Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lääkintäneuvos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13S5
Lääkintäneuvos—Lääkärilähetys
1380
t o t, seurat ja yhdistykset; lääkärit
(eläinlääkärit niihin luettuina),
sairaanhoitajat, kätilöt, rokottajat sekä muut
kysymyksessä olevalla alalla toimivat henkilöt.
E. Th-n.
Lääkintäneuvos (medisinaalineuvos) on meillä
lääkintähallituksen varsinaisten jäsenten
(puheenjohtajaa lukuunottamatta) nimitys sekä
vanhemmille lääkäreille annettava kunnianimi.
E. Th-n.
Lääkintävoimistelu ks.
Sairasvoimis-t e 1 u.
Lääkintä-ylihallitus ks. L ä ä k i. n t ä h a 11
i-t u s.
Lääkkeenvalmistusoppi ks. F a r m a k o 1
o-gi a.
Lääkkeet (kansanomaiset). Maassamme, jossa
ihmisillä usein on hyvinkin pitkä matka
lääkärille ja jossa entuudesta perityt tavat monasti
vielä hyvinkin sitkeästi säilyvät kansassa, on yhä
vielä verraten yleisesti käytännössä monet
vuosisatoja vanhat n. s. kansanomaiset lääkkeet.
Useimmiten nämä ovat kasvikunnan tuotteita,
keit-teitä. viinaan liuotettuja kasvinesteitä,
polttamalla saatuja öljyjä (esim. piipunöljy) tai
tuoreita kasvimehuja ja kasvinosia. Näitä lääkkeitä
kansa käyttää useissa sisällisissä taudeissa
kuten esim. keuhkotaudissa ja kalvetustaudissa
juomana; ajoksia ja paiseita haudotaan
useammanlaisella kasvikunnan tuotteella, haavoihin tai
iholle voiteeksi ne kelpaavat myöskin. —
Kasvi-lääkkeiden ohella käytetään, tosin hieman
harvemmin, eläinkunnan tuotteita, kuten
mateen-nahkaa, kravunkiviä, hämähäkinverkkoa,
samma-konmätiä, sianrakkoa sekä talia ja ihraa, josta
yhdessä pihkan tai jonkun muun kasvikunnan
tuotteen kanssa keitetään salvoja ja laastareita.
Muurahaisia käytetään ammekylpyjen
valmistamiseen j. n. e. — Kivennäisiä kansa käyttää
vieläkin vähemmän lääkkeenä. Niistä mainittakoon
tuhka ja ..maa", joita kumpiakin käytetään
pääasiassa ulkonaisena lääkkeenä. Myös monen
lähteen parantava vaikutus on tunnettu, ja niiden
vettä käytetään eri taudeissa juomana. —
Tärkeä lääkeaines, jota kansa käyttää niinliyvin
ihmisten kuin eläintenkin vikoja parantamaan, on
virtsa ja ulostus. Toisissa tapauksissa käytetään
eri eläinten, toisissa ihmisen ulostusaineita,
niitäkin yleensä iholle ja haavoihin. —
Yllämainittujen lääkkeiden joukkoon liittyy sarja
apteekki-lääkkeitä, joita kansa on tottunut omalla
tavallaan käyttämään ja omilla nimityksillään
kutsumaan ja joihin usein lisätään vahvikkeiksi
jotain yllämainituista kotiläiikkeistä. — Lääkkeen
parannuskykyä koetetaan usein lisätä erilaisilla
taikatempuilla tai käyttämällä lääkkeiksi joko
tavalla tai toisella pyhiä aineita kuten
rippilei-pää ja -viiniä, ruumisarkun palasia, kuolleiden
luita, hiuksia ja muita osia. Kirkonavaimella
painaminen, hautausmaan mullalla sively,
virsikirjan lehti kääreiden välissä j. n. e. on monessa
taudissa varmaksi uskottu keino. Y. K.
Lääkäri, henkilö, jonka toimena
ammattitietojen perustuksella on ihmisten ja eläinten sairaan
ja terveydenhoito. -— Vanhaan aikaan ei ollut
erityisiä heitä, vaan sairaitten hoito oli joko
pappien tai itseoppineitten luonnon parantajien
huostassa. Kreikassa annettiin jo lääkitsemistaidon
opetusta erityisissä kouluissa ja siellä oli valtion
palkkaamia heitä, n. s. demiurgeja. Roomassa
harjoittivat hn-tointa enimmäkseen kreik.
orjat. Keskiajalla oli Euroopassa sairaanhoito mel
kein yksinomaan munkkien ja nunnien tehtävänä
(ainoastaan Italiassa valmistettiin maallisiakin
heitä), sittemmin se joutui suurimmaksi osaksi
parturien, kylvettäjien, silmänparantajien,
kohjun ja kivitaudinleikkaajien y. m. puoskarien
käsiin ja muuttui käsityöntapaiseksi ammatiksi.
Tästä alennustilasta lääketaito nousi vasta
sitten kun valtiotutkintojen ja muitten määräysten
avulla ruvettiin rajoittamaan l:n-ammatin vapaata
harjoittamista ja perustettiin 1.-yhdistyksiä ja
lääketieteellisiä tiedekuntia, mikä tapahtui 16
:n-nella ja 17:nnellä vuosis. — Ruotsissa rupesivat
l:n-ammattia koskevat olot järjestymään vin 106.n>
jälkeen, jolloin Collegium m e d i c o r u
m-ni-minen I.-yhdistys (ks. t.) sai alkunsa. Siltä piti
saada lupa hn-toimen harjoittamiseen
pääkaupungissa, ja sen tuli myös valvoa kaikkien
sellaisten henkilöitten toimintaa, jotka tavalla tai
toisella harjoittivat lääkitsemistä.
Lukuunottamatta muutamia välskärejä, jotka olivat saaneet
oppinsa parturien ja kylvettäjäin
ammattikunnassa, ei Suomessa tähän aikaan ollut muita heitä
kuin lääketieteen professori Turun yliopistossa.
Ensimäinen ,.piiri-l." nimitettiin 1749
Pohjanmaalle. ja muutamia vuosia myöhemmin
perustettiin samanlaisia hn-virkoja muutamiin
muihinkin lääneihin. Jotenkin samoihin aikoihin
perustettiin myös ensimäiset
kaupunginlääkärin-virat. Tarkempia tietoja 1.-kuntamme
kehityksestä ja nykyisestä tilasta saadaan artikkeleista
k u n n a n 1 ä ä k ä r i 1 a i t o s, piiri-,
kaupungin^, sairashuone-, alue-,
rautatie-, t e li d a s-, koni u-, hammas-,
eläin-ja naislääkäri.
V. 1890 annetun asetuksen mukaan 011
Suomessa 1 :n-ammattia harjoittamaan oikeutettu
Suomen kansalainen, joka maan yliopistossa on
saanut lääketieteen lisensiaatin (ks. t.) arvon; hän
on kuitenkin velvollinen lääkintähallitukselle
näyttämään lisensiaattikirjansa, ennenkuin hän
l:n-toimeen ryhtyy, ja vannomaan määrätyn
hn-valan (ks. t.), jos hän tahtoo nauttia laillistetun
suomalaisen hn oikeuksia (m. m. päästä
valtion-ja kunnanvirkoihin). Tästä yleisestä säännöstä
on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Niin voivat
muiden maiden alamaiset määrätyillä ehdoilla
saada harjoittaa hn-ammattia ja lääketieteen
kandidaatit hoitaa väliaikaisesti hn-toimia.
-Nykyään (1912) on laillisten hien luku Suomessa
n. 540, joista 17 naista. Sitäpaitsi on joukko ven.
sotilaslääkäreitä sekä sellaisia, jotka eivät ole
laillistettuja. E. Th-n.
Lääkärikongressit ks.
Lääketieteelliset kongressit.
Lääkärilähetys on lähetystoimeu yhteydessä
ja lähetvsvälineenä harjoitettu lääkärintoimiuta
lähetysaloilla. Kuu kaikkein useimmilla
lähetysaloilla ei ole mitään järkevää hoitoa
sairaustapauksissa, on lähetyssaarnaajien kaikkialla
ollut pakko, sikäli kuin ovat ymmärtäneet, antaa
apua ja opastusta alkuasukkaille siitä, miten
sairasta on hoidettava, ja lääkettä, sikäli kuin sitä
heillä on ollut ja he ovat osanneet sitä käyttää.
Mutta kun luonnollisesti siihen valmistumaton
lähetyssaarnaaja ei ole tätä oikein osannut, on
jouduttu siihen, että lähetysaloille on lähetetty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
