- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1427-1428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maa-artisokka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1427

Maailmanaika—Maailmanpostiyhdistys

1428

tvksessään se tarkoittaa maapalloa >ekä sen päällä
olevia esineitä, niinkuin esim. puhuttaessa
..maailmanhistoriasta", „maailmankaupasta":
niinikään puhuttaessa useista ,.maailmoista", kun niin.
ajatellaan, että muutamissa muissakin
taivaankappaleissa lienee eläviä olentoja ja
henkistä elämää, joten jokainen sellainen on eri
,,maailma" (vrt. siitä esim. Flammarion. ,.La
pluralité des mondes habités"). Toisinaan
sanaa käytetään vieläkin suppeammassa
merkityksessä osoittamaan jotakin verrattain erillistä
ihmiselämän piiriä. esim. ..muhamettilainen
maailma", ..taiteilijamaailma" y. m. Vielä
avaramman sisällyksen kuin laajin yllämainittu
merkitys käsite taasen saa. kun se erittäinkin
Kantin suuntaisessa - filosofiassa merkitsee olemiston
ehdotonta kokonaisuutta 1. kaikkeuden ..aatetta"
1. ..järkikäsitettä" (vrt. Kaikkeus).
Kristillisessä kirjallisuudessa m. merkitsee toiselta puolen
Jumalan luomistoa sellaisenaan, toiselta puolen
luomistoa, sikäli kuin se on irtautunut Jumalasta
ja asettunut hänen tahtoaan vastaan, muuttunut
pahaksi, (vrt. Kosmogonia.) A. Gr. <(- Z. C.

Maailmanaika ks. Aikaerot.

Maailmanavaruus, joka sisältää kaikki
täliti-systeemit ja välittää valo-, painovoima- y. m.
ilmiöiden etenemisen taivaankappaleelta toiselle,
oletetaan olevan n. .». eetterin täyttämä.
Eetterin ominaisuuksista ja jakautumisesta m:ssa ei
paljoa varmuudella tiedetä, samaten ovat itse
m:n ominaisuudet vielä suurimmaksi osaksi
hämärässä. M: n lämmön arvellaan olevan likellä
absoluuttista nollapistettä (—273°). M:n
ulottuvaisuudesta on liioilta teoriaa, muutamat
arvelevat sen olevan äärettömän, toiset pitävät sitä
rajoitettuna, jopa jollakin sellaisella tavalla, että
se pallonpinnan tavoin kääntyy itseensä takaisin.

H. R.

Maailmanhistoria, ihmiskunnan historia, ks.
H i s t o r i a.

Maailmankatsomus on yksilön
kokonaiskäsitys todellisuuden olemuksesta ja arvosta.
Tällaista käsitystä voidaan myöskin nimittää
elämänkatsomukseksi, koska tietenkin se
todellisuuteen kuuluva osa, jona ihmiselämä on,
ihmistä lähimpänä otetaan erikoisen suuressa
mää-i in lukuun todellisuudesta kokonaiskäsitystä
muodostettaessa. Elämänkatsomus kohdistuu
välittömämmin kuin m. kysymyksiin ihmiselämän
merkityksestä ja tarkoitusperistä ja 011 mitä lähimmässä
yhteydessä yksilön tunne-elämän ja tahdon kanssa.
M. perustuu todellisuuden käsittämiseen
ihmiselämää yleisemmältä näkökannalta, ..ikuisuuden
näkökannalta" (Spinoza| sekä edellyttää ensi sijassa
ilmiöiden oman asiallisen välttämättömyyden
tunnustamista, mutta siihenkään ei voi olla syvästi
vaikuttamatta yksilön käsitys ihmiselämän
merkityksestä ja hänen elämänkaipuunsa suunta.
Täysin ..objektiivinen", tieteellinen m. on ihmiselle
mahdoton saavuttaa, sillä tiede tutkii yhäti
uusia todellisuuden puolia ja niihin kuuluvia
tosiasioita eikä niin ollen voi tarjota mitään
kokonaiskäsitystä. Tieteen saavutukset kaipaavat
yhdistämistä ja täydentämistä, jotta niiden pohjalla
m. voisi muodostua. Sikäli kuin tämä
yhdistäminen ja täydentäminen suoritetaan
käsitteellisen ajattelemisen pohjalla, muodostuu filosofinen
1. lähemmin sanoen metafyysillinen m. Mutta m.
saattaa muodostua muitakin teitä kuin tieteen ja

filosofisen ajattelemisen käyttämää, se saattaa
esiintyä uskonnollisena tahi taiteellisena, lähinnä
runollisena m:na. Uskonnossa ja taiteessa
välittömät persoonalliset kokemukset ja näkemykset
ratkaisevasti määräävät m:n. Filosofia ei voi olla
tunnustamatta, että m:n tulee, samalla kuin se
vastaa tieteellisen yhtenäisyyden vaatimusta,
myöskin tyydyttää ihmissydämen sisäisiä
tarpeita. ja niin ollen sellaiset aatteet ja havainnot,
jotka ovat muodostuneet uskonnon tai taiteen
tai yleensä elämänkokemuksen piirissä, ovat
saaneet enemmän tai vähemmän sijaa filosofian
järjestelmällisissä m: issa. Kun filosofiset m:t
täten saavat vaikutuksia monelta taholta, ennen
kaikkea ajattelijan persoonallisista kokemuksista
ja hänen ympäristönsä kulttuurioloista, niin on
luonnollista, että ne suuresti vaihtelevat. Niitä
yleisiä m.-tyyppejä, jotka ovat filosofian
historiassa huomattavissa, voidaan ryhmittää monien
perusteiden mukaan. Niinpä ne on jaettu sen
mukaan, käsitetäänkö todellisuudessa vaikuttavat
syyt persoonallisiksi olennoiksi, yleisiksi
käsitteiksi vai ulkonaisiksi luonnonvoimiksi,
animis-tisiin, metafyysillisiin ja positiivisiin (Comte).
Jos ajatellaan m:ia, sikäli kuin on kysymys
maailman suhteesta jumaluuteen, saadaan teistiset,
deistiset, panteistiset sekä vielä ateistiset m:t.
M:ssa oletettujen viimeisten perusteiden luvun
mukaan saadaan seuraavat m:t: yksiperusteinen
monismi (singularismi), kaksiperusteinen
dualismi ja liioniperusteinen pluralismi, jonka ohessa
monismi voi esiintyä materialismina,
spiritualismina ja identtisyysoppina. Usein erotetaan
myöskin toisistaan mekaaniset ja teleologiset m:t
katsoen siilien, tunnustetaanko maailman
tapahtumisessa vain ulkonaista syy-yhteyttä vaiko myös
tarkoituksenmukaisuutta. Mikäli se tunne-elämä,
joka vaikuttaa m:n muodostamiseen, on
laadultaan valoisata tai synkkää, esiintyvät m :t tai tässä
tapauksessa paremmin sanoen elämänkatsomukset
optimistisina tai pessimistisinä. Ajattelijan
käsitys yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta
värittää hänen elämänkatsomuksensa joko
individualistiseksi tai sosialistiseksi. Varsin
huomattavalla tavalla m:t ja elämänkatsomukset
eroavat siihen katsoen, miten todellisten olojen ja
ihanteen välinen suhde ajatellaan, pannaanko
pääpaino siihen, että todelliset olot ovat
tunnustettavat siksi, mitä ne ovat, vai siihen, että niitä
on arvosteltava ihanteen mukaan ja katsottava
niitä sen valossa. Sillä perusteella m:t esiin
tvvät joko realismiin tai idealismiin taipuvina.

Z. f.

Maailmankaudet 1. eerat ks.
Geologi-li en aj a n j a k o.

Maailmankauppa ks. Kauppa. Liikenne.

Maailmankieli ks. Kansainvälinen
kieli.

Maailmankirjallisuus, sellaisten kirjallisten

teosten kokonaisuus, joiden vaikutus on
ulottunut ulkopuolelle eri kansakuntien rajoja, ollen
siten koko valistuneen ihmiskunnan
yliteisomai-suutta. vrt. Kirjallisuus. J. H-l.

Maailmanmarkkinat ks la ■ k k i " a t.

Maailmannäyttely ks. Näyttelyt.

Maailmanpostiyhdistys käsittää kaikki ne
valtiot, jotka ovat yhtyneet postiliikkeen
yhtenäistä järjestelyä tarkoittavaan
maailmanposti-sopiimikseen. Ensimäinen tällainen sopimus saa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0762.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free