- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1429-1430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maailman seitsemän ihmettä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1429

Maailman seitsemän

ihmettä—Maakauppa

1430

tün aikaan 9 p. lokak. 1874. M:n ulkopuolella
ovat vielä Kiina ja Marokko, vrt.
Postilaitos. [Jung, „Der Weltpostverein uud sein
Ein-fluss auf den Weltverkehr und die [-Weltwirt-schaft".]-] {+Weltwirt-
schaft".]+} J. F.

Maailman seitsemän ihmettä, seitsemän
suuruudestaan ja loistostaan kuuluisaa muinaisajan
rakennusta, tavallisen perintätiedon mukaan:
Egyptin pyramidit, n. s. Semiramiin riippuvat
puutarhat Babylonissa. Artemiin temppeli
Ephesok-se-isa. Pheidiaan tekemä olympolaisen Zeuksen
kuva. Ilalikarnassoksen Mausoleion. Rhodoksen
kolossi ja Aleksandrian Pharos.

Maailmansielu 1. m a a i 1 m a n h e n k i (l.it.
mtinia miindi, spiritus m., saks. Weltseele,
Welt-r/iist) on Platonin mukaan henkisyyden ja
aineellisuuden yhteyttä välittävä todellisuuden
alku-peruste. joka itse on aineeton, mutta tuottaa
aineelliseen liikuntoon ja elämään
lainmukaisuuden. järjestyksen ja muodonomaisuuden samalla
kuin se myöskin on yksityisten järki olentojen
sieluelämän perustuksena. Platon ei vielä aseta
kysymystä, onko m. ajateltava itsetietoiseksi
persoonallisuudeksi. Stoalaiset ja uusplatoniset
filosofit ovat myöskin esittäneet sensuuntaisia
oppeja, että yleinen henkinen alkuperuste eli m. on
näkyväisen maailman perustuksena tai
muodostajana. Uudemman ajan filosofiassa erittäinkin
panteistis-idealistisen suunnan edustajat, sellaiset
kuin Giordano Bruno. Schelling. Hegel. Fechner.
Edv. von Hartmann. E. Paulsen y. m., ovat
edustaneet sitä käsitystä, että inhimillinen sielu- ia
henkielämä kuuluu osana äärettömään henkiseen
kokonaisuuteen, jonka ..ruumiiksi" koko
näkyväinen maailma on katsottava. Tämänsuuntaisten
oppien mukaan m:lta joko nimenomaan
kielletään persoonallisuus, joten se käsitetään kaikkien
henkisten ilmiöiden yhtenäiseksi tajuttomaksi
alkuperusteeksi, tahi opetetaan, kuten esim.
Paulsen, että m. on nimitettävä ylipersoonalliseksi
olennoksi, jonka äärettömän runsas sisällys ei
mahdu persoonallisuuden ahtaaseen käsitteeseen.

Z. C.

Maailmantuska (saks. 11" eltxclimerz) sanalla
merkitään varsinaisimmin se synkkä mieliala,
jonka erinäiset herkkätuntoiset kirjailijat, esim.
Byron, Heine. Lenau, Leopardi, ovat tunnustaneet
elämän varjopuolien ja siveellisen kehnouden
heissä herättäneen ja jonka he ovat teoksissaan
runollisesti ilmaisseet. Filosofiassa pessimismin
edustajat (Schopenhauer, E. v. Hartmann,
nuorempana Nietzsche) koettavat todistaa, että m. ei
ole vain herkkätuntoisten yksilöjen
persoonallinen tunnelma, vaan se yleinen kärsimys, joka
liittyy kaikkeen tajuiseen sielunelämään ja
erittäinkin korkeampaan inhimilliseen pyrkimykseen
(vrt. Pessimismi). Z. C.

Maajää ks. Jäätiköt.

Maakaari, se 1734 v:n lain pääosa, joka si
sältää yksityisoikeudelliset säännökset maan
•saannista ja käyttämisestä. 1734 v:n maakaarta,
joka jakaantuu 18 eri lukuun, kuitenkin
aikojen kuluessa on tärkeissä kohdin muutettu.

A. Ch.

Maakaasu, maasta virtaava seos erilaisia
kaasuja, hiilivetyjä (pääasiallisesti metaania) sekä
vähän hiilidioksidia ja -monoksidia. Tavataan
seuduilla, missä maan sisässä on vuoriöljyä tai
kivihiilikerroksia. Kaukaasian vuoriöljyalueella

on sinisellä tulella palava maakaasu „ikuisen
tulen" palvelijoille jo vanhoista ajoista ollut tuttu.
Pohjois-Ameriikan vuoriöljyalueilla kootaan
maakaasua samoinkuin vuoriöljyäkin valaistus- ja
lämmitystarkoituksiin. Sen valovoima on
pienempi, mutta lämmityskyky suurempi kuin
keinotekoisen valokaasun. E. M-n cv.

Maakaira, pitkävartinen kairamainen
rautainen työase, jolla kaivetaan reikiä maahan
perus-pohjaa tutkittaessa taikka vettä, naftaa, hiiltä,
malmeja y. m. etsittäessä. Erilaista maata ja eri
tarkoituksia varten käytetään monenmuotoisia
ni:ja. Pehmeässä maassa ja matalia reikiä
varten käytetään sylinterikairaa, jonka
vaippa on joko umpinainen tai sivulta auki ja
alasyrjästään ruuvikierteen tapainen, jotta kaira
väännettäessä tunkeutuu maahan (läpimitta
10-30 cm, kuva 1 ja 2). Kovempaan ja sitkeämpään
maahan porataan 1 u s i k k a k a i r a 1 1 a (kuva
3). kivikon läpi päästään ameriikkalaisella kieli
kairalla (kuva 4), hienoon hiekkaan ja
puoleksi juoksevaan maahan tehdään reikä
ventti i 1 i k a i r a 11 a (kuva 5). Tämä on
torvipala-nen, jonka alapäässä on läppä tai kuulaventtiili
ja se toimii mäntäpumpun tapaan kairaa
vuoroin painettaessa ja nostettaessa: vartena on
siinä usein köysi, jos maa on hyvin pehmyt niin
että kaira painuu siihen omalla painollaan. Jotta
reikä ei heti tukkeutuisi on maahan ensin
painettava rautainen suojustorvi, jonka läpi
mitta on hieman kairan läpimittaa suurempi ja
jonka sisusta sitten venttiili-k :11a
tyhjennetään. Eteen sattuvien kivien
lävistämistä varten käytetään
kivikaira-teriä. Niistä ovat vksinkertaisim-



mat talttakaira (kuva 6) ja ristikaira
(kuva 7). jotka pudottaessa iskevät kolon kiveen
ja joka iskulla väännettäessä kaivavat vähitellen
reiän. Reiässä tulee aina olla vettä, jotta kaira
ei kuumenisi. Kallionporaamiseen käytetään
yleisesti timanttiporaa (ks. t.). Kairat
kiinnitetään 4-.") m pitkistä puu- taikka rautahangista
koottuihin varsiin, jotka kytketään toisiinsa
ruuvi- taikka haarukkaliitoksilla ja kairaa
väännetään taikka isketään varteen kiinnipuristetusta
kahvasta käsivoimalla (kuva 8). Kivihiiltä y. m.
etsittäessä porataan hyvinkin syviä — monisata
metrisiä — reikiä, jolloin kairan liikuttelemi
seeu käytetään konevoimaa ja kairaa täytyy eri
tyisesti kannattaa, ettei terä varren painosta sär
kyisi. ./■ C-én.

Maakamreeri, lääninkamreeri (ks. Läänin
hallitus).

Maakarhu ks. K a r h u t.

Maakauppa. Kaupan harjoittaminen ulkopuo
leila kaupunkeja on useimmissa maissa ollut kiel
letty kautta vuosisatojen. Ruotsissa ja siis myös

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0763.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free