- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1403-1404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Løchen ... - Lönnrot, Elias

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1403

Löllingiitti—Lönnrot

1104

Bucher von der Kirche" (1845). [„W. Löhes
Le-ben", 3 os. (1874-92).] E. K-a.

Löllingiitti (leukopyriitti),
hopeanval-kea rombinen mineraali, kokoomukseltaan
rauta-arsenidi (FeASj). L:iä tavataan rautasälvän

01.elia Löllingissä Kärntenissä, serpentiinissä
Reichensteinissä Sleesiassa, malmijuonissa
Prib-ramissa, Andreasbergissä y. m. Se on
harvinainen, joskaan sen leviäminen ei rajoitu
yksinomaan malmilöydöksiin. Suomessa sitä on
löydetty Tammelan pegmatiiteista. P. E.

Löning [lönirjk], Edgar (s. 1843), saks.
oikeusoppinut, vista 1886 professorina Haliessa.
Julkaissut: „Geschiclite des deutschen
Kirchen-recbts" (1878), „Lehrbucli des Verwaltungsrechts"
v. m.

Lönnbeck, Gustaf Ferdinand
(1847-1912), koulumies ja kasvatusopillinen kirjailija.
Yliopp. 1871 (opiskeltuaan Jyväskylän
seminaarissa), f il. kand. 1878. Tuli sam. v.
kansakoulujen ylitarkastajan U. Cygnæuksen apulaiseksi,
1S85 kansakoulujen tarkastajaksi
kouluylihallitukseen. josta virasta luopui 1888. Sitä ennen
(1887) L. oli saanut fil. lisensiaatin arvon
(väitöskirja Pestalozzi’sta). Oltuaan jonkin vuoden
johtajana Raahen kauppaopistossa sekä Paraisten
kansanopistossa L. nimitettiin 1899 Rauman
piirin kansakoulujen tarkastajaksi sekä heti sen
jälkeen kansakoulujen ylitarkastajaksi
kouluylihallitukseen, jota virkaa hoiti kuolemaansa asti.
L:n kirjallinen toiminta on varsin huomattava.
V. 1880 ilmestyi hänen toimittamansa „Suomen
kansakoulujen matrikkeli", 1889 „Kansakoulun
käsikirja" suomeksi ja ruotsiksi, 1892 „Suomen
alkeisoppilaitosten käsikirja" ja sama ruotsiksi
laajennettuna 1896. Kasvatusopillisen
tutkimuksen alalta L. paitsi väitöskirjaa julkaisi
.,Folk-skoleidéns utveckling i Finland från nittonde
år-hundradets början tili 1866" (1887) sekä
Cygnæuksen elämäkerran nimeltä „Uno Cygnæus,
Finska folkskolans fader" (1890, myös suomeksi;
2:nen pain. 1911). * O. M-e.

Lönnbohm. 1. Kasimir Agat o n L. ja

2. Armas Eino L e o p o 1 d L. ks. Leino.

Lönnrot [rüt], Elias (1802-84), suom.
kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, Kalevalan

kokoonpanija ja nykyisen
kirjakielemme
vakaannut-taja, synt.
räätälinpoi-kana, keskimäisenä
seitsemästä sisaruksesta, 9 p.
huhtik. 1802 Paikkarin
torpassa Haarjärven
kylässä Sammatissa.
Sukunimen oli omaksunut L:n
isoisä luultavasti
Sammatissa olevan Vahterojan
mukaan. Jo aikaisin L:ssa
ilmeni erinomainen
lukuhalu. jota hän koetti
sälääkin tyydyttää, hänen
oli näet jo nuorena
ryhdyttävä neula kädessä
auttamaan isää, joka toivoi
pojasta räätäliä. Vanhimman veljensä neuvosta
hän kuitenkin pääsi opintielle ja tuli 1S14
Tammisaaren ruotsalaiseen kouluun. V. 1816 L. vietiin
Turun kouluun, missä puutteellisen ruotsin
kielen taitonsa takia tuskin suoriutui sisäänpääsy-

Elias Lönnrot.

tutkinnosta. Omien koulukirjojen puutteessa L:n
täytyi turvautua toverien kirjoihin näiden ruo^
kailu- ja loma-aikoina. Erikoisesti L. edistv’i
latinan kielessä. Leipähuolet pakottivat hänet sitten
kolmen vuoden perästä jäämään kotiin ja
ryhtymään isän ammattiin. Kappalaisenapulaisen
Juhana Lönnqvistin johdolla hän kuitenkin sai
välitöinään jatkaa opinnoitaan. Kuljettuaan
entisaikain teinien tavan mukaan kouluavun keruussa
ja saatuaan kuusi tynnyriä viljaa hän
opettajansa toimesta joutui keväällä 1820 Porvoon
lukioon. Täältä hän kuitenkin io muutaman viikon
kuluttua rehtorin suosituksesta siirtyi
apteekki-oppilaaksi L. J. Bjuggin apteekkiin
Hämeenlinnaan. Siellä hän lomahetkinään jatkoi lukujaan
oppien m. m. latinais-ruotsalaisen sanakirjan
ulkoa. L. sai ohjausta koulunrehtori Långströmiltä
ja lähti vihdoin piirilääkäri E. J. Sabelli’n
toimesta sekä avustamana Turun yliopistoon, jonka
kirjoihin piirsi nimensä 10 p. lokak. 1822,
samalla viikolla jolla Runeberg ja Snellman olivat
tulleet ylioppilaiksi. Uusmaalaisen osakunnan
inspehtori, kirurgian professori Törngren
toimitti varattomalle ylioppilaalle kesällä 1823
koti-opettajanpaikan Eurassa sekä sittemmin omassa
perheessään, jonka mukana hän kesäisin oleskeli
Laukon kartanossa Vesilahdella ja talvisin ensin
Turussa sekä sittemmin Helsingissä. Oleskelu
tässä hienosti sivistyneessä kodissa oli erittäin
tärkeä nuoren miehen henkiselle kehitykselle.
V. 1827 L. suoritti kandidaattitutkinnon
ryhtyäkseen sitten tohtori Sabelli’n kehoituksesta
opiskelemaan lääketiedettä, jolle alalle osaltansa myös
prof. Törngrenin tuttavuus ja Israel Hvasserin
innostuttavat luennot ohjasivat hänen halunsa.
Suoritettuaan 1830 lääketieteen
kandidaattitutkinnon ja tultuaan lisensiaatiksi 1832 L. joutui
sam. v. v. t. lääkäriksi Oulun lääniin saaden
seur. v. vakinaisesti Kajaanin piirilääkärinviran.
Lisensiaatin arvoa varten hän oli julkaissut
väitöskirjan „Om finnarnes magiska medicin".
jossa hän m. m. selittää loitsimisen luonnetta
ja laatua (ilmestyi jatkettuna ja täydennettynä
Suonien lääkäriseuran toimituksissa 1842).

Jo apteekissa ollessaan L. oli lueskellut
Reinhold von Beckerin toimittamia ,,’Turun
Viikkosanomia" ja ylioppilaaksi tultuaan ihastuksella
tutustunut Sakari Topeliuksen (vanli.) äsken
painosta julkaisemiin vanhoihin runoihin. Tällöin
hänessä jo heräsi halu suomen kielen
tutkimiseen ja runoaarteiden kokoilemiseen. Niinpä hän
Beckerin esimiehyydellä 1827 julkaisi
maisteri-väitöksen „De Väinämöine, priscorum Fennorum
numine" („Väinämöisestä, muinaissuomalaisten
jumalasta"), jossa hän, silloin tunnettujen
runojen perustuksella, koetti luoda kuvan eepillisten
runojemme pääsankarista (ks. Kalevala, IV.
86-7). Turun palon aiheuttama lukujen
keskeytys antoi L:lle tilaisuuden toteuttaa aikeensa
lähteä laajemmalti katselemaan isänmaata,
tutustumaan kansan kieleen sen eri seuduilla ja ennen
kaikkea keräämään kansanrunoutta. L. lähti
liikkeelle kotoaan 29 p. huhtik. 1828 ulottaen
matkansa itäisimpään Suomen Karjalaan ja palaten
pohjoisen Savon ja Hämeen halki Laukkoon 4 p.
syysk. m. m. tutustuttuaan Rautalammilla Paavo
Korhoseen ja Pentti Lyytiseen. Paitsi
runon-keruuta L. oli matkallaan myös koettanut
tutustua kohtaamiinsa murteisiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0750.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free