asteeseen (kiehumapisteen ja jäätymäpisteen
väli 180:een osaan). Koska 100 Cels. astetta
vastaa 80 Réaum. astetta ja 180 Fahr. astetta
eli 5°C = 4°R = 9°F, niin voidaan toisen l:n
lämpöosoitukset muuttaa toisen 1 :n mukaisiksi, jos
1 ien va taavat a-teikkoluvut merkitään lelu ia t y,
seur. verrannon avulla: tc -5 = tu 4=(t/>—32) :9.
Myös allaolevan taulukon avulla voidaan mainittu
muuttaminen suorittaa:

c. R. F. C. R. F.
40 — 32 — 40 35 28 95
-35 — 28 — 31 40 32 104
— 311 — 24 _22 45 36 113
— 25 -20 — 13 50 40 122
-20 — 16 — 4 55 44 131
— 15 — 12 5 60 48 140
- 10 — 8 14 65 52 149
- 5 — 4 23 70 56 158
- 0 0 32 75 60 167
5 4 41 80 64 176
10 8 50 85 68 185
15 12 59 90 72 194
20 16 68 95 76 203
25 20 77 100 80 212
30 24 86

Celsiuksen I:ia käytetään yleisesti tieteellisissä
töissä, Réaumurin l:ia Saksassa ja Tanskassa
ja Fahrenheitin l:ia englanninkielisissä maissa.
— N o r m a a 1 i-1 :n suunnittelemiseen kuuluu sen
hiuspillin kalibreeraus. L. kalibreerataan
siten, että irtonainen muutaman sentimetrin
pituinen elohopeapätkä saatetaan siirtymään
pitkin pilliä ja sen pituus kulloinkin mitataan. As-

teikon osoituksiin täten saadut oikaisut
(kor-rektsionit) merkitään taulukkoon tai esitetään ne
graafillisesti käyrällä, jonka avulla virheen
Helposti saattaa interpoleerata. Joskin 1. on
kaikella huolella valmistettu, niin että se aluksi
näyttää oikein, ei sen osoituksiin sittenkään ajan
pitkään voida luottaa, sillä aikaa myöten astia
vetäytyy kokoon, joten elohopea kohoaa pillissä
ja 1. näyttää liian korkeita lämpötiloja. Hyvää
l:ia valmistettaessa on sentähden ensinnäkin tar
peellista huolta kiinnitettävä lasin valintaan.
L:ia on sitäpaitsi aika ajoin tarkistettava ja sen
0-piste uudestaan määrättävä. — Koska elohopean
jäätymäpiste on —39,4° C ja kiehumapiste
-f- 357° C, ei elohopea-1 :ia voida käyttää näiden
rajojen ulkopuolella. — 35 à — 40 astetta
alhaisempien lämpötilojen
mittaamiseen käytetään v ä k
i-viina-l:ia, sillä väkiviina
voi jäähtyä alle —100° C
jäätymättä. Korkeita
lämpötiloja mitataan p y r o m e
t-reillä, joista tärkein on
kaasu-1. Siinä laajeneva
aine on ilmaa tai jotakin
muuta kaasua. Hyvin
käytännöllinen on Jolly’n i 1 m a-1.
(kuva 1). Siinä on laajahko
ontto lasipallo L, joka
hius-pillin C:n välityksellä 011
yhdistetty manometriin AS8.
A ja li ovat kaksi yhtä
laajaa, kumiletkulla SS
yhdistettyä, elohopeaa sisältävää
lasiputkea, joita siirtimillä II
ja H1 voidaan nostaa ja
laskea pystysuoraan
puupyl-vääseen kiinnitettyä asteikkoa J/il/1 pitkin.
Lasiputken A: n yläpään sisässä on m-kohdalla
terävä, alaskäänteinen lasipiikki. Siirtimien avulla
voidaan elohopeapinta asettaa, niin että se
koskettaa piikin kärkeä. Ennenkuin nyt selostettu

v

ilma-1. on käyttökelpoinen on suhde y
laskettava. V on lasipallon L ynnä kapillaaripillin (’
tilavuus siltä osalta, joka saa niitattavan
lämpötilan. v on kapillaaripillin jäljellä olevan osan
ynnä A putken yläosan tilavuus (m piikin
kärkeä koskettavaan elohopeapintaan asti). Ilma-1:ia
käytettäessä lasipallo L lasketaan sulavaan jää
hän ja siirtimet putkineen asetetaan, niin että
elohopeapinta asettuu »(-kohtaan. Elohopean
asento Zi-putkessa, ympäristön ilmanpaine ja
lämpötila havaitaan. Sitten pallo L lasketaan
väliaineeseen, jonka lämpötila on määrättävä, elo
hopeapinta palautetaan m-kohtaan,
elohopeapatsaan asento putkessa li, ympäristön ilmanpaine
ja lämpötila havaitaan uudestaan, jolloin
kyseessä oleva lämpötila voidaan laskea.
Kaasu-l:n käyttö on siis verrattain mutkikasta, mutta
sillä saattaa niitata alhaisempia ja
korkeampia lämpötiloja kuin tavallisilla heillä. Koska

Kuva 1.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0727.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free