- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1359-1360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämpömittari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1359

Lämpömäärä—Lämpötalous

1360

kaasu-I:n osoitukset sitä paitsi ovat paljon
luotettavammat kuin viimemainittujen. 011 näitä aika
aioin verrattava edelliseen, joka siis pidetään
varsinaisena nonnaali-1 :na. Ennen käytettiin
mukavuuden vuoksi normaali-kaasu-1 :ssa laajenevana
aineena kuivaa ilmaa ja havaittiin sen paineen
vaihdoksia tilavuuden pysyessä muuttumattomana,
jolloin lämpötila voitiin laskea. Sittemmin (1887)
011 valittu ilman sijaan vety tähän
tarkoitukseen. koska se mitä tarkimmin noudattaa
Boyle-Mariotten lakia. — Maksimi- ja mini m
i-1:ei 11a mitataan jonkun ajanjakson esim.
vuorokauden korkein ja alhaisin lämpötila. Kuva 2
esittää Rutherfordin suunnittelemat maksimi- ja
minimi-l:t. Edellinen on vaakasuorana pidettävä
elohopea-1., jonka pillissä on teräsnasta. Elohopea
työntää laajetessaan sitä edessänsä, mutta se
jääpi paikalleen, kun lämpötila laskee. Minimi-1.
on väkiviina-1. Sen pillissä or. kahteen pieneen
palloon päättyvä lasisauvanen. Väkiviinan
vetäytyessä kokoon tai sen laajetessa sauvanen pysyv
paikallaan, kun se on nesteen sisässä ja rupeaa
vasta silloin liikkumaan, kun väkiviinan vapaa
pinta oltuaan sauvan ulkopuolisemman pallon
tasalla alkaa tästä asennosta vetäytyä takaisin.
Syynä tähän on nesteen kohesionipaine (ks. H i u
s-huokoisuus). — Meren syvyyksien
lämpö-lilojen mittaamiseen käytetään m. 111.
Negretti-Zambran kääntö-l.ia (kuva 3). Sen
hiuspilli tekee astian lähellä jyrkän
mutkan Ti, jossa on laajennus.
Tällaisella 1:11a tutkitaan meriveden jonkun
kerroksen lämpötilaa, niin että se
upotetaan rihman varassa määräpaikkaansa
ja keikautetaan siellä äkkiä ympäri
erityisen laitoksen avulla. Silloin elohopea
jakautuu mutkassa ja yläpuolinen osa
putoaa l:n yläpäähän. Sen vieressä
olevasta asteikosta voidaan lukea
kääntö-lietkessä vallinnut lämpötila.

Paitsi edellämainittuja on erinäisiin
tarkoituksiin suunniteltu joukko
erilaisia l:eita. Metalli-1. perustuu siihen,
että eri metallit laajenevat lämmön
vaikutuksesta eri paljon. M e r k i t s i j ä-1.
on itsetoimiva 1.. jolla saadaan
graafilli-nen kuva lämpötilan vaihdoksista jonkun
ajan kuluessa. Leslien suunnittelemassa
pienien lämpötilaeroituksien
mittaamiseksi tarkoitetussa
differentsiaali-l:ssa on kaksi ilman täyttämää
lasipalloa. jotka ovat yhdistetyt nestettä
sisältävällä U:n muotoisella putkella.
Pallojen lämpötilojen ollessa sama neste
asettuu yhtä korkealle putken kummassakin
haarassa, mutta pieninkin lämpötilojen erotus
aiheuttaa nesteen nousemisen toisessa haarassa ja
laskeutumisen toisessa. Erotus voidaan lukea
putken vieressä olevasta asteikosta. Maanpinnan
lämpötilan mittaamiseen käytetään g e o t e r m
o-metria (ks. t.). — Galilei 011 luultavasti
pidettävä l:n keksijänä. Hän käytti luennoillaan
läm-pötilavaihdoksien havaitsemiseksi erästä
alkeellista ilma-hia (rtermoskooppia). Jäätvmäpisteen
käyttö I.-asteikon yhtenä peruspisteenä 011
Hoo-ken keksintö (1664) ja veden kiehumapisteen
käyttö toisena peruspisteenä Huygensiu (1665).
Fahrenheit 011 suunnitellut ensimäisen
luotettavan elohopea-1:11 (1714). V. 8:11.

Kura

Lämpömäärä ks. L ä 111 p ö.

Lämpöoppi ks. T e r 111 i i k k a.

Lämpöparisto I. lämpösähköparisto
ks. L ä m p ö s ä h k ö.

Lämpöpatterit ks. L ä m 111 i t y s 1 a i t o k s e t..

Lämpöpisteet ks. Lämpöaisti.

Lämpösähkö 1. termoelektrisiteetti.
lämmön synnyttämä sähkö. Jos kaksi eri
metalleista esim. vismutista ja antimonista tehtyä
puikkoa juotetaan toisesta päästään toisiinsa
kiinni, niinkuin kuva 1
näyttää, ja juotekohtaa
lämmitetään, niin syntyy
vismutista antimoniin kulkeva
sähkövirtailu
(jäähdyttäminen herättää vastakkaisen
virran). Tällaista metallien

yhdistystä sanotaan l.-p a r i k s i eli l.-e 1 e 111 e
n-t i k s i. Virta voidaan galvanometrillä havaita,
jos tämän johtolangat yhdistetään elementin
metalleihin. Kummastakin päästään yhteenjuotetut
metallisauvat muodostavat suljetun 1.-parin.
Metallit voidaan järjestää sellaiseksi
jännitys-jaksoksi, että jos kahdesta siinä luetellusta
elektromoottorista laaditaan suljettu pari ja
toista kosketuskohtaa lämmitetään, niin
sähkövirta tässä kohdassa kulkee jaksossa edellä
olevasta metallista jaksossa jäljempänä olevaan. L:n
jännitysjaksoon kuuluvat esim. seur.
äskenmaini-tussa järjestyksessä luetellut metallit: vismutti.
platina, vaski, hopea, rauta ja antimoni. L.-parin
elektromotoriiien voima on hyvin pieni. Se on
sitä suurempi, kuta kauempana metallit jaksossa
ovat toisistaan. Esim. antimoni-vismutti-parissa
syntyvä, kosketuskohtien yhden asteen
lämpötila-erotusta vastaava elektromotorinen voima 011 vain
O.cooi volttia. Vaikutusta voidaan vahvistaa
yhdistämällä useampia 1.-pareja
toisiinsa kuvassa 2 esitetyllä tavalla,
niin että parilliset juotekohdat
kääntyvät yhtäännepäin ja parittomat
vastaiseen suuntaan. Tällaisia
elementti ryhmiä yhdistetään useita
kerroksia päälletysten (kuva 3) ja kerroksien vä
liin valetaan eristävää ainetta. Siten saadaan
t e r m o- eli 1.-paristo.
Yhdistämällä äärimäiset sauvaset
gal-vanometriin ja lämmittämällä
pariston toispuoleisia juotekohtia
huomaa galvanometrin poikkeavan
paljon enemmän kuin kokeilemalla
yhdellä 1.-parilla (kuva 1).
L.-paristo 011 herkkyytensä tähden
sopiva säteilevän lämmön
intensiteetin mittauksiin. — Jos l.-parin läpi johdetaan
galvaaninen virta, virran lähde sitten poistetaan
johdosta ja sen sijaan pannaan galvanometri.
niin tämä ilmoittaa johdossa kulkevan
alkuperäiselle virralle vastaissuuntaisen virran. Syynä
tähän ilmiöön (P e 11 i e r’n ilmiö) ovat
galvaanisen virran l.-parin kosketuskohdissa
synnyttämät lämpötilan erotukset. U. 8:v.

Lämpösähköparisto ks. L ä 111 p ö s ä h k ö.

Lämpösäteily ks. L ä m p ö.

Lämpösäteitä läpäisemätön 1. a t e r m a a 11 i
ks. L ä 111 p ö.

Lämpösäteitä läpäisevä 1. diater maani
k s. L ä 111 p ö.

Lämpötalous, fysiol., lämmön muodostumisen

Kuva 1.

Kuva

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0728.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free