- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1413-1414

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Løvenskiold ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1413

Lovenskiold—Löytö

1414

joutui vangiksi Pyhäjoella huhtik. 1808, jolloin
Adlercreutz tuli hänen seuraajakseen. —- Pääsi
myöhemmin Kaarle Juhanan suureen suosioon:
avusti hänen aiettaan hankkia Ruotsille Norja
menetetyn Suomen korvaukseksi. Otti
kenraali-ajutanttina osaa 1813-14 v:n sotaan Napoleonia
vastaan sekä Norjan retkeen; käytettiin sen
ohessa usein lähetystöissä; toimi rauhan jälkeen
lähettiläänä ensin Wienissä ja 1818-56 Pariisissa,
valvoen hartaasti isänmaansa etuja. Kenraali
1826, ratsuväen ylitarkastaja 1833. Otti myös
osaa valtiopäiviin. L. oli luonteeltaan
ritarillinen ja rakastettava. G. R-

Lovenskiold [lövensold], norj.-tansk.
aatelissuku. 1. S e v e r i n L. (1777-1856), Norjan
käskynhaltija; tuli 1797 asessoriksi kauppakollegiin,
hoitaen sen ohessa muitakin virkoja. Johti v:sta
1802 Fossumin rautatehdasta, jonka omistajaksi
hän tuli. Oli 1803-13 Bratsbergin amtin
amt-mannina: hoiti toimeliaasti sen puolustusta
sodassa 1807. Otti huomattavasti osaa Eidsvoldin
valtiopäiviin 1814. liittyen kreivi Wedeliin ja
puolustaen Norjan yhdistämistä Ruotsiin. Oli
1814-17 ministeristön jäsenenä, hoitaen
neuvotteluja Tanskan kanssa. Tuli 1828 Norjan
ministeriksi Tukholmaan. Kun Kaarle Juhana hajoitti
suurkäräjät 1836 eikä L. pannut vastalausettaan
sitä vastaan, tuomitsi valtio-oikeus hänet suuriin
sakkoihin; hänen pyytämäänsä eroon ei
kuningas suostunut. Vv. 1841-56 L. oli Norjan
käskynhaltijana. L. oli luonteeltaan luja, mielipiteiltään
jyrkkä vanhoillinen.

"2. Karl Otto L. (s. 1839), norj. ministeri,
lahjoittaja, edellisen pojanpoika; palveli ensin
meri-väessä, yhteen aikaan Englannin laivastossa;
hoiti senjälkeen useita tiloja. Tuli 1884 Norjan
ministeriksi Tukholmaan, luopuen kuitenkin kohta
toimestaan. Oli suurkäräjien jäsenenä 1889-97
kuuluen vanhoilliseen puolueeseen. Omistaa v:sta
1897 Bærumin rautatehtaan ynnä useita muita
tehdaslaitoksia ja tiloja, on Norjan kenties
suurin maatilanomistaja. Lahjoitti 200.000 kruunua
valtio- ja oikeustieteellisten opintojen
edistämiseksi, 145,000 kr. tilojensa työmiehille sekä 50.000
kr. kristillisen ylioppilasliikkeen hyväksi.

G. R.

Löving /lö-J, Tapani (1689-1777), suom.
soturi; oli v:sta 1708 kuuluisan rajamajuri Simo
Affleckin kirjurina ja ylöskantomiehenä, kunnes
1711 tuli Turun läänin jalkaväen rykmenttiin
katsastelukirjuriksi. L. tuli pian tunnetuksi
rohkeudestaan ja kekseliäisyydestään, jonka vuoksi
hänet usein lähetettiin partioretkille; hän
ryös-teli venäläisten muonavaroja, poltti makasiineja,
joutuen itsekin usein tukalaan asemaan, mutta
aina pelastuen. Sen jälkeen kuin Suomi oli
joutunut venäläisten valtaan 1713, hän liikkui
Turun saaristossa, kävi Turun kaupungissakin ja
Uudellamaalla ottamassa selvää venäläisten
lukumäärästä ja toimista. Maan omat asukkaat
saivat kuitenkin kärsiä tästä, sillä venäläiset
kostivat heille, kun eivät saaneet L:iä käsiinsä. V.
1716 hän tuli vänrikiksi ja 1729 kapteeniksi
saamatta kuitenkaan virkaa; sai v:sta 1731
Holsteinin herttualta eläkkeen; vihdoin v. 1738 vaiheilla
hänelle annettiin Hommanäsin talo Porvoon
pitäjässä. Sodan aljettua 1741 L. rupesi taas
sotapalvelukseen, mutta kun epäiltiin hänen olevan
venäläisten kanssa juonissa, hänet vangittiin ja

pidettiin 20 viikkoa Hämeenlinnassa. Vapaaksi
päästyään hän meni Tukholmaan, jossa
nähtävästi saattoi puhdistautua, sillä 1743 hän jo taas
oli partioretkillä Peräpohjolassa. V. 1747 hänet
nimitettiin majuriksi, mutta näkyy samoihin
aikoihin tarjoutuneen venäläisten palvelukseen,
mikä ei kuitenkaan tullut hallituksen tietoon. L.
oli rohkea sissisoturi, mutta jalompaa siveellistä
pontta ja isänmaallista mieltä häneltä puuttui.
Hän on kirjoittanut päiväkirjan, jossa hän ker
too merkillisistä vaiheistaan Ison vihan aikana;
Yrjö Koskinen on sen julkaissut kokoelmassa
..Lähteitä ison vihan historiaan". K. O. h.

Lovland [löv-J, Jörgen Gunnarson
(s. 1848), norj. valtiomies; toimi ensin
kansakoulunopettajana ja seminaarinjohtajana.
sittemmin sanomalehdentoimittajana Kristiansandissa;
valittiin suurkäräjille ensikerran 1886, oli
1892-97 odelstingin presidenttinä; 1898-1903
ministerinä ja työdepartementin päällikkönä; tuli
maalisk. 1905 Michelsenin ministeristön
jäseneksi ja valtioministeriksi Tukholmaan, missä
hän välitti viimeisiä Norjan ja Ruotsin välisiä
neuvotteluja. Unionin purkautuessa L. tuli kesäk.
1905 Norjan ensimäiseksi ulkoasiainministeriksi
ja oli yksi Norjan edustajia Karlstadin
neuvotteluissa; sai tässä toimessa ollessaan aikaan
joukon rauha- ja sovinto-oikeussopimuksia Norjan
ja eräiden muiden valtioiden kesken ja 2 p.
mar-rask. 1907 päätetyn integriteettisopimuksen
toiselta puolen Norjan ja toiselta puolen Englannin.
Ranskan, Venäjän ja Saksan välillä. Syksyllä
1907 L. tuli Michelsenin jälkeen pääministeriksi
pysyen samalla ulkoasiainministerinä, mutta oli
pakotettu luopumaan jo maalisk. 1908, syystä
että vasemmiston radikaalinen ryhmä ei
kannattanut häntä, ja tuli tullitirehtööriksi
Kristiaa-niaan; 011 v:sta 1897 ollut suurkäräjäin
Nobel-komitean jäsenenä ja v:sta 1904 Nobel-laitoksen
esimiehenä; kielenuudistuksen innokas
kannattaja ja poliittinen johtaja. J. F.

Löylykylpy ks. Sauna.

Löytäjä ks. Löytö.

Löytö. Joka esineen tapaa tahi löytää, on
velvollinen 14 päivän kuluessa kuuluttamaan
löydöstä. Jos esineen kadottanut tulee ja
näyttää sen omakseen, saa hän lövtökalun takaisin
annettuaan kohtuulliset löytäjäiset. Ellei hän
tule vuoden kuluessa kuuluttamisen jälkeen, saa
löytäjä pitää löytämänsä. Näin ollen löytö on
tapa, jolla omistusoikeus saattaa syntyä. Ja koska
löytö perustaa omistajalle omistusoikeuden
löydettyyn esineeseen riippumatta siitä, onko
kukaan muu omistanut puheena olevan esineen vai
ei, on löytö alkuperäisiä saantoja. — Laki tekee
erotuksen kotieläimen ja muun esineen löydön
välillä. Jälkimäisessä tapauksessa löytäjän tulee,
ei ainoastaan kuuluttaa löydöstä, vaan myös
antaa se heti ilmi. Toiselta puolen kotieläimen
löytäjä on velvollinen ruokkimaan ja hoitamaan
löytämäänsä eläintä, mutta on oikeutettu
saamaan siitä korvauksen eläimen „omistajalta" sekä
myöskin käyttämään eläintä hyväkseen kunnes
„oikea omistaja" ilmoittautuu. Tämä hyöty on
sitten huomioon otettava löytäjälle tulevaa
korvausta ja löytäjäisiä määrättäessä.
Erikoissään-nösten alaiset ovat maahan kaivettu aarre ja
vedenpohjasta löydetty tavara, jolla ei ole
mitään omistajaa, niin myös laivalöytö ja meri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0755.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free