- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1363-1364

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lämpöteho ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1363

Längmanin rahastot—Länsi-Austraalia

1364

seksi, y. m. Toisella rahastolla. ..Litera B" on
edistettävä tieteitä ja taiteita, ostettava
kansan-kirjasia maksutta jaeltaviksi y. m. V:n 1877
valtiopäivillä L:u rahasto annettiin Suomen
säätyjen haltuun ja sijoitettiin Suomen pankkiin. V:n

1912 päättyessä rahasto A oli 2.670,000 mk.,
rahasto B 1.280,000 mk. Vista 1882 lähtien
valtiopäivät ovat B. rahastosta antaneet apurahoja
tieteellisille ja taiteellisille ja
kansanvalistusseuroille y. m. Apurahat jaetaan joka kolmas vuosi;

1913 käytettävänä n. 83,000 mk. — Ruotsiin
annetut varat on käytettävä ja hoidettava samaan
tapaan; niistä on kuitenkin erotettu vielä kolmas
rahasto, „Litera C", joka on kartutettava 100
miljoonaksi ja sitten käytettävä Ruotsin kurssin
parantamiseksi. Ruotsissa, jonka osuus oli v:n
1910 lopussa 3,663,030 kruunua, ei näitä varoja
vielä ole jaettu.

Lang-manin rahastot ks. L ä n g m a n, E. J.

Länkelä, Jaakko (s. 1833). koulumies ja op
pikirjain tekijä, kotoisin Revonlahdelta. fil. kand.
1860. Tehtyään opintomatkan ulkomaille L. tuli
1863 suomen kielen opettajaksi vasta perustettuun
Jyväskylän opettajaseminaariin ja saman aineen
lehtoriksi 1867, mistä virasta erosi
täysinpalvel-leena 1894. L. on julkaissut suuren joukon
oppikirjoja äidinkielen opetusta varten
kansakouluissa. Niistä ovat erittäin mainittavia monet
lukukirjat, jotka aikoinaan ovat olleet yleisesti
käytännössä ja ilmestyneet monissa painoksissa.
L. on myös tunnettu innokkaana liikemiehenä.

O. M-e.

Länkiharppi ks. FI a r p p i.

Länkäpapu ks. P a p u.

Lännetär esiintyy Loitsurunojen julkaisussa
(s. 320, 2:9), toisinnossa mainitaan Lemmetär,
joka on kansanomainen. ..Lännen tyttäret"
kuitenkin tavataan ..Pohjoisen poikien" kertosanana
(ks. Luotola), samoin ..Lännen vaimo"
..Pohjolan emännän" mainesanana. Toisinaan on
..Lännen neito" joutunut. „Idän tytön" ja
,.Etelättä-ren" eli „Suvettaren" yhteyteen, jotka ovat
Neitsyt Marian nimityksiä. Pohjoisesta käsitettiin
kirouksen tulevan ja Jumalan avun idästä. Etelä
on aina hyvällä puolella, jota vastoin länsi näkyy
kallistuvan kahtaanne. K. K.

Lännetär, jakamattoman Länsisuomalaisen
osakunnan albumijulkaisu (1 :nen vihko 1860). Uutta
jaksoa toimittaa Varsinaissuomalainen osakunta
(1:nen vihko 1908).

Länsi. 1. ks. Ilmansuunnat. — 2.
Meidän maanosastamme länteen, Atlantin valtameren
tuolla puolen oleva maa, Ameriikka.

Länsiapinat ks. Litteänenäiset.

Länsi-Austraalia (engl. Western-Australia,
lyh. Westralia), Austraalian liittovaltioon
kuuluva valtio, käsittää Austraalian mantereen
läntisen kolmanneksen, itärajana Etelä-Austraaliaa
ja Polijoisterritoriota vastaan 129° it. pit.;
2,527,530 km3, 283,986 as. (1911) 1. ainoastaan
0,i km3:llä. Lukumäärään ei sisälly 6,369
puhdasrotuista ja 1.475 sekarotuista alkuasukasta,
jotka tilasto ilmoittaa L.-A:ssa elävän. —
Rannikko kohoaa etelässä jyrkkinä kalkkikallioina,
mutta on muualla alava ja hiekkainen. Se on
vailla suurempia lahtia ja saariryhmiä,
ainoastaan pohjoisessa se on rikkoutuneempaa, jossa ovat
Cambridge ja Admiralty gulf, Montague ja York
sound, Brunswick ja Collier bay sekä King sound

nimiset lahdet runsaine saaristoineen; luoteessa
on Exmouth gulf; länsirannikolla Dirk
Harto-gin saari ja Sharks bay sekä Geographe bay
nimiset lahdet. — Vuoriperustan
huomattavimpia aineksia ovat jonkun matkan päässä
rannikosta alkavat arkeiset muodostumat, jotka
lännessä nousevat vuoriseksi ylätasangoksi
(Stir-ling-jono eteläosassa 1.070 m, Darling-jono
lounaisosassa 1,500 m) alentuen loivasti itään. Täällä
maa on enimmäkseen tasaista, hiekka- ja
sora-erämaata. Sisämaa ja etelärannikko ovat vailla
pysyviä jokia; sisämaan laajat suolajärvet
(Austin, Barlee, Moore, Cow-Cowing, Lefroy,
Macdonald) ovat enimmäkseen vähävetisiä suolasoita.
Pohjois- ja länsirannikolle laskevista joista
ovat suurimmat: Fitzroy, De Grey, Fortescue,
Ashburton, Gascoyne, Murcliison, Swan (kuljettava
suupuolelta) ja Blackwood, mutta niiden merkitys
on vähäinen. Ilmasto vaihtelee suuresti maan
eri osissa, yleisenä tuntomerkkinä on kuitenkin
suuri kuumuus ja kuivuus, jotka ovat tehneet
sisämaan ja eteläosan melkein kasvuttomaksi ja
viljelykselle kelvottomaksi. Talvi tuottaa
paikoitellen viileyttä ja sadetta, kuten lounaisosassa,
jossa se kestää toukokuusta lokakuun loppuun
(Perthissä on v:n keskilämpö-f 17,7°C, tammik :n
+ 23,8°C, heinäkin +12,2°C; vuotuinen
sademäärä 870 mm). Täällä kasvullisuus onkin
verrattain rehevää, laajoissa metsissä on
arvokkaita puulajeja (santeli, mahonki y. m.),
pohjoiseen mentäessä metsät vaihtuvat
puistosavannei-liin. Kasvistolle ovat ominaisia vanhat muodot,
jotka osoittavat L.-A:n olevan muuta
Austraaliaa vanhemman. Samaa on sanottava
eläimistöstä (ks. näistä lähemmin Austraalia).
Asutus on sijoittunut maan lounaisosaan sekä
sisämaan kultakentille, joiden löydöstä 1886 maan
varsinainen asuttaminen alkaakin; 1881 L.-A:ssa
oli ainoastaan 29,708 as., 1891 49,782. Maahan
siirtyi 1910 31,208 henkeä, maasta muutti pois
24,553. Väestöstä suurin osa on protestantteja
(70% 1901), sitten katolilaisia (22%). N. 3,«%
väestöstä ei osaa lukea tai kirjoittaa.
Koulunkäynti on pakollinen; valtion kouluja oli 1910
468 (oppilaita 32,491). yksityiskouluja, etupäässä
keski- ja korkeampia kouluja, 119 (oppilaita
8,910). — Elinkeinoista tärkein on
vuori-työ, joka tuottaa etupäässä kultaa. Kultakentät,
jotka peittävät n. 816,000 km3, ovat etupäässä
vedettömässä sisämaassa, sen eteläosissa. Vesi
hankitaan sinne hallituksen rakentamia johtoja
myöten, joista pisin on Perthistä Kalgoorlien
kentille, 560 km. Kullantuotanto kohosi
korkeimmil-leen 1903 ja on nyt alenemassa, mutta kuitenkin
suurempi kuin muitten Austraalian valtioitten,
arvoltaan 157 milj. mk. v:ssa (1910; 54%
Austraalian kullantuotannosta). Kultakaivoksissa ja
huuhtomoissa työskenteli 15.471 miestä (1901).
Muita vuorityöntuotteita (4,367 työmiestä) ovat
kivihiili (262,000 ton.), kupari, tina, hopea. —
Maanviljelys kehittyy nopeasti; 1904 oli
viljeltyä maata’115,000 ha, 1912 405,000 ha.
Tärkeimmät viljelyskasvit: vehnä (sato 1911 2,i milj.
hl), kaura, ohra, perunat, viini. Karjanhoitoa
valaisevat seuraavat numerot (1910): lampaita 5.!
milj., nautakarjaa 825,000, hevosia 134,000.
Kuormajulitina on menestyksellä ryhdytty
käyttämään kamelia, joita oli 3.443 kpl.
Villantuotannon arvo 1910: 24,i milj. mk. Karjanhoidolle so-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0730.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free