- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1401-1402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Läänityslaitos - Løchen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 101

Lochen—Löhe

1402

ringarne ooh de förbudna orterna"; v.
Bonsdorff. ,.Om donationerna oeli förläningarna samt
friilseköpen i Finland under drottning Kristinas
regering".] (J. F.)

Løchen [luk-], Arne’ (s. 1850), norj. filosofi,
tuli 1900 professoriksi Kristiaaniaan. Kirjoitti
..Oin ,J. St. Mills Logik" (1885): antautui sitten
etupäässä sielutieteeseen sekä julkaisi m. m.
henkeviin sielutieteellisen ja esteettisen tutkimuksen
,,J. S. Welhaven, Liv og skrifter" (1898-1900).

Lcese [lötsiij. saks. Leutschau, slov ik. Levocza,
kaupunki Pohjois-Unkarissa, Szepesin
komitaa-tissa; 7.86G as. il901), joista liki puolet
slovaak-keja. Erittäin kauniissa asemassa vuoren
juurella. paljon arvokkaita vanhoja rakennuksia:
Jaakobin kirkko (1200-luvulta), joka on Unkarin
suurenmoisimpia. pari muuta kirkkoa, raatihuone
y. m. Asukkaat harjoittavat käsitöitä sekä
maataloutta. Lukio. — Läheisyydessä on L ö c s
e-fiirdön kylpypaikka. —- L:n perusti 1245
kuningas Bela IV. (E. E. K.)

Löffler, Alexander Karl (s. 1866). itäv.
oikeusoppinut, v:sta 1902 ylimääräinen ja v:sta
190:1 vakinainen professori Wienissä.
Julkaisuista mainittakoon: „Die Schuldformen des
Strafrechts" (Ii. 1895). ..Die strafrechtliche
Be-hiindlung jugendlicher" (1908). „Strafe und
Fiirsorgeunterricht" (1909), ,.Die
Körperver-letzung" (I. 5 ..Vergleiehende Darstellung des
deutschen und auslämlischen Strafrechts". 1905).

Löfgren [lövgrën], Erik Johan (1825-84),
suom. taidemaalari, synt. 15 [). toukok. 1825
Turussa. jossa kuoli 18S4.
Sai ensi taideopetuksensa
T. J. Legleriltä, opiskeli
1842-51 Tukholman
taideakatemiassa, jonka ohella
jäljensi ja korjaili
vanhoja tauluja. Lähti 1853
Diisseklorfiin, jonka
taideakatemiassa työskenteli
historiamaalarien O.
Men-gelbergin ja F. Th.
Hilde-brandtin johdolla. Oltuaan
16 vuotta ulkomailla L.
palasi 1858 Suomeen,
mutta siirtyi jälleen
Pariisiin vv:ksi 1862-65.
Senjälkeen hän asui
kotimaassa. etupäässä Helsingissä, kunnes 1S79
matkusti Miincheniin, jossa halvauskohtaus 1881
mursi kokonaan hänen voimansa. — Suomen
taideyhdistyksen ensimäisestä näyttelystä alkaen
1847 L. otti osaa sen näyttelyihin. Sam. v. hän
1’ukholmassa maalasi ensimäisen alkuperäisen
sommittelunsa ..Pyhä Cecilia" (omistaa Turun
kaupunki), sitten Düsseldorfissa m. m. taulut
,,Kristus yrttitarhassa" (1854. Jaakkiman kirkon
alttaritaulu), ,.’Tyttö kukkasilleen" (1857) ja
..Ha-gar ja Ismael" (1858, molemmat Ateneumissa)
sekä Pariisissa „Istuva nainen" (1863),
italialainen tamburiininsoittajatar" (1864) ja
pääteoksensa ..Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär"
(1864. kaikki Ateneumissa) ynnä lopuksi
Miinche-nissä „Kristuksen kirkastus" (Someron kirkon
alttaritaulu) ja ,,Nainen 1700-luvun puvussa"
(1881, Ateneumissa). Lukuunottamatta
Orimattilan kirkon alttaritaulua ..Vapahtaja" (1874) L.
harjoitti kotimaassaan miltei yksinomaan muoto-

Er k Jirii..n Löfgren.

kuvamaalausta. Hänen muotokuvistaan
mainittakoon m. m. Fr. Cygnaeus (1856 ja 1867), J. L.
Runeberg (1861),’ M. v. Wright (1868), J. V.
Snellman (1869, ja Z. Topelius (1872).

L. kuului Suomen taideyhdistyksen auliisti
kannattamiin ensimäisiin stipendiaatteihin ja hän
oli „kyky, joka tavattoman tunnollisella työllään
korvasi sen, mitä häneltä tarmossa ja
tuotteliaisuudessa puuttui". Ollen heikko
työnsuorituksessaan. etenkin piirustuksessaan, ja yleensä koko
käsitystavassaan, hänellä kuitenkin oli melko
lailla väriaistia. Vastaanottavaisena luonteeltaan
L. noudatti milloin mitäkin eri esikuvaa, mutta
pääsävyltään hän edusti naivisen romanttista,
ihanteellisniielistä diisseldorfilaista suuntaa ja
tavoitti hempeän haaveellista, sentimentaalisuuteen
saakka vaipuvaa tunteen runollisuutta ja
sievistelevän kaunista muotoa. Elämässään hän oli
suuresti suosittu, äärimmäisen epäkäytännöllinen
taiteilijatyyppi. — L:n muistoksi hänen sisarensa
nti Johanna V i 1 h e 1 m i n a L. lahjoitti 1885
Suomen taideyhdistykselle 4,000 mk. erityiseksi
stipendirahastoksi sekä 1913 4,000 mk. samaan
tarkoitukseen ja 1895 Turun taideyhdistykselle
5,000 mk. sen kokoelmien ostoksia varten. [J. J.
Tikkanen. „Finska konstföreningen 1846-96" ja
,.Finsk biografisk handbok".]

E. B-r.

Löfgren. 1. Niilo Viktor Alfred L. ja

2. Maria Elisabeth L. ks. Lounasmaa.

Löfkoski [lov-J ks. L a u k k o s k i.

Löfkulla [lov-J (myös Lehtimäki,
virallinen nimi K a 1 o i n e n-L ö f k u 11 a), l,s
manttaalin suuruinen vuokralle annettu luutnantin
virkatalo Rengon pitäjässä. A. Es.

Löfling [lov-J, Per (1729-56), ruots.
kasvitieteilijä, Linnén suosituin oppilas ja hänen
poikansa kotiopettaja. Matkusti 1751 Espanjaan
tämän maan hallituksen kustannuksella tutkimaan
Pyreneitten niemimaan kasvistoa. Hän retkeili
etupäässä Portugalin rannikolla ja Madridin
ympäristössä. Seurasi 1754 tieteellistä retkikuntaa
Venezuelaan, missä kuoli ilmastokuumeeseen.
Hänen kirjeensä ja kasvi.selityksensä julkaisi Linné
1758 nimellä .,Petri Læfling iter hispanicum".

J. A. W.

Löfving ks. L ö v i n g, Tapani.

Löfö [IdvöJ, kylä Vårdön kappelissa,
kirkolta pohjoiseen samalla saarella. L:ssä yhtyivät
toukok. 1718 Ruotsin (paroni von Goertz ja
Karl Gyllenborg) ja Venäjän lähettiläät (J. IX
Bruce ja J. Fr. Österman) rauhanneuvotteluihin.
Rauha olisi tällöin saatu aikaan huokeammilla
ehdoilla kuin kolme vuotta myöhemmin
Uudessakaupungissa, mutta Kaarle XII:n
myöntymättö-myyden takia keskustelut jäivät tuloksettomiksi.
Niitä tosin jatkettiin laimeasti vielä hänen
kuoltuaankin, kunnes ne syks. 1719 lopullisesti
keskeytyivät. Goertzin sijaan tuli toukok. 1719
Ruotsin edustajaksi suomalainen Juhana Lillienstedt.

A. Es.

Löhe [Ifie], Wilhelm (1808-72). saks.
luterilainen teologi. L. vaikutti koko ikänsä pienessä
Neuendettelsaun seurakunnassa kotimaassaan
Baierissa. Ollen mielipiteiltään jyrkästi
luterilainen hän taisteli ankarasti kaikkia
vapaamielisiä suuntia vastaan. L:llä on suuri
merkitys diakonissatoiminnan elvyttäjänä Saksassa.
Kirkko-käsitettä L. selvitteli kirjassa „Drei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0749.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free