Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maakuntamuseot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1437
Maakuntamuseot—Maalaisoikeus
1438
säännöksiä yhä kehitti. Mitä
monimutkaisemmaksi olot ja senkautta oikeussäännöt tulivat,
«itä riittämättömämmäksi kävi muisti
säännösten säilyttämiseen. Niin kävi kirjallinen muoto
tarpeelliseksi. Mutta kirjallisesti laaditut
säännökset saivat vasta vähitellen sen muodon, jossa
vanhat lait nyt ovat. — Niinkuin Ruotsissa
vallitsevia kansakuntia oli kaksi: svealaiset ja
gootit. jakaantuivat vanhat m:kin kahteen eri
ryhmään. Svealaisten oikeutta edustaa viisi tähän
saakka säilynyttä lakia: U p 1 a n d i n laki, joka
oli voimassa myöskin Gestriklandin maakunnassa,
Vestmanlandin laki, Södermania
n-<1 i n laki, H e 1 s i n g 1 a n d i n laki sekä
Taalainmaan laki, jota kauan 011 pi
detty vanhempana laitoksena Vestmanlandin
lakia. Svealaisten asumien Närken ja Vermlannin
maakuntien lakikirjat ovat sitävastoin kokonaan
hävinneet. Gööttien oikeutta sisältävät
Länsi-Göötanmaan molemmat lait. I t ä-G ö ö t a
n-m a a n laki, joka oli myöskin Ölannin
saarella asuvien oikeusohjeena, Smålandin
laki, josta ainoastaan Kristnubalkin sisältävä
katkelma 011 jäljellä, sekä Gotlannin saarella
käytetty Gotlannin laki. C. J.
Schly-terin toimittamaan Ruotsin vanhojen lakien
kokoelmaan otettu Skånen laki on oikeastaan
tansk. laki, koska se syntyynsä ja vaikutukseensa
nähden kuuluu siihen aikaan, jolloin Skåne oli
Tanskan maakunta. — Vanhin m:sta on
Liinsi-Göötanmaan lain (ks. t.) vanhempi laitos. Se on
laadittu 13:nnen vuosis. alussa.
Länsi-Göötan-maan lain nuorempi eodex, Itä-Göötanmaan laki.
Uplandin laki ja Gotlannin laki ovat kaikki
kokoonpantuja 13:nuen vuosis. lopulla. Muut
maakuntalait ovat myöhemmiltä ajoilta. Nuorin on
Helsinglandin laki, joka nykyisessä muodossaan
on syntynyt vv:n 1320-1347 väliajalla. —-
Maa-kuntalaeista on ainoastaan kaksi saanut
kuninkaallisen vahvistuksen, nimittäin Uplandin laki
ja Södermanlandin laki. Muilla oli kyllä
lakikirjan arvo, mutta kukin oli vain kokoelma
voimassaolevia oikeussäännöksiä. — Mitä lakien
itsenäisyyteen tulee, niin Södermanlandin,
Vestmanlandin. Taalainmaan, Helsinglandin ja
Smålandin lait sisältävät osia, jotka suoraan on otettu
Uplandin ja Göötanmaan laeista. Tämä seikka 011
omansa todistamaan sitä tapojen ja
oikeuskäsi-tyksen yhteisyyttä, joka vallitsi eri maakunnissa
asuvan väestön välillä. — Täydellinen painos
Ruotsin vanhoja lakeja on äskenmainittu C. J.
Schlyterin toimittama „Samling af Sveriges
gamla lagar, Corpus juris Sueo-Gotorum antiqui"
(1822-77). Se sisältää 12 osassa paitsi
maakuntalakeja myöskin molempien maanlakien, Maunu
Eerikinpojan kaupunkilain ja Visbyn
kaupunkilain tekstit. Tähän liittyy 13:ntena osana
yhteinen sanakirja eli glossarium koko teokselle.
Eri maakuntalaeista on useita johdannolla ja
selityksillä varustettuja painoksia ilmestynyt. Niistä
mainittakoon ..östgötalagen", julkaissut
Freudenthal 1895, Emil Olson 1911;
„Södermanna-lagen", julkaissut Karl Henrik Karlson 1904:
,,Upplandslagen", julkaissut Emil Olson 1902;
,,Gutalag ocli Gutasaga", julkaissut Hugo
Pipping 1905-1907; „Aldre Vestgötalagen",
julkaissut 1870 Schwartz & Noréen, 1897 Wende|l.
A. Ch.
Maakuntamuseot ks. Paikallismuseot.
Maakuntapäivät 1. m a a k u n t a k o k o u k-
set. Ruotsin valtakunnassa säätykokous. johon
varhaisempina aikoina kutsuttiin jonkun erityisen
maakunnan säädyt. Maakuntakokouksia pidettiin
etupäässä 1500- ja 1600-luvuilla ja useimmiten
sellaisissa tapauksissa, jolloin yleistä
sääty-kokousta ei katsottu tarpeelliseksi tai
mahdolliseksi; kaikkein useimmissa tapauksissa näissä
kokouksissa keskusteltiin ja päätettiin uusista
suostu ntaveroista. Toisinaan eri maakunta
kokoukset olivat toistensa kanssa kirjeenvaihdossa
ja tekivät toisilleen ehdotuksia. Suomen
historiassa. ovat erittäinkin Helsingissä 1616 pidetyt
maakuntapäivät muistettavat. 1600-luvun
loppupuolella nämät kokoukset alkavat hävitä ja 1719
v:’i hallitusmuoto myönsi yleisille
säätykokouk-sille yksinomaisen veronmyönnytysoikeuden. —
Maakuntapäiviksi voidaan myöskin nimittää
Uiäninkäräjiä, joita nykyään 011 esim. Ruotsissa.
[J. E. Waaranen. ..Landtdagen i Helsingfors
1616" (1862).] 11. E.
Maakuntasynodi (ks. Synodi) 1. m a
a-k unta konsiili ks. Konsiili.
Maakuntasäädyt ks. Maakuntapäivät.
Maakäräjät ks. L a n d s t i n g.
Maalahdenjoki, pieni joki Etelä-Poh janmaalla,
Laihianjoen eteläpuolella, virtaa Maalahden pitä
jän halki luodetta kohti ja laskee Vargön
selkään. Joen alajuoksun varrella Maalahden kirkko.
L. 11-nev.
Maalahti (ruots. Malaks). 1. Kunta,
Vaasan I.. Korsholman kihlak.,
Maalahden-Petolahden-Bergön-Sulvan-Pirttikylän nimismiesp.; kirkolle
Tobyn rautatienasemalta 23 km. 5 km satamasta
merenrannalta. Pinta-ala 259.? km2, josta
viljeltyä maata (1910) 5,859 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 559 ha). Manttaalimäärä 48 3/s,
talonsavuja 506, torpansavuja 8 ja muita
savuja 456 (1907). 4.954 as. (1912), joista
suomenkielisiä 50. 835 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 522 (1901).
590 hevosta, 2.241 nautaa (1910). —
Kansakouluja (1913) 7 (kaikki ruotsink.). Kunnanlääkäri
yhteinen Petolahden ja Salvan kuntain kanssa.
Haara-apteekki. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: 2 sahaa. 1 meijeri. — Kirkonkylän nimi
Yttermalaks 1. Ytterby. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak.. Vaasan
alarovastik.; alkujaan Mustasaareen kuulunut
kappeli, perustettu 1603; omaksi pitäjäksi 1607
Kaarle IX :n määräyksellä, minkä Kustaa II
Aadolf vahvisti 1613 (20 p. kesäk.). M:een ovat
kappeleina kuuluneet Bergö ja Sulva; toistaiseksi
siilien kuuluu vielä Petolahti (viimemainitun
eroamismääräys on v:lta 1902). Kirkko puusta,
rak. 1829, korjattu sisältä 1896. L. H-nen.
Maalaiskirjakauppaliitto ks.
Kirjakauppa.
Maalaiskunta ks. Kunta.
Maalaisliitto, Suomessa 1906 perustettu
kansanvaltainen maalaispuolue, joka pitää
päämääränään varsinkin maalaisväestön tilan
parantamista ja maatalouselinkeinon kohottamista.
Puolueella on enimmin kannattajia Oulun, Viipurin
ja Vaasan lääneissä, etupäässä pikkutilallisten
joukossa: valtiopäiväedustajäin luku oli v. 1912 16.
J. F.
Maalaisoikeus. Vaikka v:n 1734 lain piti
olla maaseudulle ja kaupungille yhteinen, tuli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
