- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maa-artisokka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1425

Maa-artisokka—Maailma

1426

osaan nim. fysikaaliseen 1. mekaaniseen ja
kemialliseen m: iin.

Fysikaalisen 1. mekaanisen m:n
avulla määrätään, kuinka paljon maassa on
hienompia ja karkeampia osia, sillä näiden
keskinäisistä suhteista riippuu maan sopivaisuus kasvien
kasvupaikaksi sekä isoksi osaksi maassa
tapahtuvien ilmiöiden laatu. Erikokoisten maan osien
erotteleminen tapahtuu niin pitkälle kuin
mahdollista eri tiheiden seulojen avulla. (Reikien
läpimitta esim. 3; 2; 0.4-0,5; 0,«2-0,24; 0,n mm.)
Ilienoinimat osaset, tomuhiekka ja savi y.
Hierotetaan karkeammista vedellä huuhtelemalla,
lietyttämällä.

Kemiallisen m:n avulla määrätään maassa
esiintyvien kemiallisten yhdistysten laatu ja
paljous liuottamalla maanäyte väkeviin happoihin
kuten fluorivetyhappoon, väkevään suolahappoon
y. m. Kemiallisen m:n avulla on myöskin
koetettu ottaa selvä niiden maan aineiden
paljoudesta, jotka suorastaan kelpaavat kasvien
ravinnoksi liuottamalla maata happoihin, joiden
väkevyys on jotenkin sama kuin kasvien
juurines-teellä, käyttämällä esim. 4%:ista suolahappoa
y. m. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin
osoittaneet, että maassa olevien, kasveille
suorastaan ravinnoksi kelpaavien aineiden määrä ei
ole pysyväinen, vaan riippuu maassa alinomaa
tapahtuvista kemiallisista hajaantumis- ja
muutosilmiöistä, jotka vuorostaan riippuvat siitä,
miten ilma pääsee maahan vaikuttamaan esim.
muokkauksen, y. m. johdosta, säästä, kasvilajista
j. n. e. Kemiallisen m:n avulla ei siis voida
määrätä maan hedelmällisyyttä, vaan tämä tapahtuu
parhaiten n. s. viljelyskokeiden avulla. Tästä
huolimatta on kemiallisella 111:11a merkityksensä.
Sen avulla voidaan määrätä, onko maassa
kasveille vahingollisia aineita, puuttuuko siitä
kokonaan jotain kasvin ravintoainetta, onko siinä
riittävästi kalkkia j. n. e. J. F. S.

Maa-artisokka ks. Artisokka.

Maabakteerit. Bakteereja on kaikenlaisessa
maassa: vähemmän kallioilla ja kuivassa
hiekkamaassa. runsaammin multa- ja savimaassa,
ennen kaikkea asutuilla paikoilla; monista
muistakin seikoista lukumäärä tietysti riippuu. Yleensä
bakteerien luku lisääntyy pinnalta n. m:n
syvyyteen, vähenee sitten hyvin nopeasti: 2-4 m:n
syvyydessä ne tav. häviävät. Eräs Tanskassa
tehty tutkimus totesi niitä 1 g:ssa metsämaata
pintakerroksessa 600.000, 1 m syvällä 128.000:
niittymaassa vastaavat luvut 1.400.000 ja 134.000:
tavallisessa peltomaassa pintakerroksessa 1,500.000.
lihavassa puutarhamaassa taas 5.000.000. —
Maaperässä on sekä tauteja synnyttäviä, että muita
bakteereja; maabakteerien nimen
ansaitsevat erikoisesti ne, jotka elintoiminnallaan
aiheuttavat olennaisia muutoksia maaperän
kemiallisessa kokoomuksessa, (ks. Bakteerit.
De-nitrifikatsioni. Nitrifikatsioni.)

1. V-.i.

Maaduttaminen, jokiveteen sekoittuneen
hiekan ja mudan laskeminen rannalle, joenhaaraan
taikka viljelysmaalle pohjan kohottamista
varten. M:n tarkoituksena 011 kahdessa
ensinmainitussa tapauksessa joen uomaa kaventamalla
taikka sivuhaara tukkimalla keskittää joen vesi
ahtaampaan, suorempaan ja syvempään uomaan
(vrt. J o k i r a k e n 11 u s). Viljelysmaan kohotta-

minen (saks. Kolmatierung, < it. sanasta rolmarc
= reunoja myöten täyttää) suoritetaan semmoisilla
kentillä, joilla pohjavettä, maan tasaisuuden (siis
laskun puutteen) takia ei voida ojittamalla
laskea niin alas kuin maan viljeleminen vaatisi.
Sitä varten jaetaan maa-alue mataloilla
maavalleilla osastoihin, joihin mutainen jokivesi
johdettaessa pysähtyy, niin että muta-aine laskeutuu
pohjalle, jonka jälkeen vesi lasketaan pois. M.
toimitetaan parhaiten tulvan aikana, jolloin vesi
on mutaisinta, ja semmoisten jokien avulla, jotka
kuljettavat tarpeeksi paljon tarkoitukseen
sopivaa mutaa. Vuotuinen maatumismäärä on hyvin
vaihteleva n. 1-50 cm. Tällä tavalla voidaan
hedelmättömälle kivi- ja sorapohjallekin vähitellen
muodostaa viljelysmaata. J. C-én.

Maagillinen (ks. Magia), magiaan,
taikuuteen kuuluva, taikaperäinen, hurmaava.

Maahakku, suuri
kuokan tapainen ase, jolla
ir-roitetaan kovaa maata,
johon lapio ei pysty.

J. C-én.

Maahakuisuus ks. Geotropismi.

Maahanmuutto ks. Siirtolaisuus.

Maahenki. 1. Osuustoimintaliikkeen mukana
käytäntööntullut sana, joka merkitsee tietoisuutta
siitä, että maanviljelys ja maatalous yleensä on
kaiken aineellisen toiminnan perustus ja maata
viljelevä väestö kivijalka, jolle koko yhteiskunta
on rakennettu. Tässä tietoisuudessa on
maatavil-jelevän väestön koetettava kehittää itseänsä ja
ammattiansa niin, että se kykenee olemaan
vankkana pohjana yhteiskunnalle. — Muilta
yhteiskunnan kerroksilta yhteinen etu vaatii niin pai
jon maahenkeä, että he ymmärtävät
maataviljele-vän väestön merkityksen yhteiskunnassa ja
koettavat tätä väestöä mahdollisuuden mukaan sen
pyrkimyksissä auttaa. Valtiolta maahenki vaatii
sopivaa agraaripolitiikkaa. J. F. S.

2. Maataloudellinen tietokirja, vuosien 1008-10
vaiheilla ..Otavan" kustannuksella julkaistu laaja.
2 osainen teos. joka on koottu useiden
kymmenien henkilöiden kirjoittamista itsenäisistä
artikkeleista maatalouden kaikilta aloilta ja jonka
toimituksen muodostivat G. Grotenfelt, K. Enckell.
Ph. Suuronen, H. Nvlander ja E. Cajander.

V. Ii.

Maaherra, nimitys, jota v:een 1837 asti
käytettiin Suomessa läänin korkeimmasta
hallitus-miehestä; Ruotsissa on tämän virkamielien
nimenä vieläkin landshöfding = maaherra, vrt.
Kuvernööri ja Lääninhallitus. J. F.

Maaherrakunta 1. m a a h e r r a n 1 H ä n i ks.
Lääni.

Maahukka on taloudellisesti tuottavan maan
häviäminen, mikä tapahtuu siten, että vesi
järvien ja jokien rantamilla vähitellen valtaa alaa
kiinteän maan kustannuksella huuhtelemalla tätä
syvänteeseensä, tai muillakin tavoin. J. F. S.

Maailma tarkoittaa sanan johdon mukaan
alkuaan maata sekä sen ympärillä olevaa
maailman-avaruutta (..ilmaa") taivaankappaleineen. Kun
ihminen oppii tuntemaan maailmanavaruuden
äärettömän suuruuden, niin m.-käsitteen merkitys
haaraantuu kahtalaiseksi. Laajemmassa ja varsi
naisessa merkityksessään se käsittää kaikkia tai
vaankappaleita eli kaikkea olevaista, minkä mii
lään tavoin vaarinotamme. Suppeammassa merki-

Maahakku.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0761.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free