- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1377-1378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lävistyskone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1377

Lävistyskone

1378

riallisia tietoja heistä on vasta 1200-luvulta.
Silloin heitä mainitaan kolmena heimona:
lettgal-lit, Väinäjoen pohjoispuolella, ja likeltä heihin
liittyvät selonit Väinäjoen etelärannalla, sekä
se-n.igallit, nykyisen Kuurinmaan kaakkoisosassa.
Väinäjoen suut ja Riianlahden itäinen rannikko
Liivinmaalla olivat suomensukuisten liiviläisten
hallussa. Olivatko Kuurinmaan pohjoisen kolkan,
Domesnäsin liiviläiset jo siihen aikaan nykyisillä
asuinpaikoillaan, vai ovatko he myöhemmin sinne
siirtyneet, ei ole vielä tutkimuksen lopullisesti
ratkaisema. Kuurinmaan länsirannikolla asuneet
kuurilaiset olivat useimpien tutkijain mielestä
suomalaista alkuperää, viime aikana on
kuitenkin lättiläinen tutkija Endzelin tuonut esille sen
väitteen, että kuurilaiset olivat erityinen
balti-lainen heimo, joka sittemmin samoin kuin
Lii-vinmaan ja suurimmalta osaltaan
Kuurinmaankin liiviläiset sulautuivat l:iin. Ainoastaan
nykyiset murrealueet ovat vielä todistuksina
entisistä heimollisista ja kansallisista
eroavaisuuksista. Nähtävästi olivat 1. jo ammoin asettuneet
niille tienoin, missä heidät 1200-luvulla tapaamme.
Uuden käänteen l:n samoinkuin virolaistenkin
historia sai saksalaisten tulon kautta. V. 1201
perustettu Riian kaupunki ja 1202 syntynyt
kalpa-ritaristo, joka 1237 yhtyneenä saksalaiseen
ritari-kuutaan, verisen taistelun jälkeen laski allensa
Itämeren-maakunnat, levittivät l:n joukkoon
ka-lolinuskoa ja länsimaista sivistystä. Samalla sai
saksalaisuus lujan jalansijan täällä samoinkuin
virolaistenkin joukossa. Suurin osa maata
joutui väkivaltaisesti saksalaisten käsiin ja l:t
muuttuivat orjiksi, jotka saivat raataa kovaa työtä
herrojensa maatiloilla. Saksalaisen ritarikunnan
viimeisen suurmestarin ja Kuurinmaan
ensimäi-sen herttuan Gotthard Kettlerin aikana levisi
uskonpuhdistus l:n keskuuteen. Puolan yhteyteen
jäänyt „Puolalainen Liivinmaa" eli nyk.
Vitebs-kin kuvernementin luoteisosa siirtyi kuitenkin
uudestaan katolinuskoon ja on siitä saakka ollut
erillään muiden l:n kansallisesta elämästä.
Varsinaisella Liivinmaalla tuli l:n oloihin melkoinen
lievennys sen jälkeen kuin tämä maakunta
Kustaa Aadolfin valloittamana joutui Ruotsin
vallan alle. L:n onnettomuudeksi ei Ruotsin
herruus täällä kuitenkaan kestänyt kauan. Pietari
Suuri vakuutti Liivin- samoinkuin Vironmaalle
melkoiset erikoisoikeudet ja aatelisto säilytti
siten entisen mahtinsa. Ja yhtä mahtava, ellei
vieläkin mahtavampi se oli puoleksi itsenäisessä
Kuurinmaan herttuakunnassa, joka 1795 muuttui
Venäjään liitetyksi maakunnaksi. Raskas orjuus
ja yleensä mitä. kurjimmat yhteiskunnalliset olot.
joista Gottlieb Merkel kirjoituksissaan on
antanut niin räikeän kuvan, vallitsivat l:n
samoinkuin virolaistenkin keskuudessa.
Valistusfilosofian vaikutuksen alaisina nousivat vihdoin
ja-loimmat miehet maaorjuutta vastaan ja
voimakkaimpana kohosi äsken mainitun
saksalaissyntyisen Merkelin ääni. Väitetäänpä, että eräs
hänen kirjoituksensa olisi suorastaan vaikuttanut
Aleksanteri I:seen. Joka tapauksessa
lakkautettiin persoonallinen maaorjuus 1817-19.
Maanomistusolot eivät siitä kuitenkaan parantuneet, vaan
suorastaan huononivat. Vapautus tarkoitti
ainoastaan persoonallisen orjuuden poistamista,
vapautetut eivät saaneet ollenkaan maata eivätkä
muuttaa asuinpaikkaansa. Sen sijaan tulivat
ve-44 V Paineltu "7„13.

rot ja päivätyöt entistään raskaammiksi.
Kuvaavana seikkana kansan epätoivolle on mainittava,
että sen joukosta tuhannet, tahtoen päästä irti
sekä herroista että papistosta, jota se itse ei
saa-i.ut valita, tarttui houkuttelijoiden paulaan,
kääntyen lS40-luvulla venäjänuskoon, saamatta
kuitenkaan juuri mitään huojennusta tilaansa.
Joukko-kääntymisistä säikälityneenä rupesi luterilainen
papisto nyt työskentelemään kansanvalistuksen
hyväksi ja useita kansakouluja perustettiin. Alek
santeri II:n hallituskausi on l:lle nousun aika.
Maalaiskansa vapautui nyt herrojen holhouksesta,
kukin sai itse valita olinpaikkansa ja 1866
astui voimaan Itämeren-maakuntien
kunnallisasetus, jonka kautta talonpoikaisväestö sai
melkoisessa määrässä itse ottaa osaa omien yhteisten
asioittensa hoitoon. Itsetajuinen kansallinen liike
alkoi. Kristian Woldemar vaati ankarasti
lehdes-sään ..Peterburgas Avvises" parannuksia l:n
yhteiskunnallisiin oloihin ja sorrettuun kansalliseen
tilaan. Tämän johtajan ympärille muodostui
kansallinen lättiläinen puolue. Kansakouluja tuli
joka kuntaan. L:n sivistys- ja taloudellinen taso
nousi. Hallituksen lupauksiin luottaen kohosivat
kansalliset toiveet korkeimmilleen 1880-luvun
alussa, mutta odotusta seurasi katkera pettymys.
Parannusten sijaan tuli venäläistyttäminen
koulun, julkisen elämän ja virastojen alalla. Tällä
välin oli lättiläisen kansan yhteiskunnallisessa
kokoonpanossa tapahtunut suuria muutoksia. Se ei
enää ollut yksinomaan maalaisrahvasta.
Lätti-läisalueella oleva iso Riian kaupunki veti puoleensa
tuhansittain 1:iii. Ripeästi kehittyvän teollisuu
den palveluksessa muodostui lättiläinen
teolli-suustyöväestö, jonka keskuudessa sosialismi sai
lujan jalansijan leviten täältä nopeasti myöskin
maanviljelystyöväestön joukkoon. Samalla oli
kehittynyt alulleen myöskin sivistynyt lättiläinen
keskisääty. Kirjallisuus ja sanomalehdistö oli
kehittynyt voimakkaasti. Yhteisen kansallisen
elämän näkyvinä edustajina olivat Riian
.jättiläinen seura" tieteellisine, musikaalisine.
kansanvalistus-, näyttämö- ja museo-osastoineen sekä
v:sta 1873 ajoittain uudistuvat suurenmoiset
laulujuhlat. V. 1905 luulivat edistysmieliset
porvarilliset ainekset ja sosialistit kauan odotetun
hetken tulleen. Kaikkialla esitetyissä
ponsilau-seissa kuului vaatimus aatelin etuoikeuksien
lakkauttamisesta ja alueellisesta itsehallinnosta,
siten että maapäivillä, jonne nyt on vain aatelilla
oikeus lähettää edustajia, olisi kansanvaltaisen
äänioikeuden perustuksella edustettuna itse kansa
— puhe „Lättiläisestä tasavallasta" on pelkkää
panettelua. Mutta vuosisatoja kestäneet
onnettomat epäkohdat maanomistusoloissa -— puoli maata
kuuluu vielä nytkin aatelille — ja
yhteiskunnalliset vastakohdat puhkesivat pian myöskin
väkivaltaisella tavalla esiin: useita
herraskartanoja poltettiin ja hävitettiin. Sitä seurasi hirvaä
kosto, „rankaisuretkikunnat" tuhosivat kiväärin
ja hirsipuun avulla sekä syyllisiä että syyttömiä
joukoittain. Hirveä lamaannustila, jota vielä
jatkuu, alkoi. J. J. M.

Lävistyskone, kone, jolla painaen lävistetään
reikiä metallilevyihin, kuviorautoihin y. m.
Lävistettävä levy pannaan reikäraudan päälle ja
lävistyskara työnnetään levyn läpi reikään
li-vistyskoneella. L:t ovat puristimien tapaisia
usein ievysaksien yhteyteen rakennettuja koneita,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0737.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free