- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1409-1410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lönnrot, Elias

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1405

Lön nrot

1410

loitsurunoja" (1880) (vrt.
Loitsurunot) ja uusi Kantelettaren
laitos, josta hän kuitenkin ehti saada
valmiiksi vain kolmannen kirjan, n. s.
..virsilaulut" (ks. Kanteletar, IV,
316).

Yksinkertaisilla ja säännöllisillä
elämäntavoillaan sekä vanhuksenakin
ylläpitämillään ruumiinharjoituksilla
L. säilytti viime vuosiinsa asti
luon-nostaankin hyvän terveytensä.
Valtiollisiin toimiin ja riitoihin hän ei yleensä
ottanut osaa, vaikka hän kyllä — kun
vaadittiin — uskalsi vilpittömästi
julkilausua mielipiteensä. Niinpä hän
useissa avauspuheissaan Suomalaisen
kirjallisuuden seuran vuosikokouksissa,
samoin siinä komiteassa, jonka tuli
antaa lausunto suomen kielen
käyttämisestä virkakielenä, sekä myös
vihkiäispuheessa Porthanin patsasta
paljastettaessa peittelemättä lausui
ankaria miehen sanoja, joskin hän muuten
toiselta puolen myös kehoitti
kiisteleviä rauhaan ja rakkauteen. Harras
uskonnollisuus, nöyryys,
vaatimattomuus ja hyväsydäminen leikillisyys
olivat L:n luonteenomaisia piirteitä.
Kansansivistyksen kohottamista hän
harrasti ei ainoastaan kirjallisilla
töillä vaan käytännöllisessä
toimessakin. Niinpä hän Sammattiin perusti
kansakoulun, lukutuvan ja
kansankirjaston: hänen lahjoittamillaan
varoilla sinne myöhemmin perustettiin emäntäkoulu.
Tämän yhteydessä mainittakoon, että L. monena
vuonna toimitti jumalanpalveluksia Sammatin
kirkossa, siellä kun ei, papinpuutteen vuoksi,
ollut vakinaista sielunpaimenta.

Kun L. 1882 täytti 80 vuotta, pantiin hänen
kunniakseen toimeen suuret juhlat ympäri koko
maan. Kaksi vuotta myöhemmin, maalisk. 19p:nä
18S4. hän kuoli Sammatin sydänmaalla, Lammin
tilalla, sairastettuaan kaksi viikkoa. L.
haudattiin Sammatin kirkkomaahan; Suom. kirjall.
seura pystytti hänelle 1886 hautapatsaan. Saman
seuran alkuunpanosta ryhdyttiin rahankeruuseen
Helsinkiin pystytettävää muistopatsasta varten;
tämä uskottiin kuvanveistäjä Emil Wikströmin
tehtäväksi ja se paljastettiin lokak. 10 p:nä 1902.

L:n työstä ja tuotannosta on tähän saakka se
osa, joka koskee kansanrunouden keräilyä ja
julkaisua sekä Kalevalan kokoonpanoa, saanut
osakseen mitä monipuolisimman ja perusteellisimman
selvittelyn (vrt. Kalevala, Kanteletar).
Sitä vastoin hänen merkityksensä suomen
kirjakielen vakaannuttamisessa (puhumattakaan hänen
toiminnastaan kielentutkijana ja suom.
virsikirjan uudistajana) vielä on jäänyt tarkempaa
arvioimista vaille. Että L. tälläkin alalla suoritti
jättiläistyön, selviää ottaessamme huomioon, että
hän ei ainoastaan teoreettisesti perustellut
kielen-uudistustansa (kieliopillisilla ja oikeakielisyyttä
koskevilla kirjoituksillaan), vaan myös lukuisilla
suomenkielisillä sekä alkuperäisillä että
mukailluilla julkaisuillaan sekä (suorasanaisilla ja
runo-pukuisilla) suomennoksillaan kuin myös
oppisanastoillaan ja toiminnallaan
sanomalehtimie-henä itse pani sen mitä moninaisimmilla aloilla
45. V. Painettu »A, 13.

Lönnrotin muistopatsas Helsingissä.

käytännössä toimeen. Hänen
kielenuudistustoi-mintansa huipun muodostaa hänen suuri
sanakirjansa, suomen kielen tutkijain ja käyttäjäin
ehtymätön aarreaitta, suomalaisen sivistyskielen
peruskivi. — Luova runoilija L. ei ollut, mutta
Kalevalan kokoonpanossa hän epäilemättä on
osoittanut aito runoilijan herkkää aistia.

Hämmästyneenä jälkimaailma katselee L:n
.suurenmoista elämäntyötä, jonka tuloksien
aikaansaannissa olisi ollut täysi elämäntehtävä usealle
lahjakkaallekin tutkijalle. L:n uupumaton
ahkeruus ja täydellinen antauminen ja kiintyminen
tehtäväänsä sekä pitkä elämänikä eivät riitä
selittämään hänen saavutuksiensa suuruutta. Hän
oli myös suurista päämääristään selvätietoinen
nero, joka syvästi ja horjumattomasti luotti
Suomen kansan ja suomalaisen kulttuurin
tulevaisuuteen.

[A. E. Ahlqvist, ,,E. L. Elämä-kerrallisia
piirteitä" (1S84) ; S. G. Elmgren, „Minnestal öfver
E. L." (Tiedeseuran Acta XIV, 1884); A. R.
Niemi, „E. L:n lapsuus" (Valvoja 1895); sama,
,,E. L. Kajaanissa" (Virittäjä 1897) ; E. F.
Nervander, „Från E. L:s ungdomstid på Laukko"
(1893); E. N. Setälä, „E. L. ja suonienmielisyys"
(Valvoja 1897 ja eri kirjana) ; J. ja K. Krohn,
..E. L." („Suom. kirjall. vaiheet" 286-327 ja
„Oma maa" II. 268-290); A. R. Niemi, „E. L:n
matkat" I-II (1902) ; O. A. Kallio, „E. L."
(Kansanvalistusseuran „Elämäkertoja" n:o 7; 1902);
Eino Leino, ,,E. L." („Suomalaisia kirjailijoita",
9-26; 1909). — Jotenkin täydelliset luettelot L:n
kirjallisista töistä tavataan Elmgrenin
yllämainitussa muistopuheessa sekä R. A. Renvallin
julkaisussa „Finlands Universitet 1828-1890", siv.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0753.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free