Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lääkintäneuvos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1387
Lääkärintarkastus—Lääni
1388
yhä lisääntyvässä määrässä täysin koulutettuja
lääkäreitä, joiden tehtävänä lähetysalalla on
yksinomaan oman ammattinsa harjoittaminen. L.
•on osoittautunut erinomaiseksi lälietysvälineeksi,
nimenomaan siellä, missä ei sanan julistusta oteta
Vastaan eikä sallita, erittäinkin muhamettilaisissa
"maissa. Myöskin Kiinassa ja Intiassa, missä
näihin aikoihin asti vastustus ja ennakkoluulot
kristittyihin nähden ovat olleet suuria, 011 l:n kautta
moni muuten suljettu ovi avautunut. Myöskin
läheteille on lähetyslääkärin läsnäolo
epäterveellisellä lähetysalalla luonnollisesti erittäin tärkeä.
Lähetyslääkäreitä 011 eri lähetysaloilla yhteensä
noin 1,000, niistä kolmasosa naislääkäreitä.
Suomen lähetysseuralla 011 palveluksessaan kaksi
naislääkäriä, toinen Afrikassa, toinen Kiinassa.
Sairaaloita on lähetysaloilla noin 600, ja
vuosittain hoidetaan kaikkiaan n. 7 milj.
sairaustapausta. Sitäpaitsi lähetyslääkärit koettavat
kasvattaa lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi
lahjakkaita alkuasukkaita. Sellaisia lääkärioppilaita oli
\ 1908 830 ja sairaanhoitajaoppilaita 663. [Th.
Christlieb, „Ärtzliehe Missionen" (1889), Ilerm.
Feldmann, ,.Die ärtzliche Mission unter Heiden
und Mohammedanern" (1904), G. Olpp. „Die
ärtzliche Mission und ihr grösstes Arbeitsfeld"
(1909), Jolin Löwe, „Medieal missions" (4:s pain.
1895).] U. P.
Lääkärintarkastus sairauden tai
terveydentilan selville saamiseksi toimitetaan eri tavalla
eri tarkoitusperiä varten. Kun on kysymyksessä
jotakin määrättyä ruumiinosaa kohdannut tauti,
kohdistuu tutkiminen pääasiallisesti siihen,
kumminkin silmällä pitäen mahdollisesti esiintyviä
yleiselimistöllisiä oireita; kun taas on kysymys
terveydentilasta yleensä, kuten esim.
henkivakuutusta varten, on tutkiminen toimitettava
perusteellisemmin (tav. määrätyn kaavan mukaan).
Enimmin aikaa vievä on mielentilaa koskeva 1.,
sillä taudin laadun selville saamiseksi on
psyykil-listen oireiden ohella huomioon otettava myös
tarkastettavan hermostollinen tila ja vleisvointi.
E. Th-n.
Lääkärintodistus 011 lääkärin
asiantuntemukseen perustuva lausunto niistä havainnoista ja
johtopäätöksistä, joita hän on tutkittavan itsensä I
ja tätä koskevan todistusmateriaalin
(asiakirjojen v. m.) suhteen tehnyt. Tutkiminen ja Ln
laatiminen toimitetaan eri tavalla aina sen mukaan,
mihin tarkoitukseen todistusta käytetään.
Sisäl-lvkseu suhteen on huomattava että todistuksen
antajan mielipide on siitä käyvä täysin selvästi
esille, että tutkimuksen aika ja paikka on
mainittava sekä, jos todistus on aiottu jätettäväksi
oikeudelle tai muulle julkiselle virastolle, se on
lopetettava lauseella: „jonka täten sekä ennen
te-kemälläni virkavalalla todistan että tällä
valalli-sella velvoituksellani, niin totta kuin Jumala
minua hengen ja sielun puolesta auttakoon,
vakuutan". E. Th-n.
Lääkärinvala, joka lääkärintoimen
harjoittamista varten maassamme on tehtävä yhdessä
uskollisuuden- ja kuuliaisuudenvalan kanssa,
kuuluu toukok. 25 p. 1880 annetun asetuksen
mukaan: „Ja koska minä olen laillistetuksi
lääkäriksi julistettu [ja maan palvelukseen otettu],
niin tahdon ja täytän minä tunnollisesti
[uutteruudella ja uskollisuudella ilman puolenpitoa ja
oma n voiton pyyntöä] kaikkia niitä velvollisuuk-
sia, jotka minulle lääkärinammattia
harjoittaes-sani [tahi virassa] ovat täytettäväksi lasketut
tahi vastedes laskettaneen, sekä olen [muuten]
ilmaisematta, mitä lain ja erityisten
määräysten tahi hyvän tavan mukaan pitää salassa
pi-dettämän. — Kaiken tämän tahdon ja täytän
minä uskollisesti, niin totta kuin Jumala
minua auttakoon hengen ja sielun puolesta."
Hakasten väliset sanat valankaavassa koskevat
lääkäriä, joka ennen astumistansa saatuun
valtionvirkaan ei vielä ole vannonut säädettyä Laa, vaan
jonka tulee tehdä sekä tämä vala että virkavala
yhtä haavaa. (E. Th-n.)
Lääkäriseura on yhdistys, jonka
tarkoituksena on tieteellisessä suhteessa edistää
lääketiedettä ja käytännöllisessä suhteessa valvoa
lääkärien yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja.
Tällaisia seuroja on kaikissa sivistysmaissa. Suomessa
011 nykyjään Suomen yleinen
lääkäri-seura, Duodecim-seura, Suomen
sai-rashuonelääkäriyhdistys, Suomen
hammaslääkäriseura, Suomen
silmä-lääkäriyhdistys, Suomen yleinen
lääkäriliitto, sekä useita paikallisia
seuroja ja yhdistyksiä. E. Th-n.
Läänemaa ks. Viro.
Lääni (ruots. Iän). 1. Feudum (ks. t.), tulo,
oikeus, minkä kruunu tai muu vallanpitäjä antoi
jollekin hallittavaksi ja nautittavaksi määrätystä
palveluksesta, sotapalveluksesta,
virkapalveluk-sesta tai muusta velvoituksesta, tai palkinnoksi
jo suoritetuista palveluksista. Myöskin itse sitä
aluetta, jossa läänitettyjä oikeuksia nautittiin,
sanottiin Lksi. vrt. Läänityslaitos. — 2.
Suomessa ja Ruotsissa niiden alueiden nimitys,
] joihin maa on jaettu ylintä paikallista
siviilihallintoa varten. Suomessa 011 tätä nykyä 8 lääniä.
Niistä 011 pinta-alaltaan suurin Oulun lääni,
165.641 km2, pienin Uudenmaan lääni 11,872 km3.
Väkiluvultaan oli v:n 1910 kirkonkirjain mukaan
suurin Viipurin lääni, 522,747 as., pienin
Mikkelin lääni 198,859 as.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa Suomi oli
jaettu n. s. linnalääneihin, joita uuden ajan alussa
oli 9. Nykyinen läänijako johtuu pohjiltaan v:n
1634 hallitusmuodon määräyksistä. Sen mukaan
Suomi jaettiin neljään „maaherrakuntaan" eli
„kuvernementtiin". Nämä olivat: 1) Turun
maaherrakunta, joka käsitti Varsinais-Suomen,
Satakunnan ja Ahvenanmaan, 2) Häme ja Uusimaa,
3) Viipurin maaherrakunta (Viipurin,
Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit). 4) Pohjanmaa.
Tämän jaon ulkopuolella oli Käkisalmen lääni,
joka yhdessä Inkerinmaan kanssa oli erikoinen
hallinto-alue. Uudenkaupungin rauhan jälkeen
(1721) muodostettiin Ruotsin haltuun jääneistä
Viipurin ja Käkisalmen läänien osista uusi lääni.
Kyminkartanon (ja Savonlinnan) lääni, mistä
Kymijoen itäpuolella oleva osa menetettiin
Venäjälle 1743. V. 1775 määrättiin, että Suomessa
oli oleva kuusi lääniä, nim. 1) Turun ja Porin
lääni ynnä Ahvenanmaa, 2) Uudenmaan ja
Hämeen lääni, 3) Kyminkartanon lääni, 4) Savo
ja Karjala (Kuopion lääni), 5) Vaasan lääni ja
6) Oulun lääni, mihin myöskin Kuusamon Lappi
sittemmin luettiin. Pohjanmaasta muodostettiin
siis kaksi lääniä, Kyminkartanon läänistä
erotettiin uudeksi lääniksi Pohjois-Savo ja Ruotsin
Karjala, johon lääniin vielä tuli kuulumaan omi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
