- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1369-1370

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Länsi-Preussi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1369

Länsi-Preussi—Länsi-Virginia

1370

Järviä 011 runsaasti, kaikki kuitenkin pienempiä.
Karu maaperä ja hallaa uhkuvat rämeet eivät
salli maanviljelyksen kellittyä; ainoastaan
kapeissa jokilaaksoissa ja rannikolla onkin
huomattavampia viljelyksiä. Maakunnalla ei liioin ole
Lapin vuorten rikkauksia. L. on hallinnollisesti
jaettu kahden läänin, Vesterbottenin ja
Norrbottenin osalle, joihin lisäksi kuuluu
Lappi ja osa Ängermanlandia. L:n elinkeinoista,
asutuksesta y. m. ks. Vesterbotten ja No r
r-botten. ’ (E. E. K.)

Länsi-Preussi (saks. Westpréussen), Preussin
itäisiä provinsseja; 25,550 knr. 1,703.474 as.
(1910; 67 knr:llä), joista ’/» puolalaisia,
masuu-reja ja kasulieja. — Pinnanmuodostukseltaan L.-P.
kuuluu Pohjois-Saksan alankomaahan; idästä
länteen sen poikki kulkee baltilainen maanselänne,
jonka korkein kohta on Turmberg, 331 m.
Rannikolla levittäytyvät korkeat hiekkakinokset.
Meri tekee laajan poukaman, nimeltä Danziger
Bucht, jonka länsiosassa on merestä matalan,
kapean Putziger Xehrungin erottama Putziger Wiek,
sekä kaakossa, osaksi L.-P:n rajojen sisäpuolella,
Frische Nehrungin erottama Frisehes Haff. —
Pääjoki on 7-8 km leveässä laaksossa juokseva
Veiksel, joka muodostaa laajan, alavan deltan,
osaksi patojen ja hiekkakinosten suojaaman
Weichselwerderin. Pieniä järviä ja lampia on
runsaasti, ei kuitenkaan siinä määrin kuin
Itä-Preus-sissa (ks. t.). — Taloudellinen kehitys ei ole yhtä
pitkällä kuin Länsi-Saksassa. Pääelinkeino on
maanviljelys, peltoa ja puutarhaa on 55,6%
maasta; ’/- on metsää kasvavaa. Pääviljalajit ovat
ruis (sato 0.64 milj. ton.), kaura, vehnä, ohra;
perunasato 2.82 milj. ton. (1910). Myös viljellään
tupakkaa, mutta paljon tärkeämpi on
sokerijuurikkaan viljeleminen. Maanviljelyksen rinnalla
on karjanhoito: nautakarjaa 0,7 milj., hevosia
0,26 milj.. sikoja 0,se milj.. lampaita 0,45 milj.
Tärkeä 011 siipikarjanhoito; samoin kalastus.
Vuorityö tuottaa hiukan ruskohiiltä; soista
saadaan turvetta ja meripihkaa rannikolta. —
Teollisuus 011 rajoittunut muutamiin suurempiin
kaupunkeihin: mainittakoon rautatehtaat,
laivaveis-tämöt (suuret Danzigissa ja Elbingissä),
olutpanimot, viinapolttimot. lasi- ja sokeritehtaat. —
Dan-zigin kauppa 011 sangen vilkas: — Rautateitä oli
1908 2,127 km. Kauppalaivastoon kuului 1911
94 alusta, yhteensä 16.493 netto rek.-ton. —
Hallinnollisesti L.-P. jaetaan kahteen
hallitusaluee-seen: Danzig ja Marienwerder. Pääkaupunki 011
Danzig. — Saksan valtiopäiville L.-P. lähettää
13. Preussin edustajakamariin 22 jäsentä.
Vaakuna: hopeaisella pohjalla musta kotka, kruunu
kaulassa. — Historia. L.-P:n varhaisemmasta
historiasta ks. Preussi. Thorniu rauhassa
1466 L.-P. joutui Puolan yliherruuden alle.
liitettiin Puolan ensimäisessä jaossa 1772 Preussiin,
paitsi Danzigia ja Thornia. jotka 1793 joutuivat
Preussille. V. 1824 L.-P. yhdistettiin
Itä-Preussiin. mutta erotettiin siitä omasta pyynnöstään
1878. E. E. K.

Länsi-Rooman valtakunta, se osa Rooman
valtakuntaa, joka Theodosius Suuren kuoleman
jälkeen 395 j. Kr. tapahtuneessa jaossa joutui
hänen nuoremmalle pojalleen Honoriukselle; se
käsitti Italian, Gallian. Britannian, Espanjan.
Afrikan, Dalmatsian, Noricumin. Pannonian ja
Rhætian; Odoaker teki siitä lopun 476: viimei-

| neil L.-R. v:n keisari oli Romulus Augustulus.
Kaarle Suuren frankkilaista valtakuntaa (v:sta
SOO) sekä sittemmin Otto Suuren ajoista (962)
Saksan valtakuntaa pidettiin L.-R. v:n jatkona
(„Pyhä roomalainen valtakunta Saksan
kansakuntaa"). Tämä valtakunta säilyi nimellisesti
v: een 1806. G. R.

Länsislaavit on yhteisnimellä sille
slaavilaisten kansain ryhmälle, johon kuuluvat puolalaiset,
sorbi laiset eli Lausitzin vendit ja tsekkiläiset.
Myöskin sukupuuttoon kuolleet Itämeren vendit
(polabit. obotriitit y. 111.) ovat puolalaisten
lähim-pinä sukulaisina Lhin luettavat. Kielellisestikin
tämä ryhmitys 011 oikeutettu. L. ovat valtavalta
osaltaan katolilaisia ja käyttävät latinalaista
kirjaimistoa. J. J. M.

Länsisuomalainen osakunta ks.
Ylioppilasosakunnat.

Länsisuomalaiset kansat ks.
Itämerensuomalaiset.

Länsi-Suomen karja ks. L e h m ä.

Länsi-Suomen karjanjalostusyhdistys ks.
Karjanjalost u s y h d i s t y s.

Länsi-Suomen osakepankki ks. Pankki.

Länsi-Suomi ks. Suo 111 i.

Länsi-Venäjä käsittää 9 kuvernementtia:
Po-dolia, Volynia, Kiova. Minsk, Mohilev, Vilno.
Kovno. Grodno, Vitebsk. Ne ovat entistä
Liet-tu an ja Puolan aluetta ja liitettiin vasta
1700-luvun lopussa Venäjään (Kiovan kaupunki jo
1667). Hallinnolliselta järjestelyltään ne eroavat
muutamissa kohdin iso-venäläisistä
kuvernemen-teista. m. 111. 011 puuttunut semstvo-laitos, jonka
käytäntööuottaminen kuitenkin nykyään 011
päätetty.

Länsi-Virginia (Mcst Virginia, ly h. H". Va),
Yhdysvaltain Etelävaltioista luoteisin, sijaitsee
Ohion ja Appalakkien välissä; 62,598 km1.
1.221.119 as. (1910), 19 kmMlä. — L.-V.
jakautuu selvästi kahteen osaan. Pienempi itäosa 011
erosionin syviin kuiluihin rikkiuurtelemain
Appalakkien täyttämää vuorimaata (korkein vuori
Spruce Mountain 1,480 m), jonka pohjoisosa
kuuluu Atlantin valtamereen virtaavan Potomacin
vesistöalueeseen. Läntinen ja suurin osa L.-V:aa
kuuluu luoteeseen. Ohioon, loivasti viettävään
Cumberlandin ylätasankoon (Ohion luona 11. 300
111 yi. merenp.), jonka kivihiilikautisiin
kerroksiin Ohioon laskevat joet (Monongahela. Little
ja Great Kanawha, Guyandotte sekä Big Sandy)
ovat syvään uurtaneet luikertelevat uomansa.
Ilmasto 011 mantereinen; Parkersburgissa Ohion
varrella on v:ti keskilämpö -|-12.5°C, tammikuun
+ l.i°C, heinäkuun + 24.2°C. V:ssa sataa 1,021
111111. — L.-V: 11 väestöstä siirtolaiset, ulkomailla
syntyneet, muodostavat mitättömän osan.
ainoastaan 1,8%; suomalaisia 1900 oli vain 6 henkeä.
Neekereitä oli sam. v. 4.5% väestöstä (vähemmän
kuin yleensä Etelävaltioissa) ja intiaaneja 12
henkeä. Valkoihoisista oli 10.»%, neekereistä 32.»%
vailla luku- ja kirjoitustaitoa. Koulunkäynti 011
pakollinen; 1909 yleisissä kansakouluissa oli
8.282 opettajaa, 255,059 oppilasta. —
Elinkeinot. L.-V. 011 etupäässä maataloutta harjoittava
valtio; siitä sai 1900 46.»% väestöstä
toimeentulonsa. Maanviljelystä harjoitetaan länsiosassa,
karjataloutta idässä. Viljalajeista tärkein on
maissi; sen sato 1909 9.7 milj. hl. Vehnän sato
oli 1,6 milj. hl. Muita viljelyskasveja ovat kaura,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0733.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free