- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1411-1412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lönnrot, Elias - Lönnrotin lähde ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1411

Lönnrotin lähde—Löwenhjelm

1412

229-23i. — Suurimman osan L:n ruotsinkielisiä
kirjoituksia ynnä päiväkirjamuistiinpanoja on
julkaissut Ruots. kirjall. seura: ..E. L:s svenska
skrifter" I (1908) ja II (1911).]

Lönnrotin lähde ks. Kajaani.

Löparö [löparö], 1. Kapean salmen
mantereesta erottama isoilko saari Sipoon pitäjän
itärajalla. Saarella on

2. Löparön kartano, manttaalin
suuruinen ratsuvelvollinen säteri. Säilyketehdas (kala-,
sieni- ja pinaattisäilykkeitä). Komea kivinen
päärakennus on v:Ita 1860. Laivaliike Porvoosta
ja Helsingistä. — Kartano, joka aikanaan oli
Nöding- ja Ramsay-sukujen hallussa, on jo koi
men miespolven ajan ollut Tallgren-suvulla.

A. Es.

Lörppösorsa (Anas [Dafila] strepera)
tavataan sekä vanhan että uuden maailman
lämpimissä osissa; Suomessa ainoastaan
kaakkoisosissa ja sielläkin hyvin harvinaisena. Asustaa
jokien, järvien ja lampien ruovikko- ja
kaislikko-rannoilla, samoin soilla, yleensä samanlaisilla
seuduilla kuin sinisorsakin, jota 1. elintavoiltaan
suuresti muistuttaa. Kevätpukuinen koiras on
harmaanruskean- ja valkeankirjava,
liienojuovai-nen, peräpuolet mustat, kurkku ja vatsa
valkeat. Siipipeili on valkea, mustan reunaama.
Nokka on musta, koivet likaisenkeltaiset.
Kesä-pukuinen koiras ja naaras ovat samannäköiset,
yläpuoli yksivärisempi, vaaleamman ruskea.
Vatsapuoii valkea, rinta, kupeet ja kaula
musta-täpläiset, ruskeat. Pituus 50-55 cm. Koiraan
kevätpuvussa pyrstön kaksi keskimäistä sulkaa
toisia pitemmät, samoin kuin l:n sukulaisella
jouhisorsallakin. E. IV. S.

Lössi (saks. Löss) 1. p ö 1 y m a a, hyvin hieno,
irtonainen tai löyhästi iskostunut maalaji,
muistuttaa suuresti savea, mutta ei ole plastillista
kosteassa tilassa kuten viimeksimainittu. Tämä
erilaisuus johtuu siitä, että savessa on paljon
hyytelömäisiä rapautumistuotteita, kun taas l:ssä
on etupäässä vain hienoksi jauhaantuneita, mutta
kemiallisesti muuttumattomia kivennäishiukkasia.
Tav. 1. on kalkinpitoista ja sisältää myös
kalkki-konkretsioneja (,,Löss Kindclien").
Mannereläin-ten ja -kasvien fossiiliset jäännökset ovat yleisiä.
Kuu vesi tai muu kuluttava vaikutin uurtaa
1.-kerrostumia, niin niihin useimmiten syntyy
pystysuoria seiniä, joitten yleisyys on
lössimaise-mille luonteenomaista. Yleisimmin hyväksytty
selitys l:n synnystä on seuraava. F. von
Richthofe-nin tekemä: kasvittomilla aavikoilla tuuli
alinomaa lennättelee hiekkaa ja pölyä. Hiekka
vaeltelee lentohiekkana erämaissa, mutta pöly leutää
kauemmaksi ja pysähtyy vasta aavikoitten
aromaisiin ympäristöseutuihin, missä jo on
kasvullisuutta. Tätä tuulen tuomaa eli eolista
sedimenttiä juuri nimitetään lössiksi. Toiset tutkijat ovat
kumminkin sitä mieltä, että 1.-kerrostumissa myös
on paljon vedestä asettuneita sedimenttejä. —
Laajoja ja monesti parin kolmen, jopa
viidenkin-sadan m:n vahvuisia l.-kerrostumia on Kiinassa
(keltainen maa), Mongoliassa, Tibetissä,
Persiassa, Polijois-Ameriikan lännessä ja
Etelä-Ameriikassa. P. E.

Löss-kerrostuma ks. Lössi.

Lötschbergin tunneli [lötsb-J, Sveitsissä,
14,536 m. puhkaiset; Bernin-alpit Thuner-järven
eteläpuolelta etelä-kaakkoista suuntaa Rhöne-joen

laaksoon, jossa se yhtyy Simplonin-rataau
Simplo-nin-tunnelin suun länsipuolella. L. t. lyhentää
matkan Bernistä Briegiin (Simplonin-tunnelin
suulla) 240 km:stä 113 km:iin. Rakennusaika
4v. (valmis 1911), kustannukset 52 milj. mk.

E. E. K.

Löwen ks. L o u v a i n.

Löwen [1Ö-], Axel (1686-1772). ruots. kreivi,
upseeri, valtaneuvos; palveli linnoitusväessä;
otti osaa Suureen pohjoismaiseen sotaan, m. m.
Wismarin ja Stralsundin puolustukseen sekä
Norjan retkeen 1716, oli kahdesti sotavankina.
Kohosi kenraalimajuriksi ja linnoituslaitoksen
johtajaksi; vapaaherra 1731. Nimitettiin
komentavaksi kenraaliksi Suomeen 1737, ehdotti
salaisessa valiokunnassa 1738-39 v:n valtiopäivillä
Lappeenrannan ja Haminan linnoitusten
kuntoon-panemista; herätti myös ensimäisenä ajatuksen
linnoituksen perustamisesta Helsingin lähelle.
Avusti hattupuoluetta oman appensa, A. B.
Hornin syrjäyttämisessä kansliapresidentin virasta.
Tuli sen johdosta valtaneuvokseksi 1739, pysyi
siinä virassa kuitenkin sangen itsenäisenä
liittymättä kokonaan hattupuolueeseen. Pommerin
kenraalikuvernööri 1748, Greifswaldin yliopiston
kansleri ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen, kreivi
1751. G. K.

Löwenhjelm [loven]-]. 1. Karl Gustaf L..
ennen isän aateloimista Nordberg (1701-68).
ruots. kreivi, kansliapresidentti, antautui
virka-miesuralle ja tuli tuomariksi; esiintyy 1738
v:n valtiopäiviltä alkaen hattupuolueen
huomattavana jäsenenä. Kuului 1740-41 v:n
valtiopäivillä sotaa harrastavaan pienempään salaiseen
de-putatsioniin sekä lisättyyn ,,salaisimpaan"
valiokuntaan; oli niiden valtuutettujen joukossa, jotka
maamarsalkan kanssa saivat tehtäväkseen
ennakolta määrätä rauhanehdot. L:n kynästä
lähtivät ne liiallisia vaatimuksia sisältävät
kirjelmät, jotka olivat pantavat pohjaksi
rauhanneuvotteluille. — Hattupuolue suosi suuresti
L:iä; hän sai useita tärkeitä toimia ja arvoja:
tuli m. m. jäseneksi lakitoimikuntaan,
oikeuskansleriksi sekä vapaaherraksi 1747. Svean
hovioikeuden presidentiksi 1750 ja valtaneuvokseksi
1751. Alkoi vähitellen erota kiivaimmista
hattupuolueen jäsenistä; antoi esim. vain
vastenmielisesti suostumuksensa Pommerin sodan
aloittamiseen, joten hän pääsi siitä moitelauseesta, minkä
säädyt antoivat neuvoskunnalle 1760-62 v:n
valtiopäivillä. Korotettiin kreiviksi 1762, tuli sam.
v. Iakitoimikunnan puheenjohtajaksi. Myssyjen
päästessä valtaan 1765 L., joka oli heihin
yhtynyt, tuli kansliapresidentiksi. Hän sai aikaan
liiton Englannin kanssa 1766. josta tosin oli
seurauksena, että Ranska lakkasi avustamasta
Ruotsia. L. oli Tiedeakatemian jäsen ja v:sta 1762
Lundin yliopiston kansleri. Hän oli taitava
virkamies, oppinut sekä etevä puhuja, mutta ei
ollut vapaa siihen aikaan sangen yleisestä
lahjusten ottamisesta.

2. Gustaf Karl Fredrik L. (1771-1856),
kreivi, sotilas, diplomaatti; edellisen pojanpoika;
opiskeli kauan Strassburgin yliopistossa, meni
sotaväkeen ja pääsi myös hoviin, kuuluen Kustaa
III:n lähimpään ympäristöön. Taisteli 1788-90
Suomessa sekä sittemmin Napoleonia vastaan.
Sodan alkaessa Suomessa 1808 hän oli
Klingspo-rin esikunnanpäällikkönä. mutta haavoittui ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0754.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free