- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1431-1432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maailman seitsemän ihmettä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1431

Suomessa m. julistettiin luvattomaksi jo kuningas
Maunu Eerikinpojan ] 300-luvun keskivaiheilla

vahvistamassa kaupunginlaissa sekä Kristofer
kuninkaan maanlaissa v:lta 1442. Vielä 1734 v:n
yleisessä laissa uudistettiin pääasiallisesti
entisen lainsäädännön määräykset tällä alalla.
Niiden mukaan m. käsitti: 1) kauppamiehen
tavarain kaupitsemista tai varastossa pitämistä
maalla; 2) sellaisten tavarain kuljettamista
kylästä kylään kaupaksi; ja 3) maatavaroiden
ostamista maalla, siellä tai kaupungissa myytäviksi.
Sitävastoin omien tuotteiden myynti ei ollut
maalaisilta kielletty.

Vapaampi käsityskanta voitti kuitenkin
vähitellen alaa Suomessakin. Yhä yleisemmin
tunnustettiin. että m:n kielto oikeudettomasti hyödytti
kaupunkien porvaristoa maalaiskansan
kustannuksella, samalla kuin se esti ja vahingoitti maan
yleistä taloudellista edistystä. Hallinnollisella
asetuksella 19 p:ltä jouluk. 1859 lakkautettiin
vihdoin m:n periaatteellinen kielto ja sallittiin
pitää kaupaksi eräitä asetuksessa lueteltuja
kauppatavaroita paikkakunnilla, jotka olivat vähintään
50 virstan päässä lähimmästä kaupungista tai
kauppalasta (viimemainittu määräys kumottiin
18 p. helmik. 1861). Sellaisen kaupan
harjoittamiseen oli lupa anottava läänin kuvernööriltä,
joka saattoi anomuksen hylätä tai, saatuaan
kihlakunnanoikeuden lausunnon, alistaa asian
senaatin päätettäväksi. Maakauppiaaksi pyrkijän tuli
m. m. todistaa osaavansa kirjoittaa ja laskea
sekä pitää kauppakirjaa. Asetus 24 p:ltä
helmik. 1868 poisti vihdoin varsinaisesti erotuksen
kaupunkien ja maaseudun välillä kaupan alalla,
ja voimassa oleva elinkeinolaki v:lta 1879 sääsi
lopulta, että m:n harjoittamiseen ei vaadita
muuta kuin elinkeinoilmoitusta. Sikäli m.
kuitenkin edelleen on erikoisasemassa, että sen
harjoittamisesta on suoritettava erityinen
elinkeino-vero, 100 mk. vuodessa kultakin myyntipaikalta.
Lainsäädännön rajoituksista vapaaksi päästyään
m. on maassamme nopeasti voimistunut.
Kehityksen kulku kuvastuu yleisin piirtein
maakauppiaiden luvuissa eri ajankohdilta. Niitä oli 1865 612;
1885 2.788; 1900 4.391 ja 1910 5,350. Verrattuna
10,000 henkeen maalaisväestöä, oli
maakauppiaiden luku 1865 3,e ja 1910 20,i. — Yksin
maakauppiaiden luvusta voidaan päättää, että
heidän edustamansa liiketoiminnan alalla on varsin
erilaiset olot maan eri osissa. Maakauppiaita oli
1910 v:n päättyessä:

Uudenmaan läänissä 685
Turun ja Porin „ 829
Hämeen „ 585

Viipurin „ 1,378

Maan eteläosissa, tiheämmin asutuissa lääneissä
on maakauppiaita suhteellisesti melkoista
enemmän kuin muissa, joka tosiasia näyttää
osoittavan. että ainakin toistaiseksi m. täällä leviää
vain sitä myöten kuin väestön ostotarpeiden
tyydyttäminen sitä vaatii. — Ei ole olemassa tietoja
siitä, mihinkä summiin maakauppiaiden
välittämä tavarain myynti vuodessa nousee.
Taksoituksen alaisten tulojen perusteella (1900 Smk.
8.709.500: —) ja edellyttäen, että heidän
kauppa-liikkeensä antaa 4 % nettovoittoa, on
maakauppiaiden myynti 1900 arvioitu 218 milj. mk:ksi.
Nykyään voitaneen laskea m:n tavarainvaihdon
nousevan yli 300 milj. markun vuodessa.

—Maakiitäjät 1432

Paitsi tavarain myyntiä harjoittavat monet
maakauppiaat huomattavassa määrässä maaseutu
kansan omien tuotteiden ostoa; m. on siten
paikoitellen edistänyt varsinkin käsiteollisuutta ja
meijeriliikettä.

Suomessakin on paljon väitelty siitä, miten m.
yleiseltä kansantaloudelliselta kannalta
vaikuttaa maalaisväestöön. Ei käy kieltäminen, että
m:n välityksellä levitetään paljon hyödytöntä
rihkamaa ja tarpeettomia ylellisyystavaroita ja
että tätä tietä turhamainen kulutus moniaalla
lisääntyy järkevän taloudenpidon kustannuksella.
Näin on laita varsinkin niissä seuduissa, missä
velkakauppaa harjoitetaan, kuten Savossa ja
Karjalassa. Suurempi merkitys lienee kuitenkin
tunnustettava m:n valopuolille. M:n avulla
voivat laajojen maaseutujen asujamet nykyään
vaivatta, ilman ajanhukkaa ja verrattomasti
halvemmalla kuin ennen tyydyttää ostotarpeitaan
omassa kunnassaan. M. korottaa puolestaan
kansan tuotantokykyä, asettaen sen käytettäväksi
entistä monipuolisempia ja parempia työvälineitä,
helpottaen sen tuotteiden myyntiä sekä enentäen
siten sen ostomahdollisuuksia ja ostokykyä.

Maakauppiaiden piireissä on jo pitkän aikaa
pyritty ammatilliseen järjestymiseen ja
taloudelliseen" yhteistoimintaan. On m. m. perustettu viisi
erityistä keskinäistä paloapuvhdistystä (Turun ja
Porin läänin 1896; Vaasan ja Oulun läänien
1897: Hämeen läänin 1898; Mikkelin läänin 1904
ja Itä-Suomen 1908). Vakuutetun omaisuuden
arvo oli näissä yhdistyksissä 1910 vuoden
päättyessä kaikkiaan 26,7 milj. mk. Yleisiä
maakauppias-kokouksia on pidetty, viimeksi
Tampereella elokuussa 1912. jolloin asetettiin erityinen
keskusvaliokunta maakauppiaiden yhteisiä asioita
valvomaan. M:n erikoisena äänenkannattajana
ilmest}"y v:sta 1907 aikakauslehti ,.Maakauppias".

Aug. IIj.

Maakauppias ks. Maakauppa.

Maakaupungit ks. Tapuli- ja
maakaupungit.

Maakerta (Erdgcsclioss, parterre) rakennuksen
alin, lähinnä maata oleva asuinkerta.

Maakeskinen, taivaankappaleen maakeskinen
(geosentrinen) asema, sen asema katsottuna maan
keskipisteestä. Maakeskisetko’ordinaatit =
koordinaatit systeemissä, jonka origona (alkupisteenä \
on maan keskipiste. n. Ii.

Maakiitäjät (Carabidce), kaikkein suurimpia
kovakuoriaislieimoja. johon kuuluu lähes 10.000
lajia. Mustia tai metallikiiltoisia, pitkäjalkaisia.
nopeita hyönteisiä; lentävät aniharvoin, ovatpa
usein aivan vailla lentokykyä. Useimmat ovat
petoeläimiä, jotka ravintonaan käyttävät
erilaisia hyönteisiä; tämän kautta ovat etupäässä
suuremmat lajit, jotka enimmäkseen elävät
vahinko-hyönteisistä ja niiden toukista, hyödyllisiä.
Vähäinen luku Amorini- ja 77arpah’?M’-alaryhmiin
kuuluvia elää myös kasviaineista, kukanosista.
siitepölystä y. m. tuottaen siten jonkun verran
vahinkoa. Useimmat ovat varsinaisia yöeläimiä.
jotka pysyvät päivällä kätkeytyneinä kivien ja
kasvinjätteiden alla ja vasta illaksi tulevat esiin
piilopaikoistaan. Erittäin runsaasti on niitä
kosteissa paikoissa, rannoilla j. n. e. Ainoastaan
vähäinen luku elää puun kuoren alla (Tachyta,
Dromius). Toukat notkeita, nopeajaikaisia,
vahvaleukaisia eläimiä, joilla tavallisesti on takaruu-

Maakauppias—

Mikkelin läänissä 297

Kuopion „ 443

Vaasan „ 765

Oulun „ 368

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0764.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free