- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1361-1362

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämpöteho ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1361

Lämpöteho—Längman

1362

ja poistumisen järjestely eläin- ja ihmisruumiissa.
Lämmönlähteenä ovat ainevaihdoksessa
tapahtuvat kemialliset ilmiöt. Tärkeimmät lämmön
vähenemistä aikaansaavat tekijät ovat:
säteile-minen ja ruumiin pinnasta tapahtuva
ympäristöön johtuminen, sisäänhengitetyn ilman ja
nautitun ravinnon lämmittäminen sekä
keuhkojen ja ihon kautta tapahtuva veden
haihtuminen. Kun lämminveristen eläinten ja ihmisen
ruumiinlämpö pysyy jokseenkin
muuttumattomana. vaikka ympäristön lämpösuhteet
vaihtelevat. täytyy lämmöntuotannon ja -menekin
osapuilleen olla yhtäsuuret. Tasapainotilan
säilyttämiseksi vaaditaan toiselta puolen ,.palamisen"
yhtämittaista ylläpitämistä (hengityksen ja
ravinnon avulla) ja ajoittaista kiihdyttämistä
lli-hastyön kautta), toiselta puolen taas lämmön
poistumisen järjestämistä elimistön ja ympäristön
lämpötilojen mukaan. Viimemainittua
tarkoitusta varten on elimistössä hermoston ohjaama
koneisto, jonka tärkeimpänä osana on ihossa
liikkuva verimäärä. Tämän enentymisestä, mikä
tapahtuu ihoverisuoniston laajentuessa, on
seurauksena lämpömäärän kohoaminen ihossa ja
lisääntynyt lämmön poistuminen ympäristöön.
Ellei tämä toimenpide ole kyllin tehokas
alentamaan ruumiinlämpöä normaalitasolle, tulee sen
avuksi hikoileminen ja siihen liittyvä
lämmön-sitoutuminen. Ihossa virtaavan verimäärän
vähentymisestä on taas seurauksena lämmön
poistumisen pieneneminen ja tätä asianlaitaa
käyttää elimistö hyväkseen ruumiinlämmön pyrkiessä
alentumaan alle tavallisen määrän. Jos kaikesta
tästä huolimatta lämmönmenekki on tuotantoon
verraten liian suuri, täytyy vaurioiden
välttämiseksi turvautua johonkin ulkonaiseen
suojelus-keinoon. kuten lämpöisempään ympäristöön,
paksumpaan vaatetukseen t. m. s. E. Th-n.

Lämpöteho ks. Polttoaineet.

Lämpöteoria ks. L ä m p ö.

Lämpötila ks. L ä m p ö.

Lämpötilakäyrä, viiva, joka ilmaisee
määrätyn ajanjakson kuluessa tapahtuneita
lämpötila-vaihdoksia, kuten esim. kuumekäyrä.

Lämpötilan merkitsijä ks.
Termometro-g r a f i.

Lämpövoimaliikeoppi ks.
Termodynamiikka.

Lämpöyksikkö ks. K a 1 o r i.

Lämsä ks. S y d ä n ja Veri s u o n e t.

Ländler, itäv. hidastahtinen valssi tavataan
sekä 3- että 2-jakoisessa rytmissä. Beethoven.
Schubert y. m. ovat säveltäneet L.-nimisiä.
tanssin luonnetta jäljitteleviä pianokappaleita.
Itäv. kansanmusiikissa L. on hyvin levinnyt:
Pommerin ja Zoderin keräämissä L.-kokoelmissa
on noin 10,000 sävelmää. 2-jakoineu L.-rytmi
arvellaan myöhemmin muodostuneeksi. /. K.

Längelmäki (1. Längelmä). 1. Kunta.
Hämeen 1., Jämsän khlak.,
Längelmäen-Kuore-veden-Eräjärven nimismiesp.; lähin
rautatien-asema Orivesi, maanteitse 34 km, talviteitse
18 km kirkolta. Pinta-ala 329.» kili2, josta
viljeltyä maata (1910) 4.353 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,092 ha). Manttaalimäärä 25,>o«3.
talonsavuja 119. torpausavuja 185. ja muita
savuja 375 (1907). 4.392 as. (1912): 845
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 533 (1901). 663 hevosta. 2.254 nau-

taa (1910). Kansakouluja 4 (1913).
Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia: Längelmäen
osuusmeijeri, 3 sahaa ja 3 suurempaa myllyä; 6
ko-vasinhiomoa. Kovasimia valmistetaan nyk. yli

2 milj. v:ssa. Pella vanviljelys huomattavan
suuri. — Luonnonnähtävyyksiä tarjoo kaunis
Längelmävesi sekä lukuisat näköalapaikat: Sini
vuori. Paljasvuori, Jänövuori. Harovuori y. m.

Laivaliike Längelmäveden koillisimmasta
perukasta, Länkipohjasta Orivedelle. 2.
Seurakunta. konsistorillinen. Porvoon hiippak.,
Oriveden rovastik.; Oriveteen kuulunut kappeli,
erotettiin eri seurakunnaksi (Pietari Brahen kirj.
24 p:ltä maalisk.) 1640. L:een on Kuorevesi
kuulunut kappelina, kunnes se erotettiin 1873
omaksi khrakunnaksi. Kirkko puusta, rak. 1772.
korjattiin perinpohjin 1896. [..Piirteitä
Längelmäen pitäjästä" (Aamulehti n:o 144. 1911).J

L. II-nev.

Längelmävesi on n. 50 km:n pituinen järvi,
ulottuu Länkipohjasta Kangasalan harjuun.
224 km2 (toisten mukaan 216 km’J). 83.; m
yi. merenp., rantaviiva n. 305 km. L. on
ristin-muotoinen järvi ja sen allas on luultavasti sa
maa syntyä kuin naapurijärvien. Näsijärven ja
Päijänteen, nimittäin sellainen, että joukko
luo-teis-kaakkois-suuntaisia kalliosyvänteitä on
yhdistynyt yhdeksi altaaksi. Paikkakuntalaisilla on
erityisiä nimiä L:n suurimmille selille: pohjoisesta
laskee Kolhinselkä Länkipohjaan, Längelmäen
kirkon kohdalla on selkä, jota sanotaan
Kirjaan-seläksi (siilien tulee idän puolelta joukko vesiä
Vinkiänkoskeii kautta). Kirjaanselästä tullaan
Piittalansalmen kautta väljään Koljoiiselkään ja
siitä Koppalansalmen kautta Ristinselkään ja
Pappilanselkään. Tästä lounaiseen alkaa
varsinainen L. Ennen 1604 L. laski nyt kuivuneen
Sarsankosken kautta Roineeseen ja sitten 1830
asti Ihariukosken (ks. t.) kautta Pälkäneveteen.

3 p. huhtik. 1830 L. mursi kannaksen poikki,
joka erottaa sen Roineesta, vieden mukanaan
silloisen kanavoimistyön suojelemiseksi tehdyt
padot, ja niin uurtautui siihen leveä ja syvä
..Kaivanto". L. painui silloin 2 m:iä entistä
pintaansa alemmaksi. Kaivannolta kulkee
höyry-laivareitti Sahalahdelle. Kuhmalahdelle, Orivedelle
ja Länkipohjaan. ./. E. H.

Länget ks. V a 1 j a a t.

Längman [lerjman], Erik Johan
(1799-1863), liikemies, lahjoittaja: harjoitti
1830-lu-vulta alkaen suurta sahaliikettä eri osissa
Suomea. varsinkin Päijänteen tienoilla; omisti
jonkun aikaa myöskin Varkauden rautatehtaan.
Lopetettuaan 1850-luvun lopulla liikkeensä Suomessa
L. asettui Lontooseen; testamenttasi suurimman
osan omaisuuttaan Suomen ja Ruotsin kansoille,
niin että Suomen piti saada ,B/B„ ja Ruotsin ®°/1.0
siitä. Kun L:n pesän käytettävissä olevat varat
1866 jaettiin Ruotsin ja Suomen kesken, sai edel
linen 364.646 markkaa 95 penniä, jälkimäinen
194,129 markkaa 74 penniä. Suomelle tullut osa
oli. sittenkuin se oli kasvanut 620.00(1 markaksi,
jaettava kahdeksi rahastoksi. Toinen näistä,
„Li-tera A". 250.000 mk., oli kartutettava 16 milj.
mk:ksi. minkä jälkeen sitä oli osaksi edelleen
kasvatettava, osaksi käytettävä köyhien,
sairaiden ja muiden puutteenalaisten auttamiseksi,
kaikenlaisiin kunnallisiin tarkoituksiin,
elinkeinojen edistämiseksi ja kulkuneuvojen parantami-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0729.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free