Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Länsi-Eurooppa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1365
Länsi-Eurooppa—Länsi-Göötanmaa
1366
veliaita laidunmaita on vielä laajalti, etenkin
pohjoisosan jokilaaksoissa. — ITelmenpyynti on
mainittava. — Lounaisosan metsistä saadaan
paljon puutavaroita vietäväksi. — Teollisuus on
aivan kehittymätöntä. — L.-A:n kauppa, sekä
ulkomaiden että muiden valtioliittoon kuuluvien
jäsenien kanssa (jakautuen tasan kummallekin
ryhmälle) oli 1910: tuonti 199 milj. mk., vienti 194
milj. mk. Tuontitavaroista ovat tärkeimmät
teollisuustuotteet. — Rautatiet ovat maan
lounaisosassa, 4,318 km (1910). Kauppalaivastoon
kuului (sam. v.) 354, yhteensä 19,448 tonnin vetoista
alusta. Sähkölennätinlinjoja (1909) 17,612 km;
postiasemia 413; puhelinlankoja 19,671 km.
-L.-A:u hallituksen etunenässä on Englannin
nimittämä kuvernööri sekä kaksikamarinen
eduskunta (Legislative councilissa 30, Legislative
as-semblyssa 50 edustajaa). Valtion tulot (1911) 97
milj. mk., menot 94 milj. mk., valtiovelka 587
milj. mk. — L.-A:n maasotavoima on 10,254
miestä (1911). — Pääkaupunki on Swan-joen
varrella oleva Perth. — Historia. L.-A. sai
ensimäiset valkoiset asukkaansa 1826, jolloin
sinne lähetettiin rangaistusvankeja Sydneystä. V.
1829 suuria maalahjoituksia saanut
englantilainen uutisasutusseura ei menestynyt, niin että
maata uudelleen alettiin käyttää
rangaistussiirtolana. V. 1868 sinne lähetettiin viimeiset
rangaistusvangit. Kehitys oli sitten tavattoman hidas,
kunnes 1886 löydettiin kultaa. Jo 3 v. senjälkeen
L.-A. muodostettiin siirtokunnaksi, joka 1901
muitten austraalialaisten siirtolain kera yhtyi
Austraalian liittovaltioksi. E. E. K.
Länsi-Eurooppa on Euroopan
„ilmansuuntais-jaoituksessa" epämääräisin osa. Tavallisesti
L.-E:aan luetaan seuraavat valtakunnat: Saksa,
Itävalta-Unkari. Sveitsi, Alankomaat, Belgia, Ranska,
Englanti sekä näiden rajoilla olevat pikkuvaltiot.
Jos pidämme silmällä sivistyksellisiä ja
historiallisia oloja, kuten tavallisesti tapahtuu
käyttäessämme attribuuttia länsieurooppalainen,
on L.-E:sta jätettävä pois muutamia Saksan ja
Itävalta-Unkarin itäosia (vrt. 11 ä-E urooppa).
Joskus Englanti erotetaan L.-E:sta ja liitetään
Skandinaavianmaihin L u o t e i s-E uroopaksi;
Saksa. Alankomaat, Belgia, Sveitsi ja
Itävalta-Unkari muodostavat L.-E:aa hiukan ahtaamman
K e s k i-E u r o o p a n. E. E. K.
Länsi-Flanderi ks. Flanderi 2.
Länsigootit, vanhimpina aikoina myöskin t e
r-v i n g i t ja visigootit (hyvät gootit), joista
myöhemmin muodostui länsigoottien
(westgoot-tien) nimi. menivät Hermanarikin goottilaisvallan
kukistuessa 375 Tonavan yli Moesiaan, jossa
saivat asuinsijoja. Mutta roomalaisten
virkamiesten kiskomiset saattoivat heidät kapinaan, jolloin
keisari Valens Adrianopolin taistelussa 378 sai
surmansa. Theodosius Suuri sai heidät sovinnolla
asettumaan, mutta hänen kuoltuansa he lähtivät
396 kuninkaansa Alarikin johdolla liikkeelle
hävittäen Traakiaa, Makedoniaa ja Kreikkaa aina
Pelopounesokseen saakka. Uudessa sopimuksessa
Alarik sai Itä-Illyrian, josta pian, v:sta 402
alkaen. käänsi aseensa Länsi-Roomaa, Italiaa
vastaan. V. 410 hän vihdoin valloitti itse Rooman,
mutta kuoli äkkiä Etelä-Italiassa. Hänen
lankonsa ja seuraajansa Athaulf teki roomalaisten
kanssa sopimuksen, jonka mukaan I. siirtyivät
Etelä-Galliaan. Athaulf murhattiin 415, mutta
hänen seuraajansa järjestivät l:n valtakunnan
Etelä-Galliaan ja Pohjois-Espaujaan. Teoderik I,
kuninkaana 419-451, kaatui Rooman liittolaisena
Ivatalaunisilla kentillä urhoollisesti taistellen
hunneja vastaan. Hänen poikansa Eurik, kuninkaana
466-484. valloitti suurimman osan Pyreneitten
niemimaata. Mutta jo tämän poika Alarik II me
netti 507 Etelä-Gallian frankkilaiselle Klodvigille
ja kaatui itse taistelussa. Tätä tapausta seurasi
pitkä sekasorron aika l:n valtakunnassa,
kunnes kuninkaat Leovigild (hali. 569-586) ja
Rek-kared (hali. 586-600) jälleen palauttivat rauhan.
Jälkimäisen aikana 1. kääntyivät katoliseen
oppiin, oltuansa siihen saakka areiolaisia. Tämän
jälkeen papisto sai suuren vallan. Mutta
valtakunta heikkeni, erittäinkin sisällisistä riidoista,
ja nyt nousi sille uusi vaara etelästäpäin
uhkaavassa arabialaisten hyökkäyksessä. Kuningas
Vi-titsa (hali. 701-710) koetti vahvistaa
kuningasvaltaa, tekemällä sen perittäväksi, mutta
murhattiin. Hänen sijaansa nousi valtaistuimelle hänen
vastustajansa kreivi Roderik, ja Jeres de la
Fron-teran luona, lieinäk. 711, tämä joutui tappiolle ja
sai surmansa taistelussa arabialaisia vastaan. Se
oli l:n vallan loppu. Jo sitä ennen oli l:n
sulautuminen maan entisiin asukkaihin alkanut, ja
pian heidän kansallinen erikoisuutensa
täydellisesti hävisi. Oikeuslaitokseen nähden oli l:n
valtakunnassa olemassa eri lait 1: lie ja muille.
L:n omat oikeussäännöt kokosi ensin Eurik ja
niitä tarkastuttivat Leovigild ja Rekkared; niistä
on katkelmia säilynyt. Voitettuja roomalaisia
alamaisia varten Alarik II julkaisi roomal.
oikeuteen perustuvan eri lakikirjan, n. s.
Brevia-rium Alaricianumin. K. G.
Länsi-Göötanmaa (ruots. Vestergötland), vanha
maakunta Etelä-Ruotsissa, Göötanmaan
länsiosassa, Vänernin ja Gööta-joen sekä Vetternin,
Smälandin ja Hallandin välillä, ulottueu
viimemainitun pohjoispuolella lyhyellä
rannikkokaista-leella Kattegatiin; 18,574 km3, yli 600,000 as.
(1901). — L.-G:n vuoriperusta on gneissiä ja
graniittia, jota peittävät jääkauden irtaimet
kerrokset, osaksi laskeutuneina salmeen, joka yhdisti
Itämeren Pohjanmereen. Alkuvuoriperustasta
kohoaa Vänernin ja Vetternin välillä 100-200 m
korkeita vuoria, joiden kambrisella ja
siluurikau-della syntyneet kerrokset lepäävät vaakasuorassa,
pinnalta kovan, purkautuneen diabaasin
suojaamina (ks. lähemmin Kinnekulle). Näitä
vuoria ovat Kinnekulle, Halle- ja Hunneberg,
Billin-gen, Mösseberg, Brunnhemsberget y. m. L.-G:n
eteläinen Hallandiin rajoittuva osa on karua,
harvemmin asuttua ylätasaukomaata. josta idässä
pitkin Vetternin rantaa pohjoiseen lähtee
saman-luontoinen ylänköjono nimeltä Hökenås. Tähän
liittyy Närikestä tuleva metsäinen vuoriseutu
Ti-vedeu. Vänernin ja Vetternin välinen L.-G. 011
muuten mitä hedelmällisintä tasankoa; tämä
L.-G:n tasanko on Ruotsin vanhimpia
viljelyskes-kustoja. Joista suurimmat ovat Kattegatiin
laskevat Gööta-joki, Storån, Viskan ja Ätran.
Järvistä mainittakoon Unden, Hornborgasjöu, Mjörn
ja Asunden. Ilmasto muuttuu sisämaahan
mennessä mantereisemmaksi. Sadetta tulee runsaasti,
muutamat paikkakunnat ovat Ruotsin
saderik-kaimpia (Borås liki 900 mm). — Maakunta
kuuluu hallinnollisesti etupäässä Skaraborgin ja
Älfs-borgin lääneihin (ks. n.), pienempiä osia on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
