Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-421
Maa
1422
3. Läntinen pallonpuulisko.
siiu. Arrhenius esim. olettaa sen olevan 30-60 km,
Tammann 150, korkeintaan 300 km. Edellisen
arviota tukevat m. m. uudenaikaisen seismologian
tulokset, joiden mukaan maankuoren paksuus on
laskettu 35 kmrksi. Useimmat tutkijat nykyään
olettavat, että lämpötila maankuoren ali rajasta
syvälle päin yhä kohoaa, kunnes se lopulta
nousee yläpuolelle kaikkien aineitten kriitillisten
pis-teitten, jolloin aineet korkeimmassakiu paineessa
voivat olla ainoastaan kaasumaisessa olomuodossa.
Arrhenius arvelee magmasfäärin ja gasosfäärin
välisen rajan olevan n. 300 km:n syvyydessä.
Ollen suunnattoman paineen alaisina (maan
keskipisteessä 3,5 miljoonaa atmosfääriä) nuo
.,kaasut" ovat siinä määrässä puristuneita, että
niiden tilavuus on vain vähäistä suurempi kuin
samojen aineitten kiinteiden olomuotojen.
Vertaamalla meille tunnettuihin kaasuihin emme voi
saada minkäänlaista käsitystä maan sisuksen ti-
J. Mannerpuoli. o Meripuoli.
/ ja a. Ne pallonpuoliskot, joissa mannerta tai merta eniteu esiintyy.
4. Itäinen pallonpuolisko.
lasta. Kumminkin on sen muutamista
ominaisuuksista viime aikoina saatu eksaktisiakin
tietoja, ennen kaikkea sen lujuudesta eli
vastustuskyvystä muodonmuutoksien suhteen. Niinpä
hiljakkoin Hecker on saanut selville, että
maankuoressa tapahtuu kuun ja auringon vetovoiman
aiheuttamia, vuoroveden vaiheita vastaavia
aaltoliikkeitä. Tämän vuoksi-luode-aallon korkeus on
varsin vähäpätöinen, päiväntasaajalla
korkeintaan 50 cm. Jos nyt maankuoren paksuus on
100 km —, mikä 1 m:n läpimittaisessa pallossa
vastaa 8 mm:n paksuutta —, ja jos sen
sisäpuolella olisi helposti juoksevaa nestemäistä ja
kaasumaista ainetta, niin pitäisi vuoksi- ja
luode-ilmiön esiintyä maankuoressa jotenkin yhtä
suurena kuin valtameressäkin. Heckerin saamista
tuloksista sen sijaan saattaa laskea, että
maapallo kokonaisuudessaan on jotenkin yhtä luja.
kuin jos se olisi terästä. Toiseksi koneellinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
