- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1439-1440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maakuntamuseot ... - Maalaustaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1439

Maalaispuolue

—Maalaustaide

1410

siihen kuitenkin toiselta puolen maaseutua ja
sen asukkaita, toiselta puolen taas kaupunkeja
ja niissä asuvia yksin koskevia säännöksiä.
Edelliset muodostavat maalaisoikeuden,
jälkimäiset taas sisältävät kaupunkilaisoikeuden.
Tätä eroavaisuutta nykyinen lainsäädäntö ei ole
voinut kokonaan poistaa. Vielä on olemassa
kumpaakin oikeusaluetta koskevia säännöksiä.
M:ta on esim. määräys, ettei kenelläkään ole
valtaa lahjan tahi testamentin kautta antaa pois
maalla olevaa perimysmaata, niin myös mitä
maakaaressa säädetään sukulunastuksesta.

A. Ch.

Maalaispuolue ks. Agraaripuolue,
Maalaisliitto ja Maamiespuolue.

Maalaisseura ks. Maamiesseura.

Maalaisten paloapuyhtiö ks.
Palovakuutus.

Maalajit. 1. Kern., maametallien oksidit, joista
tärkein on aluminiumioksidi (ks. M a a m e t a
I-1 i t).

2. Geol. Irtonaiset muodostumat kiinteiden
vuorilajien vastakohtana. Jyrkkää erotusta ei
näiden välillä kumminkaan ole, sillä myöskin
kaikki m. kovettuvat aikojen kuluessa täysin
kiinteiksi vuorilajeiksi, jos ne joutuvat paksuje.i
kerrostumien peittoon: sanan laajimmassa
merkityksessä kuuluvat m:kin vuorilajeihin. M:eja
syntyy maan pintakerroksessa rapautumisen
(ks. t.) ja kuluttavien vaikuttimien toiminnasta.
Niiden ainekset ovat etupäässä rapautuneista ja
murenneista vuorilajeista peräisin, joskin m:n
pintakerroksessa on kaikilla alueilla, missä
kasvullisuutta menestyy, myöskin puoliksi
lahonneista elimellisistä aineista syntyneitä multa- 1.
humusaineita. Näiden vaikutuksesta tapahtuu
maaperän piutaosassa monenlaisia muutoksia.
Toiset m. ovat pääasiallisesti kasvullisuuden tai
eläimistön jäännöksistä muodostuneita, kuten
turve, muta ja lieju. Alkuperäisiä
kivennäismaa-lajeja ovat sora, hiekka ja savi. Näiden
syntytapa on vaihteleva. Rapautumissoraa syntyy, kun
vuorilajien rapautuessa murenneet ja
mövhenty-neet kiviaineet jäävät paikoilleen („in situ").
Tällaiset m. ovat yleisiä lämpimissä maissa,
missä rapautuminen on nopea, ja rehevä
kasvullisuus suojelee maanpintaa sadeveden huuhtelulta.
Toisissa tapauksissa kuljettavat vaikuttimet,
kuten juokseva vesi, aallot, tuulet tai maajää. ovat
siirtäneet kemiallisen tai mekaanisen
rapautumisen irroittamia kiviaineksia niiden alkuperäisiltä
sijoilta, ja nuo ainekset ovat sitten kerrostuneet
toisiin paikkoihin. Usein samalla karkeammat
ja hienommat ainekset ovat lajittautuneet
erilleen toisistaan. Näin kerrostuu juoksevasta
vedestä jokisora 1. vierinkivisora ja jokihiekka,
aaltojen toiminnasta rantasora ja rantahiekka.
Järvien ja merien pohjalle asettuu jokien
tuomista hienoimmista aineksista savi. Tuulen
kuljettamista kivennäisaineista syntyy lentohiekka
ja pölvmaa 1. löss. Maajään kuljettamat
kivi-joukkiot kasaantuvat moreenisoraksi, ja
jäätikköjen sulavesivirtojen tuomista aineksista
muodostuu jokisoran kaltainen harjujen
vierinkivisora. — Suomen m. ovat suurimmaksi osaksi
juuri maajään muodostamia, ks.
Kvartääri-systeemi. P. E.

Maalarinsimpukka (TJnio pictorum) on
joki-simpukkoihin kuuluva, korkeintaan 11 cm pitkä

nilviäinen. Kuorten ulkopinta tummanvihreä, sisä
pinta helmiäisainetta. Nimi johtunut siitä, että
m:n tyhjissä kuorissa voidaan hyvin hienontaa,
sekoittaa ja säilyttää maalivärejä. M:sta. jota
muutamin paikoin syödään, on joskus löydetty
helmiä. Elää koko Euroopassa ja suurimmassa
osassa Suomea järvien ja virtojen pohjalla. Noin
1,000 samaan sukuun kuuluvaa lajia on tavattu
maapallon eri osista. Kuva ks. Simpukat.

P. K.

Maalauskone, koje, jolla ohennettua maalia
ruiskutetaan maalattavaan pintaan. Maalauskone
on nykyaikaisessa maalaustekniikassa saanut
käytäntöä rakennusten uiko- ja sisäseiniä vesiväreillä
maalattaessa. V. V.

Maalaustaide on se taidelaji, joka kuvaa
väreillä pinnalle esineitä, todellisia tai kuviteltuja.
Näiden asettelu saattaa olla reliefimäinen, s. o.
pysytellä itse kuvapinnassa, piirustus voi rajoit
tua vain esittämään viivoja (ääripiirteitä,
poimuja y. m.). väritys täyttämään ääriviivain
välistä pintaa (koloreeraus). Mutta maalaus voi
myöskin viiva- ja ilmaperspektiiviä sekä
varjostusta (modelleerausta) käyttämällä synnyttää
pinnasta puuttuvan kolmannen mittasuunnan, s. o.
tilan (syvyyden) ja esineiden ruumiillisuuden
(paksuuden) vaikutelman. Kuvioiden keskinäisillä
suhteilla (sommittelulla), liikkeillä ja
sielun-ilmeillä voidaan esittää tapauksia ja saada aat
teitä ainakin kuvastumaan. Ei ainoastaan
sisällyksen (aiheen) enemmän tai vähemmän
onnistunut esillesaaminen, vaan myöskin itse viivat,
värit sekä varjon- ja valonkäsittely sinänsä
voivat herättää esteettisiä tunteita. — Kokoon,
maalauspohjaan ja värien kiinnittämiseen
käytettyihin sideaineisiin katsoen erotetaan
seinämaalauksia (monumentaalimaalaus), tauluja (..stafflia
kuvia", puulevylle, kankaalle y. m. tehtyjä) ja
miniatyyreja (keskiajan käsikirjoituskuvitukset
pergamentille: 1700-luvtin usein norsunluulevyille
tehdyt muotokuvaminiatyyrit); mosaiikkeja
(erivärisistä kivenpalasista tai vartavasten
värjätyistä lasikuutioista sepitettyjä), freskoja
(maalattuja vedensekaisilla väreillä kostealle
laasti-pinnalle), tempera- tai öljymaalauksia (öljyvärit
1400-luvulta alkaen melkein yksinomaan
käytännössä). akvarelli- ja guaäimaalauksia, pastelleja
(maalattuja väriliiduilla paperille: tämä tekotapa
tuli vasta 1700-luvulla käytäntöön ja samalla
suureen suosioon), emalji-, lasimaalauksia y. m.
Kuvan koko ja tekoaine vaikuttavat enemmän tai
vähemmän itse käsittelytapaan (tyyliin). —
Aihesisällykseen katsoen maalaustaide jaetaan
henkilö-, eläin-, maisema-, stilleben- y. m.
maalauksiin: henkilömaalaukset ihannekuviin
(uskonnollisiin, mytologisiin tai allegorisiin),
historia-maalauksiin (yleisempiä vasta 1700-luvun lopulta
alkaen), laatumaalauksiin (tapakuvia),
muotokuviin y. m. Taiteellinen käsitys- ja
käsittelytapa saattaa olla joko ideaalinen (pyrkien
tyypilliseen yleispätevyyteen sekä samalla
»klassilliseen", s. o. arkipäiväisyyttä korkeampaan
kauneuteen ja arvokkuuteen tai myöskin ..romanttiseen"
haaveellisuuteen ja tunnelmallisuuteen),
realistinen (naturalistinen ; yksilöllisesti luonteenomaisella
luon non totuudella tavoittaen ennen kaikkea todelli
smiden vaikutusta) tai koristeellinen
(silmämää-ränä ensi sijassa viiva- ja värivaikutus sinänsä ja
ympäristön yhteydessä). Varmoja rajoja eri laa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0768.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free