- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1419-1420

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - M ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1419

Maa

1420

2. Gcol. Maapalloon kuuluu useita
olomuodoltaan erilaisia osia: uloinna kaasumainen
ilmakehä I. atmosfääri, tämän sisäpuolella
nestemäinen hydrosfääri (meret ja järvet),
joka osittain peittää jähmeätä maankuorta
1. litosfääriä. Nämä kolme kerrosta ovat
meille suoranaisten havaintojen perusteella
tunnetut. Painavilla syillä oletetaan, että
maankuoren sisäpuolella on hehkuvan sulasta kiviaineesta
muodostunut m a g m a s f ä ä r i ja että vihdoin
maan sisus on kaasumaisessa olomuodossa,
muodostaen n. s. gasosfäärin. — Litosfäärin
pinnasta (maanpinnasta), joka on alaltaan
509.950,714 km-, on ’ ]0 merien peittämää ja
mantereina. Eri mantereiden ynnä niihin
kuuluvien saarien pinta-alat ovat:

Eurooppa ..........................................10,o milj. km*

Aasia ..................................................44.» „ „

Afrikka ..............................................29.s „

Pohjois-Ameriikka ..........................24.i

Etelä-Ameriikka ..............................17.8 ,, „

Austraalia ........................................8.» „ „

Antarktis ..........................................14,o „ „

Mantereet yhteensä 148,8 milj. km1

Mantereiden keskikorkeus on 829 m ja niiden
merenpintaa ylempänä olevan massan tilavuus
123.5 milj. km3. Korkein vuorenhuippu Mount
Everest on 8,840 m yi. merenp., ja syvin
manner-syvänne, Kuollut-meri. 394 ai. merenp. Merien
keskisyvyys on 3,500 m ja niiden vesimäärän
tilavuus 1,300 milj. km’. Valtamerien syvin kohta,
Filippiinien saariston edustalla, on 9.788 m syvä,
eli n. ’/«o maapallon säteestä. — Suoranaisesti
tunnettujen maapallon osien kemiallinen
kokoomus on F. W. Clarken mukaan.

Happea.......+7.n; °/0 K5,7»°/0 49.»°/„

Siticiumia............28,06 .. — 26.w ..

Aluminiumia..........7,90 „ — 7,a* .,

Rautaa................ - 4,n .,

Kalsiumia . . . . 3,« „ 0.oö „ 3,is ..

Magnesiumia..........2.« .. O.i-i „ 2.7.1

Natriumia............2,ja „ l.u „ 2.ra ..

Kaliumia............2.« .. Ojm „ 2.» ..

Titaania ... 0.» .. — 0,37 ,.

Vetyä..............0.~ „ 10.61 ., O.9.-, „

Hiiltä..............0,m „ O.oos.. O,» „

Fosforia............0,u .. — O.n „

Rikkiä..............0,11 „ 0.09 ., O.n .,

liariumia............0.os .. — O.09 ..

Mangaania..........0,o7 „ — O.07 „

Klooria..............O.07 ., 2,07 „ O.21 ..

Strontiumia..........0,oa „ — O.03 „

Typpeä..............— — 0,o» ..

Fluoria..............O.02 „ — O.02 ..

Bromia..............— 0.0c*,, —

Muita alkuaineita . 0.» „ — 0,« _

1 OO.00 "/„ 10(>.oo°/„ 100,oo %

Näemme, että maankuori on pääasiallisesti
muodostunut kahdeksasta alkuaineesta. Sitäkin näistä,
nim. magnesiumia, jota on muihin verraten
vähäisin määrä (2,4 %), on kumminkin paljon
runsaammin kuin kaikkia muita aineita
yhteensä (l,ai %). Alkuaineet ovat yhtyneet
toisiinsa sillä tavoin, että metallit siliciumin ja
hapen kanssa muodostavat piihappoisia suoloja

eli silikaatteja, ja ylijäämä silieiumia on
yhtynyt hapen kanssa siliciumdioksidiksi muodostaen
kvartsi-kivennäisen. Silikaateista ja kvartsista
ovat siis maankuoren pintakerroksen vuorilajit
pääasiallisesti rakentuneet. Sen mukaan, mitä
tunnetaan niistä maanpinnan osista, joissa
kulutus on paljastanut aikoinaan hyvin syvällä
muodostuneita vuorilajimassoja, saattaa päättää, ettei
koko maankuoren kokoomuskaan oleellisesti
poikkea mainituista määräsuhteista. Toiselta puolen
on aivan varma, että maapallon
kokonaiskokoo-mus on hyvinkin toisenlainen. Tiedetään
nimittäin, että maankuoren ominaispaino on n. 2,7,
jota vastoin koko maanpallon ominaispaino on
enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri,
nimittäin n. 5.8. On siis luultavaa, että maan
keskusosissa on runsaasti raskaita metalleja tai
niiden yhdistyksiä. Lähinnä on ajateltu siellä
olevan pelkkää rautaa, jota myös meteoriitit eli
maahan singonneet vieraitten taivaankappalten
sirpaleet useimmiten suurimmaksi osaksi ovat.

Maanpinnasta syvällepiiin kasvaa samalla
kertaa sekä paine että lämpötila. Kuten lukuisat
syväkairauksissa, kaivoksissa ja tunneleissa
tehdyt mittaukset osoittavat, kohoaa lämpötila
sy-vällepäin keskimäärin 1° 33 m:iä eli 3° 100 m:iä
kohti. Kun nyt on huomattu, että kohoaminen
011 jotenkin yhtä suuri lähellä maanpintaa kuin
syvemmälläkin. niin syvälle kuin kairauksilla on
päästy tunkeutumaan (Czuchowissa Sleesiassa
2,240 m), niin on syytä olettaa, että lämpötilan
kohoaminen jatkuu vieläkin syvemmissä
maankuoren osissa jotenkin yhtä nopeasti. Näin ollen
vallitsisi 30-35 km:n syvyydessä 1,000-1.200°:n
lämpötila, missä jo useimmat
vuorilajikivennäi-set sulavat, ja 60 km: 11 syvyydessä n. 2,000° :ii
lämpötila, missä vaikeimmin sulavatkin aineet
ovat nestemäisinä. Kumminkin on otettava
huomioon myös paineen vaikutus, joka useimmissa
tapauksissa vaikeuttaa aineen muuttumista
jäh-meästä sulaan olomuotoon. Tämä johtuu siitä,
että useimmat aineet sulaessaan laajenevat, kun
taas paine pyrkii pienentämään kappalten
tilavuutta ja siis kohottaa niiden sulamispistettä.
Maankuoren ominaispaino on 2.-, josta käy
selville. että 60 km:n syvyydessä vallitsee 16.200
atmosfäärin paine. Ennen oletettiin senvuoksi.
että aineet tässä syvyydessä ja yleensä koko
maan sisuksessa olisivat kiinteinä. Silloin ei
otettu lukuun sitä seikkaa, että sulat aineet ovat
jonkun verran puristuvaisempia kuin jähmeät.
Tämä aiheuttaa sen, että kun paine kasvaa
kyllin suureksi, niin jokaisen aineen tilavuus on
sulassa olomuodossa pienempi kuin jähmeässä,
toisin sanoen aine kutistuu sulaessaan samoin
kuin jää tavallisessakin paineessa kutistuu
sulaessaan vedeksi. Paine nyt päinvastoin edistää
sulamista. Aluksi niinmuodoin syvälle päin
mentäessä kivennäisten sulamispiste paineen
kasvaessa kohoaa, kunnes se saavuttaa suurimman
määränsä, jolloin se taas alkaa aleta. Tämän
tasapinnan alapuolella ei kiviaine enää saata
olla jähmeänä. Tammann on kokeellisesti
todistanut, että aineet todella suhtautuvat paineeseen
tällä tavoin. Nykyään pidetään
todennäköisimpänä, että ainakin jo 100 km:n syvyydessä on
maankuoren aliraja. Kumminkin ovat tiedot
tästä melkoisen epävarmoja, ja eri tutkijat ovat
tulleet maankuoren paksuudesta erilaisiin tul ok-

Maankuori 16 km
sy-Viille (93°/o) Meret (7 "/„) Yhteensä mnan kuori, meret ja ilmakeiilt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free