- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1367-1368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Länsi-Eurooppa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1367

liitetty Jönköpingin ja Göteborgs och
Bohuslä-nin lääneihin. — Eteläisen, karun L.-G:u
asukkaat ovat vanhoista ajoista viime vuosisadan
jälkipuoliskolle asti harjoittaneet etuoikeutettua
kul-kukauppaa omilla (kankaita, puuastioita,
sepän-teoksia) ja tehtaitten tuotteilla. Kulkukauppias,
tuttu nimellä knalle, ulotti kauppamatkansa yn
-päri Ruotsin, usein Suomeenkin asti. — H i s t
o-r i a. L.-G. oli jo kivikaudella verrattain taajaan
asuttua; göötalaisten nimi esiintyy ensimäisenä
vanhain sivistyskansani kertomuksissa
Skandi-naaviasta. L.-G:lta asutus levisi
Itä-Göötan-maalle, Daliin ja Vermlantiin. Aluksi L.-G.
muodosti itsenäisen kuningaskunnan, joka.
liikenneyhteyden suuntautuessa etupäässä länteen käsin,
oli verrattain vähän tekemisissä Sveanmaan
kanssa. Suhteet kuitenkin muuttuivat, ja
1000-luvulla L.-G. joutui personaaliunioniin
Sveanmaan kanssa. Samoihin aikoihin kristinusko
voittaa jalansijaa, aikaisemmin kuin muualla
Ruotsissa. V. 1060 valtakunnan kruunu joutui
länsi-göötalaiselle StenkiIille: tämän suvun loputtua
unioni hajosi, mutta uudistui taas 1160-luvulla.
Pitkän aikaa L.-G. vielä säilytti kansallisen
itsenäisyytensä ja omat lakinsa; näistä, jotka
1200-luvulla kerättiin lakikirjaksi, saamme selvän
kuvan maakunnan yhteiskunnallisista oloista. Maa
oli jaettu 35 kihlakuntaan; hallitus oli
talonpoikain käsissä, laamannin ja piispan tuli olla
ta-lonpojanpoikia; tuomio-oikeus oli kansalla. Vasta
kuninkaanvallan kasvaessa vai takun naulain
säädäntö ryhtyy tasoittamaan maakunnallisia
eroavaisuuksia: Margareetan noustua valtaistuimelle
t389 länsi-göötalaiset luopuivat
maakuntalaistaan. hyväksyen Maunu Eerikinpojan maanlain.
Sodissa Tanskaa vastaan L.-G. kärsi suuresti,
kunnes Ruotsiin liitettiin Bohuslääni ja Halland.
ja maakunta niistä sai suojamuurin. Suuren
pohjan sodan aikana maakunta merenpuolelta
viimeisen kerran sai kokea vihollisen hävitystä.

E. E. K.

Länsi-Göötanmaan laki (ruots. Vestgötalagen).
Ruotsin Länsi-Göötanmaan maakunnan laki. Sitä
on vanhempi ja nuorempi laitos. L. l:n
vanhempi eodex on maakuntalaeista vanhin, sen on
13:nnen vuosis. alussa laatinut Länsi-Göötanmaan
laamanni E s k i 1, joka oli Birger Jaarlin
veljenpoika. L. l:n nuorempi codex 011 kokoonpantu
13:nnen vuosis. lopulla. Sen todennäköinen
laatija on Algot Brynolfsson, joka 1270-88
oli Länsi-Göötanmaan laamannina. Lakiin ovat
liitetyt: 1) erään Lydekinuksen tekemät
muistiinpanot, jotka lienevät kirjoitetut n. 1300
ja ovat syntyneet siten, että Lydekinus
(luultavasti joku munkki) 011 verrannut L. l:n
vanhemman ja nuoremman codexin toisiinsa ja
jälkimäisestä ottanut, mitä ei edellisessä ollut
tavattavana. sekä tähän lisännyt joukon
tuntemattomista lähteistä otettuja määräyksiä; 2) erään
tuntemattoman kirjoittajan muistiinpanot, jotka
sisältävät m. m. selityksen Länsi-Göötanmaan
rajoista ja luettelon mainitun maakunnan
vanhoista laamanneista ja piispoista sekä Ruotsin
kristityistä kuninkaista. Nämä muistiinpanot
ovat v:lta 1325: 3) Länsi-Göötanmaalta
kuninkaalle suoritettavien ulostekojen selitys, ks. M a
a-k u n t a I a i t. ’ A. Ch.

Länsi-Inkerin rovastikunta käsittää
eteläisen ja läntisen osan Inkerinmaata, paitsi Hatsi-

1368

lian ja Narvan-Kosemkinan seurakuntia, jotka
eivät kuulu maalaisrovastikuntiin. Suomalaisia
asuu 275 kylässä, usein yhdessä venäläisten ja
virolaisten kanssa. Rovastikunnan väkiluku
tasaluvuin 34.800 henkeä, joista n. 23.400 suoma
laista ja 11.400 virolaista. Siilien kuuluvat sen
rakuunat: Kojuina, Spankkova-Kolppana,
Kupa-nitsa, Moloskovitsa eli Valkiakirkko,
Kattila-Soikkula-Novasolkka. Kaprio sekä erityinen
vi-rol. seurakunta Teskova (8,500 henkeä)
Kupanit-san suomal. seurakunnan alueella. Muissa
seurakunnissa virolaiset kuuluvat vielä yhteen
suomalaisten kanssa. p. T.

Länsi-Intia, saaristo Pohjois- ja
Etelä-Ame-riikan välissä, erottaa Atlantin valtamerestä
suuret Meksikon-lahden ja Karibinmeren
ranta-meret kulkien laajana, etelään päin
käyristyvänä kaarena Floridasta ja
Yucatanin-niemi-maasta Etelä-Ameriikan pohjoisrannikolle; täällä
olevat, geologisesti Etelä-Ameriikkaan kuuluvat
saaret luetaan myös L.-I;aan. Saariston
pinta-ala on 235,590 km2: n. 6.j milj. as. — Nimensä
L.-I. on saanut erehdyksestä Kolumbuksen
luullessa sitä Intian (Aasian) läntisimmäksi osaksi.

- Edelleen ks. A n t i 1 1 i t. B a h a m a-s aaret.
Aruba, Curacao. T o r t u g a. Margarita.
Trinidad. T o b a g o.

Länsi-Intian pinaatti ks. Pinaatti.

Länsimaat, epämääräinen maantieteellinen kii
site. V. 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan
jaon jälkeen 1:11a (lat. Oecidens) tarkoitettiin
Länsi-Rooman keisarikunnan alueita, ristiretkien
aikana idästä päin tunkeutuvaa islamia vastaan
taisteluun noussutta Eurooppaa, ja tätä nykyä
kaikkia Euroopan maita (joskus Ameriikkaakin)
vastakohtana Itämaille (ks. t.).

Länsimainen kirkkokunta. Marttvvrikirkon
ajoista alkaen muodostui länsimailla erikoinen
kristillisyyden muoto, joka ilmeni opin
kehityksessä. yksityisessä hurskaudessa sekä ulkonaisessa
kirkollisessa järjestyksessä ja erosi aikain
kuluessa yhä selvemmin itämaisesta kristillisyydestä.
Alkuperäisen muotonsa tämä kristillisyys sai
roomalaiskatolisessa kirkossa, mutta
protestanttisetkin kirkkokunnat ovat siitä säilyttäneet, jopa ke
liittäneet useita luonteenomaisia piirteitä.

A. .1. P-ii.

Länsimeri (tansk. ja ruots. Vestcrliavet).
Skan-diuaavian länsipuolella oleva meri, s. o.
Pohjanmeri. Tanskalaiset käsittävät sillä nykyään vain
Jyllantia lähinnä olevaa osaa.

Länsipohja (ruots. Vesterbotten). maakunta
Pohjois-Ruotsissa, Norrlandissa, ulottuu pitkin
Pohjanlahden länsirantaa (siitä nimi; lahden itä
puolinen Pohjanmaa on ruots. Osterbotten
..Ttä-pohja") Ängermanlandista Suomen rajaan.
Länsipuolella on Ruotsin Lappi (Lappmarken). L:n
rannikon pituus on 400 km. suurin pituus 530
km. leveys keskimäärin 100 km. pinta-ala 45.500
km2, josta 2.500 km2 vesistöjä ja 435 km2 saaria.
— L:n vuoriperusta on etupäässä alkuvuorta:
suurin osa maasta on jääkautisten irtainten
kerrosten peitossa. Rannikolla 011 paikoitellen
lento-hiekkakenttiä. L:n jokseenkin matala
rannikkovyöhyke nousee sisämaahan päin epätasaiseksi
metsävyöhykkeeksi, jonka läpi virtaavat joet ovat
vuolaita, koskirikkaita. Suurimmat monista
virroista ovat Uumajan-. Skelleften-. Piitimen-. Luu
lajan ja Kainuunjoki sekä rajajoki Tornionjoki.

Länsi-Göötanmaan laki —Länsipohja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0732.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free