- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1375-1376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Läskelänjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1375

Lättiläiset

1370

keen ilmestyi vain silloin tällöin joku hengellinen
kirja. Raamatun käännös, jonka toimitti pastori
Ernst Gliick, valmistui 1689. 1600-luvun
puolivälistä ryhdytään myöskin julkaisemaan lätin
kielioppeja ja sanakirjoja. Runsaampi toiminta
lätin kielen ja kirjallisuuden alalla on
huomattavissa kuitenkin vasta vista 1750 alkaen. Silloin
julkaisee G. F. Stender arvokkaan lätin
kielioppinsa ja sanakirjansa, kansanomaisesti
kirjoitettuja taruja ja kertomuksia (17661 sekä
kokoelman kirjoituksia luonnontiedon alalta ja runoja
11774). Hänen poikansa A. J. Stender kirjoitti I
ensimäisen lättiläisen näytelmän mukailemalla
Holbergin ...Jeppe Niilonpojan" (1790). Yrittipä
M. Stobbe jo 1797 julkaista lättiläistä
aikakauskirjaakin. vaikka ilman menestystä. Sitävastoin
on pastori K. E. Watsouin 1822 perustama
sanomalehti „Latweesehu Awise" pysynyt pystyssä
tähän päivään asti. Paitsi jo mainittua
A.J.Sten-deriii olivat lättiläisen kaunokirjallisuuden
yrityksiä telineet 1600-luvulla Mancelius ja Melchior
Vossius ja 1700-luvun alussa W. Steineck. mutta
vasta 19:imellä vuosis. syntyy lättiläisille
huomattava taidekirjallisuus. Aikaisimpien joukossa
on mainittava runoilija Indrik (k. 1828) ja
näy-telmänkirjoittaja pastori Elverfehl (k. 1S19).
Aivan uuden kaikupohjan sai kirjallisuus
maaorjuuden lakkautuksen jälkeen 1818. Kielen ja
oikeinkirjoituksen yhtenäisyydelle tärkeä oli 1824
perustetun Lättiläisen kirjallisuuden seuran toiminta,
vaikkakin seuran v:sta 1828 ilmestyvä
äänenkannattaja ..Magazin der lettischen litterarisehen
Gesellschaft" on ollut saksankielinen.
Sanomalehtiä perustettiin ja lättiläisten kirjailijain
lukumäärä lisääntyi, heistä mainittakoon A.
Lie-venthal (1803-77). A. Leitan (1815-74) tuottelias
E. Diinsberg (1816-1902) ja pastori Treu.
Aleksanteri ll:n hallituksen aikana käy kirjallinen
elämä erittäin vilkkaaksi. Kokonainen sarja
uusia sanomalehtiä ilmestyy ja leviää melkoisissa
painoksissa maalaiskansan joukkoon.
Kansansivistys kohoaa nopeasti ja kansallistunto
vahvistuu. 1880-luvulla muodostuu lättiläinen
teollisuus-työväen luokka, jonka keskuudessa sosialismi
pian saa lujan jalansijan. Samalla kehittyy
kaupungeissa. varsinkin Riiassa lättiläinen
keskiluokka. Kaikki tämä antaa uusia polttavia
kysymyksiä kirjallisuuden käsiteltäväksi ja laajentaa
kirjailijain näköpiiriä. Kokonaiskuvaa
uudemmasta lättiläisestä kirjallisuudesta on vielä
vaikea esittää. Mainitsemme tässä vain muutamia
sen tärkeimpiä edustajia. Romaanin, novellin ja
suorasanaisen näytelmän alalla ovat liikkuneet
K. Beesbardis (1806-86). J. Neikens (1826-68). O.
Kron wald (1837-75), veljekset Matis (s. 1818) ja
Reinis (s. 1839) Kaudzit, joiden yhdessä
kirjoittama romaani ..Mehrneeku laiki" (..Maanjaon
ajoilta") on erinomainen kuvaus uusiin oloihin
joutuneesta lättiläisestä talonpoikaissäädystä.
novellin ja näytelmän kirjoittaja R. Blaumann, J.
Apsit. taiteellinen muodon käyttäjä sekä tarkka
havaitsija Andreews Needra, jonka
maalaiselämää kuvailevista teoksista on ennen kaikkea
huomattava oivallinen romaani „Liduma dflmös"
(..Kytömaan savussa"), ja novellinkirjoittajat
Ap-sisu Jëkabs ja F. Malilberg. Runoilijoita 011
.1. Allunan (1832-64», Auseklis (1850-79). Faustin
kääntäjä Rainis-Pleeksan. .1. Pavasaris, eepilliset
runoilijat A. Pumpurs (1841-1902) ja .1. Lauten-

bach-Jusmin. lyyrikot M. Silin ja K. Skalbe ja
etevä naisrunoilija Elsa Rosenberg-Pleeksan,
tunnettu salanimellä Aspasia (s. 1868). Hän on
runomittaisilla näytelmillään, joista varsinkin
satu-draama ..Sidraba skidrauts" (..Hopeinen harso")
sattuville vertauskuvallisille viittauksilleen viime
vuosien järkyttäviin tapauksiin herätti tavatonta
mielenkiintoa ja innostusta, vaikuttanut
elvyttävästi ja kohottavasti lättiläiseen kirjallisuuteen.
Arvostelijoista huomattavin on Teodor Seifert,
joka myöskin on julkaissut hyvän historiallisen
valikoiman lättiläisestä kirjallisuudesta.
Kansallisen kulttuurin keskustana on ollut 1868
perustettu Riian ,,Lättiläinen seura" (Latveesu
beed-riba). jonka toiminta on tarkoittanut
kirjallisuuden ja kansanvalistuksen edistämistä ja kansan
muinaisuuden selvittämistä. Sen „tieteellinen
komissioni" („Zinibu komisija") on julkaissut
paljon aineksia kansanrunouden ja kansatieteen
alalta. Erittäin tärkeää osaa lättiläisten kansalli
sessa elämässä on näytellyt sanomalehdistö, jonka
tähän asemaan kohotti ensin Kristian Woldemar
perustamalla 1864 ..Peterburgas Awises". Muista
lättiläisen valistuksen historiassa merkittävistä
sanomalehtimiehistä mainittakoon Chr. Barons, B.
Oihrikis, A. Weber, J. Maters ja J. Janson, jonka
viimemainitun johdolla .,T)eenas lapa"
(,.Päivälehti") saavutti tavattoman suuren lukijakunnan
ja mahtavan vaikutusvallan, kunnes syksyllä 1905
puhjennutta yhteiskunnallis-vallankumouksellista
liikettä seuranneet kostotoimenpiteet tekivät
siitä samoin kuin monesta muustakin lättiläisten
kansallisesta yrityksestä ainakin toistaiseksi
lopun. Aikakauskirjojen joukossa on ensimäisellä
sijalla ansiokkaasti toimitettu ..Austrums". Sama
lamaannustila, joka v:n 1906 jälkeen 011
lättiläisten joukossa havaittavana kaikilla aloilla, vallit
see — vastaiseksi — myöskin kirjallisuudessa.
Lättiläisen kirjallisuuden historioita on
Teodor Seifert. ..Mfisu taittaa dzejas pamosanas"
(1893), Klaustinsch, „Latweeschu rakstneezibas
wehsture" (1907) ja Pludofis, ..Latvju
literatu-ras vësture" (1908).

Lättiläisillä on samoin kuin liettualaisillakin
rikas kansanrunous. Laulut ovat nyt yhteen
koottuina Baronsin ja Wissendorfin julkaisussa
,.Lat\vju dainas", arvoituksista 011 painattanut ko
koelman Bielenstein ja saduista Lercli-Puskaitis
..Latveesu pasakas". Suurin osa lättiläisiä
kansanlauluja on aivan lyhyitä. Koko laulun
muodostaa nelisäkeinen värsv. Siitä huolimatta on
näissä lauluissa säilynyt hyvinkin vanhaa
runoutta. Erityisen ryhmän muodostavat kuorossa
lauletut juhannuslaulut, joissa kertosanana
esiintyy ligö. Sananlaskuja ja loitsuja on julkaissut
Treuland-Brlvzemneeks. — Kirjallisuutta: Luku
..Liettualais-lättiläisistä suhteista" A. R. Niemen
teoksessa ..Tutkimuksia liettualaisen
kansanrunouden alalta" (Suomal. tiedeakatem.
toimituksia B. XII). J. J. M.

Lättiläiset, indoeurooppalaisen kielikunnan
baltilaiseen ryhmään kuuluva kansa, asuu
Kuurinmaalla, eteläosassa Liivinmaata, osassa
Vi-tebskin kuvernementtia ja Kurische Nehrungilla
Saksassa. Lukuunottamatta Vitebskin
kuverne-mentin osaa, n. s. ..Puolalaisen Liivinmaan" (In
flantin) lättiläisiä, jotka ovat
roomalaiskatolilaisia, on pääosa muista l:stä luterinuskoisia. L:n
yhteinen lukumäärä on n. 1 ’/s miljoonaa. Histo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free