- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1389-1390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lääniherra ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1389

Hämettä. Kyminkartanon lääniin taas liitettiin
osa Hämettä ja Uuttamaata. V:sta 1812, jolloin
Vanha Suomi Viipurin lääninä yhdistettiin
muuhun Suomeen, oli läänien luku seitsemän. V. 1831
jaettiin Hämeen-Uudenmaan lääni kahdeksi
lääniksi, Hämeen ja Uudenmaan lääneiksi;
Kyminkartanon läänistä erotettiin muutamia lounaisia
alueita Uudenmaan lääniin, mutta koillisessa
siihen yhdistettiin osia Kuopion läänistä ynnä
Savonlinnan seudut, ja lääni sai nimen Mikkelin
lääni. Siitä lähtien Suomessa on ollut seuraavat
kahdeksan lääniä: 1) Turun ja Porin lääni, 2)
Uudenmaan lääni, 3) Viipurin lääni, 4) Hämeen
lääni, 5) Mikkelin lääni, 6) Kuopion lääni, 7)
Vaasan lääni ja 8) Oulun lääni. vrt.
Lääninhallitus. J. F.

Lääniherra ks. Läänityslaitos.

Lääninagi-onomi, valtion palkkaama,
korkeamman ammattisivistyksen omaava neuvoja,
aikaisemmin koko maataloutta, myöhemmin
pääasiallisesti viljelys- ja ojitussuunnitelmien tekoa
rarteu. ks. Maanviljelysvirkamiehet.

Lääninarkkitehti, läänin rakennuskonttorin
esimies ja 3*leisten rakennusten ylihallituksen
(ks. t.) alainen virkamies. V. 1865 julkaistussa
asetuksessa l:n virkatehtäviin, jommoisina ne
vieläkin pienillä muutoksilla ovat pysyneet
voimassa, kuuluu: läänin kruununrakennusten
valvonta ja hoito; omien ja kuvernöörinkin alulle
panemain uusien rakennus- ja korjaustöiden
suunnitelmani ja muiden ehdotusten valmistaminen
ja suorituksen valvominen; piirustusten
julkisivun tarkastus niissä lääneissä, joissa
rakennusjärjestys sen määrää; kirkkojen rakennustöiden
tarkastus. Pienempiin ja kiireellisiin
suoritettaviin töihin on l:llä käytettävänään 1,000 mk:n
suur. määräraha, apulaisina hänellä 011
rakennusmestari ja alityönjohtaja. Virka-arvoonsa
ja palkkaetuihinsa nähden Uudenmaan läänin 1.
on ylihallituksessa ensimäinen arkkitehti. Turun,
Viipurin ja Hämeenlinnan 1. toinen, muiden
läänien 1. kolmas arkkitehti. U-o. N.

Läänin eläinlääkäri ks. Eläinlääkäri.

Lääninhallitus, virasto, jolle kunkin läänin
hallinto on uskottu. Vasta 16:nnella vuosis.
järjestettiin Ruotsin valtakunnassa etupäässä
Kustaa Vaasan toimesta varsinainen aluehallinto
lää-nittäin, joissa kussakin oli kuninkaan nimittämä
käskynhaltija eli maaherra määräävänä ja
vastuunalaisena virkamiehenä. Sitä ennen olivat
maan eri osissa hallintoa pitäneet osaksi
yksityiset lääniherrat hallitsemillaan alueilla (ks.
Läänityslaitos), osaksi kuninkaan voudit
ja linnanpäälliköt kuninkaan välittömästi
hallitsemissa osissa maata. Yksityiskohtaisemmin tuli
läänien hallinto järjestetyksi 1600-luvulla
annetuilla asetuksilla, kuten 1635 v:n
maaherranohje-säännöllä, jota sittemmin 1723 ja 1734
parannettiin. Alkujaan lääni- ja maaherrat olivat olleet
tavallisesti myös paikkakuntansa tuomareita ja
sotavoimien päällikköjä, mutta mainittujen
ohjesääntöjen mukaan maaherrat eivät enää saaneet
pitää muuta kuin virkaan kuuluvan hallinto- ja
täytäntöönpanovallan. Vähitellen oli läänien
hallituksiin kuvernöörien alaisiksi, joksi
maa-herra-nimitys viime vuosisadan keskivaiheilla
muutettiin, asetettu useita eri virkamiehiä
jaettuina kahteen pääosastoon:
lääninkans-1 i a a n ja lääninkonttoriin. Voimassaole-

1390

van. jouluk. 29 p. 1894 kuvernööreille ja l:ten
virkamiehille annetun ohjesäännön mukaan l:n
muodostavat paitsi keisarin suorastaan senaatin
talousosaston esityksestä nimittämää kuvernööriä
lääninkanslian johtajana lääninsihteeri ja
lääninkonttorin esimiehenä lääninkamreeri sekä
sitäpaitsi seuraavat alemmat virkamiehet:
läänin-kansliassa varalääninsihteeri, lääninnotaari, kaksi
rekistraattoria ja lääninkanslisteja sekä
lääninkonttorissa varalääninkamreeri,
lääninrahaston-hoitaja, lääninkirjanpitäjä, rekistraattori ja
lää-ninkonttoristeja. — L:ssa esittelevät
lääninsihteeri ja lääninkamreeri erikseen määrätyt
tärkeimmät asiat kuvernöörille. Muita asioita
esittelevät varalääninsihteeri ja varalääninkamreeri
sekä tarkoitusta varten määrätyt ylimääräiset
esittelijät. Kaikkiin päätöksiin nähden
kuvernöörillä on yksinomainen ratkaisuvalta, mutta
päätökset ovat ollakseen laillisia asian esittelijän tai
muun 1 :n virkamiehen varmennettavat.
Kuvernöörin poissaollessa päättävät lääninkansliaan
kuuluvia asioita lääninsihteeri ja varalääninsihteeri
yhdessä sekä lääninkonttoriin kuuluvia
lääninkamreeri ja varalääninkamreeri samoin yhdessä. Jos
molemmat ovat yksimielisiä, vastaavat kumpikin
päätöksestä, mutta erimielisyyden sattuessa on
lääninsihteerillä ja lääninkamreerilla ratkaiseva
ääni ja nämä vastaavat silloin yksin päätöksestä
siinä tapauksessa, että eri mieltä ollut merkitsee
pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Kaikki l:n
kuvernöörin poissaollessa antamat päätökset
merkitään annetuiksi ,,kuvernöörinviran puolesta".—
L:n hallintovallan alaisia ovat m. m. läänin
poliisilaitos niinhyvin kaupungeissa kuin maalla,
kyyti- ja kestikievarilaitos, yleisten teitten teko
ja kunnossapito maalla sekä läänin
köyhäinhoitoja terveydenhoitolaitos. Kruunun edustajana 1:ien
tulee valvoa kruununverojen kantoa ja yleensä
Koko kruunun verolaitosta sekä pitää huolta
kruunun sekä kiinteästä että irtaimesta
omaisuudesta läänissä ja valvoa kruunun oikeutta myös
esiintyvissä oikeusriidoissa. — Laajan
hallintovallan ohella 1:11a on läänissä ylin toimeenpaneva
valta, minkä nojalla se pitää huolta siitä, että
tuomioistuinten päätökset niin hyvin riita- kuin
rikosasioissa viivyttelemättä pannaan täytäntöön.
Vapausrangaistusta sisältävien rikostuomioitten
suhteen tämä tapahtuu välittömästi, muuten
lääninhallituksen alaisten kruununvoutien kautta.—
Sekä maalais- että kaupunkikuntiin nähden 1.
käyttää valtion valvontaoikeutta, minkä mukaan
m. m. muutamat kuntien tärkeimmät päätökset
on alistettava sen vahvistettaviksi ja muista
kuntain tai sitä edustavien viranomaisten
toimenpiteistä ja päätöksistä taas voidaan joko
asiallisessa tai muodollisessa suhteessa tehdä säädetyssä
järjestyksessä valituksia l:een. —-
Ulosotonhaltijana 1. ratkaisee voimassaolevan
ulosottolain mukaan kirjallisilla todistuskappaleilla täysin
selvitettyjä saamisvaatimuksia, antaa saman lain
edellyttämää virka-apua sekä ratkaisee sen
alaisten ulosottomiesten virkatointa koskevat
valitukset. Tässä suhteessa on l:n toimipiiristä
kuitenkin pois suljettu kaupungit, joissa
ulosotonhaltijana toimii maistraatti. — Tehtävät
lääninkanslian ja lääninkonttorin välillä ovat siten jaettuja,
että edellisessä käsitellään kaikki
ulosotonhaltijalle kuuluvat tehtävät, kuntia ja poliisilaitosta
koskevat asiat sekä yleensä puhtaasti hallinnolli-

Lääni herra—Lääninhallitus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0743.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free