- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1417-1418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - M ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

M, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kolmastoista kirjain; sen vanhin tunnettu
muinaisseemiläinen (vasemmalle kääntyvä) muoto näkyy
kuvataulusta Kirjoitus I (ks. Kirjoitus).
Vanhimmassa kreik. kirjoituksessa sen muoto oli
sama, kuitenkin niin, että se myös, oikealta
vasemmalle kirjoitettaessa, saattoi esiintyä oikealle
kääntyvänä. Nuoremmassa kreik. kirjoituksessa
alkuperäinen pitkä loppu- (alku-) viiva esiintyy
lyhyenä, ja niin kirjain vähitellen sai
pääasiallisesti nykyisen muotonsa (vrt. kuvataulua). Pieni
m kirjaimemme on kehittynyt pyöreämmän
unsiaalikirjoituksen kautta. M:n äännearvo on
yleensä m; huomattava on vain, että ransk.
kirjoituksessa vokaali + m voi merkitä
nasaalivokaalia.

m äänne onääntämispaikkaan katsoen
huuliäänne (labiaali, tarkemmin: bilabiaali),
ääntämistapaan nähden taas aukkoäänne (resonantti),
tarkemmin: nenä-äänne (nasaali).

Lyhennysmerkkinä roomalaisissa kirjoituksissa
M (m) voi olla = Manlius, Marcus, Marius, Mars,
Mercurius, magister, magnus, mater, mensis, miles,
mille, mortuus
y. m., lukumerkkinä M = 1,000,
MM = 2,000. — Ransk. nimien edessä M =
Monsieur. — Mittayksikköjen nimiä lyhennettäessä
m = metri, mm = millimetri, m² = neliömetri. m³ =
kuutiometri. Kieliopissa m. = masculinum.
Musiikkimerkkinä M. tai m. voi olla = manuaali,
mezzo, meno, moll. metronomi, mano t. main
(käsi). Resepteissä m. = misce t. misceatur, s. o.
sekoita! t. sekoitettakoon! Rahasummien edessä
M = Saksan markka. — Kreik. µ on
lukumerkkinä = 40, mikroskopiassa taas = mikromillimetri
(1/1000 mm). — Latinankielisten hyönteisnimien
jäljessä M = Joh. Wilh. Meigen. Y. W.

Ma, jumalaisolento, jota luonnon,
kasvullisuuden ja synnytysvoiman jumalattarena, suurena
emona, palveltiin Vähässä-Aasiassa, etenkin
Kappadokian Komanassa. Hänen kulttiinsa kuului
hurja irstailu ja verinen itsensäsilpominen.
Strabon aikana M:n palveluksessa Komanassa oli
6,000 hieroduulia. Luonteensa puolesta M. oli
läheistä sukua seemiläisten Ištarille. Roomassa tätä
jumalatarta palveltiin Mater magna, Bellona,
Cybele y. m. nimillä. K. T-t.

Maa. 1. Tähtit. Kolmas kiertotähti auringosta
laskien, litistyneen pallon muotoinen
taivaankappale. joka pyörii litistymiskohtien (napojen)
kautta kulkevan akselinsa ympäri 365 1/4 kertaa
samalla aikaa kuin se ellipsin muotoisessa
radassaan kerran kiertää auringon ympäri. Maan
etäisyys auringosta on keskimäärin 149 1/2, milj.
km, sen suurin etäisyys (heinäkuussa) on 152
milj. km ja pienin etäisyys (tammikuussa) 147
milj. km. Radan eksentrisiteetti on 0,01675. Maa
liikkuu radassaan keskimäärin 3,548,19″ päivässä,
s. o. 29,8 km sekunnissa. Aikayksikköinä
käytetään sekä kiertoaikaa auringon ympäri (vuosi)
että kiertoaikaa akselin ympäri (vuorokausi).
Maan akseli muodostaa radan tason (ekliptikan)
kanssa kulman, joka v. 1912 tekee 23° 27ʹ 2ʺ ja
vähenee vuosittain sup>1</sup>/2 sekunnilla (lukuun
ottamatta nutatsionin aiheuttamaa pientä periodista
lisätermiä). Maa on suuruuteen nähden viides
järjestyksessä tunnetuista kiertotähdistä, verrat
tuna aurinkoon sen volymi on kuitenkin
ainoastaan 1/1,333,880 ja massa 1/333,470. Maan
akseli navasta napaan on 12,713,818 m, ja
maapallon lävistäjä kohtisuoraan akselia vastaan ek
vaattorin tasossa on 12.756.776 m (Hayford 1909).
Maan pinta-ala nousee 510,000,000 km²:iin ja sen
volyymi 1,083,000,000,000 km³:iin. Meridiaanin
pituus ekvaattorilta navalle on 10,002 km.
Meridiaani-asteen pituus kasvaa päiväntasaajalta,
missä se on 110,6 km, navalle, missä sen pituus
on 111,7 km. Sen pituus 45 asteen kohdalla on
111,1 km, ja saman leveysasteen
meridiaani-minuutti, 1,852,2 m, on n. s. meripeninkulma.
Parallelipiiriasteen pituus vähenee arvosta 111,3
km ekvaattorilla nollaan napojen kohdalla, 60
asteen leveydellä on pituusaste 55,8 km ja
pituusminuutti 930 m. Ylläolevat mitat koskevat
rotatsioni-ellipsoidia, jota rajoittaa meren pinta.
— Heilurikokeet osoittavat maan vetovoiman
olevan suuremman navoilla kuin päiväntasaajalla,
missä sekä suurempi etäisyys maan keskuksesta
että ulospäin vaikuttava sentrifugaalivoima
pienentävät vetovoimaa. Voiman mitta, putoavan
kappaleen nopeus yhden sekunnin kuluttua, n. s.
akseleratsioni, on päiväntasaajalla 9,781 m, 60
asteen leveydellä 9,819 m ja navalla 9,831 m.
Se-kuntiheilurin pituus vaihtelee 0,991m:stä
päiväntasaajalla 0,<small>996</small m:iin navoilla. Maan geoidinen
pinta (ks. Geoidi) ei kaikissa paikoin yhdy
matem. ellipsoidipintaan, sillä maankuoren eri
tiheys eri paikoilla aikaansaa häiriöitä.
Eroavaisuus voi nousta n. 100 m:iin. H. R.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0757.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free