- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1391-1392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lääniherra ... - Läänityslaitos

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1391

Läänin kamreeri—Läänityslaitos

1392

nen puoli, kun taas jälkimäisessä hoidetaan
pääasiallisesti kameraalista luontoa olevat asiat,
kuten kruunun omaisuuden hoito, verolaitos,
jako-laitos y. m. Epätietoisissa tapauksissa määrää
kuvernööri, kummassako asia on käsiteltävä.
Virkanimityksiä ja virkavirheitä koskevia asioita
käsittelevät molemmat osastot yhdessä. — Paitsi
varsinaisia l:n virkamiehiä ovat l:n
käskynalai-sia kruununvoudit,
henkikirjoittajat. kruununmakasiiiiiiihoitajatipo-liisi mestarit, nimismiehet ja p o 1 i
i– i t. ’ X. .][.

Lääninkamreeri ks. Lääninhallitus.

Lääninkanslisti ks. Lääninhallitus.

Lääninkarjakko, kiertävä karjatalousneuvoja,
tavallisesti nainen, maanviljelys- tai
talousseu-rain palkkaama niinä aikoina, jolloin näiden
alueena oli koko lääni tai melkoinen osa siitä. ks.
Maanviljelysseurat.

Lääninkirjuri ks. Lääninhallitus.

Lääninkonttoristi ks. Lääninhallitus.

Lääninmaanmittari, läänin
maanmittauskonttorin päällikkö, joka läänissään lähinnä johtaa,
valvoo ja tarkastaa maanmittaustoimia. Eräissä
lääneissä 1:11a on apuna erityiset
maanmittaus-töiden tarkastelijat. E. A. P.

Lääninnotaari ks. Lääninhallitus.

Lääninrahasto ks. Valtiontalous.

Lääninrahastonhoitaja ks.
Lääninhallitus.

Lääninrekistraattori ks.
Lääninhalli-t u s.

Lääninrovasti on rovastikunnan kirkollisen
elämän ja toiminnan lähin valvoja.
Tuomiokapitulin määräyksestä hän voi myöskin pitää
tarkastuksia seurakunnissa. Lääninrovastin tehtävät
ovat määrätyt Suomen kirkkolain 428-436 idissä.

E. K-a.

Lääninsairasliuone on jokaisessa maamme
läänissä. Uudenmaan läänin n. s. yleinen sairashuone
Helsingissä on samalla yliopiston valvonnan
alainen oppilaitos tulevia lääkäreitil varten. Siinä on
10 eri osastoa, joiden esimiehillä toimivat
asianomaisten aineiden professorit ja heidän
apulaisinaan assistenttiläiikärit sekä amanuenssit.
Kirurgisessa sairaalassa on tämän lisäksi
alilääkäri. Jokaista muuta l:ta johtaa ylilääkäri, jolla
on apunaan yksi alilääkäri, paitsi Viipurissa,
jossa näitä on kolme. Turun. Viipurin, Vaasan,
Oulun ja Mikkelin Lisiin on yhdistetty n. s.
vas-taanottolaitokset mielisairaita varten. Kolmessa
ensinmainitussa omat mielisairausoppiin
perehtyneet lääkärit hoitavat vastaanottolaitoksia,
kahdessa viimemainitussa l:n alilääkäri pitää niistä
huolta. (E. Th-n.)

Lääninsihteeri ks. Lääninhallitus.

Lääninvankila, kussakin läänissä oleva
rangaistuslaitos, jossa tammik. 14 p. 1891 Lille
annetun ohjesäännön mukaan säilytetään kaikki
tutkimusvangit. irtolaisuudesta pidätetyt ja
yleiseen työhön määrätyt henkilöt sekä niinhyvin
ehdottomasti kuin sakkojen sijasta vankeuteen
tuomitut rikolliset. Kuritusliuoneitten kera l:t
muodostavat maan vankilalaitoksen. X. M.

Läänin virkamiehet 1. läänin
virkakunta, virkamiehistö, joka voimassaolevien
lakien ja asetusten mukaan kussakin läänissä
hoitaa lääninhallitusta (ks. t.).

Läänitys ks. Lääni ja Läänityslaitos.

Läänitysaatelisto ks. Aateli ja Lääni
t y s 1 a i t o s.

Läänityslaitos, useiden kansojen keskuudessa
määrätyllä kehitysasteella esiintyvä järjestys,
jonka päätunnusmerkkinä on, että maa-alueet tai
eräät niiden piirissä nautittavat oikeudet (esim.
veronkanto-oikeus ja tuomiovalta) tai myöskin
muuta laatua olevat tuotantovälineet kuin maa ovat
yksityisten hallussa ilman omistusoikeutta, vain
,,lainoina" (lääninä) määrätyillä ehdoilla, esim.
arentimaksujen ja päivätöiden suorittamisen
velvoituksella; tavallisimmin sanaa 1. kuitenkin
käytetään silloin, kuin näinä ehtoina on joidenkuiden
arvokkaampina pidettyjen palvelusten, esim. sota
palveluksen suorittaminen. Tämäntapainen 1. on
ollut olemassa esim. Japanissa. Kiinassa,
muutamilla muhamettilaisilla kansoilla, Meksikon
azte-keilla, mutta erityisesti 1:11a tarkoitetaan
Länsi-Euroopassa keskiajalla vallinnutta l:ta, jonka
vaikutukset ulottuvat kauas uuteen aikaan.

Keskiajan 1. juontaa luultavasti äärimäisen
alkunsa Rooman vallan loppuajoilta. Tähän
yhteiskuntajärjestykseen vievän kehityksen
liikkeelle panevana voimana oli ennen kaikkea
pienten eläjien suojeluksen tarve, joka näyttää olleen
miltei yhtä voimakas myöhemmässä roomalai
sessa kuin aikaisemmissa Rooman vallan
raunioille muodostuneissa germaanilaisissa
yhteiskunnissa. Sekä maattomat vapaat että pienet
maanomistajat kaipasivat suojelusta milloin
maalian hyökänneitä vihollisia, milloin
sorronhalui-sia naapureja, milloin valtion virkamiesten
epäoikeutettuja pyyteitä, milloin itse valtion
laillisia, mutta rasittavia vaatimuksia vastaan. Kun
valtio ei näinä aikoina kyennyt tällaista turvaa
antamaan, oli sitä etsittävä muualta, mahtavilta
yksityisiltä henkilöiltä. Maata omistamaton
vapaa mies, joka ei voinut elättää itseänsä,
antautui tällaisen mahtavan miehen palvelukseen
saaden vastalahjaksi ylläpitoa ja suojelusta. Näin
syntynyt persoonallinen suhde oli tuo vanha
roomalainen patronuksen ja klientin suhde, joka
sittemmin esiintyi nimellä patrocinium
(pat-ronaatti). Toinen laitos, johon tämä suojeluksen
tarve iskeytyi kiinni, oli n. s. precarium.
Tällä tarkoitettiin sellaista maan hallintaa, joka
oli, niinkuin nimi sanoo, „rukoilemalla"
saavutettu armolahja annettu epämääräiseksi ajaksi,
ja joka voitiin peruuttaa milloin hyvänsä. Jo
Rooman vallan aikoina sattui, että pieni
maanomistaja, jonka asema oli syystä tai toisesta
uhattu, antoi, suojelusta saadakseen, tilansa
naapurilleen suurelle maanomistajalle ja sai sen
takaisin precariumina tavallisesti ehkä
elinajak-seen. mutta samalla hän ja vielä suuremmassa
määrässä hänen jälkeläisensä joutuivat riippuvaan
asemaan, joka arvattavasti ei ollut sanottavasti
parempi kuin tilanomistajan orjien ja kolonien
asema. Tapaamme siis jo myöhäisemmässä
roomalaisessa yhteiskunnassa l:n kaksi eri puolta:
henkilösuhteen ja maasuhteen, jotka kuitenkin
vielä olivat toisistaan erillään.

Aikaisemmin oli l:n synnystä vallalla se mieli
pide, että Rooman valtakunnan alueelle
asettuneiden germaanilaiskansojen kuninkaat jo
kansainvaelluksen aikana antoivat valloitetusta
maasta tiloja lääneiksi miehilleen. Tämän
käsityksen on myöhempi tutkimus osoittanut
vää-i räksi. Kuninkaat ottivat haltuunsa vain Roo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0744.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free