Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maalaustaide - Maali ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1445
joka tähän saakka vallinneen atelieerityön sijalle
asetti »ulkoilmamaalauksen" ja senkautta, osaksi
myös erivärisistä pisteistä ja siveltimenvedoista
kokoonpantujen värituntujen avulla
(»pointil-lismi". Suomessa esim. Finch) aikaansaadulla
valovoimaisuudella on mahtavasti vaikuttanut
nykyaikaiseen väriaistiin ylipäänsä. Hillitympää
naturalistisen ja ulkoilmamaalauksen suuntaa
edusti 1880-luvulla esim. suom. Edelfelt (k. 1905).
Yhtyen naturalismin luonnonjäljittelemiseen,
mutta usein myös sen täydellisimpänä
vastakohtana, pääsi taas mielikuvitus (esim.
Gallén-Kal-lelan Kalevala-kuvissa) ja aatemaalaus
(»symbolismi") valtaan vuosisadan lopulla.
Formalistinen viivataide elpyi taas eräillä tahoilla (esim.
engl. piirustaja Beardsley, k. 1898), ja koloriittia
edusti vaikutusvaltaisesi ransk. Cézanne (k. 1906:
maisemia ja stilleben-tauluja). Nykyään (1913)
koloristiset pyrkimykset ovat hyvin vallitsevina
Suomen taiteessa (esim. Finehin, Enckellin ja
Thomén tuotteissa). [R. Muther, »Geschichte der
Malerei" I-1II, ja J. J. Tikkanen,
»Kuvaamataiteet uudemmalla ajalla."]
Aasiassakin m :11a on ajanlaskumme
alusta lähtien ollut osittain hyvin huomattava
historia, jopa (etenkin Kiinassa ja Japanissa)
loistava kukoistus, jolla on ollut vaikutusta
länsimaiseen taiteeseen viimeisten vuosikymmenien
ajalla. Intian buddhalainen taide sai aluksi
vaikutusta samanaikuisesta myöhäis-antiikkisesta
taiteesta, mutta kehittyi tyypilliseen
formalismiin. joka musikaaliselta tunnesävyltäiin ja
viivojensa soluvalta kaareilulta muistuttaa
Länsi-Euroopan myöhäis-gotiikkaa (ks. ylemp.) ja joka
buddhalaisuuden mukana kulkeutui Tibetiin.
Kiinaan ja Japaniin. Tämän uskonnollisen m :n
rinnalla kehittyi Kiinassa ja myöhemmin,
kiinalaisen jatkona, Japanissa piirustus- ja
maalaustaide. joka osittain sai määrääviä vaikutteita
kii-nal. kirjoitustaidosta (kalligrafiasta), osittain
ilmaisee terävää ja ymmärtävää luounonhuomiota
ja joka pani suurta painoa hienostuneeseen ja
tuntehikkaaseen suoritukseen. Luonnontaju, joka
m. m» paljoa aikaisemmin kuin länsimaiden
uudemmassa taiteessa, synnytti kukoistavan
maisemamaalauksen. ei kuitenkaan näissä maissa —
kenties ihmisruumiin ja perspektiivilakien
puuttuvan tuntemuksen takia — päinvastoin kuin
Länsi-Euroopan m:ssa 1400-luvulta alkaen,
johtanut kuvien systemaattisesti läpikäyvään
luonnonmukaisuuteen. vaan keskittyi yksityiskohtiin
(esim. kukkia, lintuja, henkilöryhmiä ja
kulissi-maisesti kokoonpantuja maisemanosia), joiden
suoritus usein ilmaisee ihmeteltävää
kauneuden-aistia. Persiassa taas kukoisti, osittain
bysanttilaisen ja kiinalaisen vaikutuksen alaisena,
15-17:nnellä vuosis. useinkin ihailtavan siro
miniatyyrimaalaus (käsikirjoituskuvituksia). sekin
olennaisesti koristeellisia pyrkimyksiä osoittava.—
Johtavana periaatteena aasialaisessa taiteessa on
siis aina ollut, niinkuin kristillisessä keskiajalla,
etupäässä viivojen ja värien kauneus yleensä, ei
läheskään samassa määrin niiden
luonnonmukaisuus. Siinä ei puutu ainoastaan valohämy, vaan
tavallisesti jokainen yrityskin koettaa varjostuk
sella ilmaista muotojen ruumiillisuutta, [vrt.
esim. K. TVoermann, »Geschichte der Kunst äller
Zeiten und Volker" I. (ks. Liitekuv. M a a 1 a u
s-taide, I-IV.) ./. J. T.
1446
Maali, aine, jota käytetään esineiden pinnan
värittämiseen. Maalissa olevan väriaineen
kiinnittämiseksi esineiden pintaan käytetään joko
vedellä ohennettavia aineita, kuten liimaa,
juustoainetta, maitoa, munanvalkuaista ja -keltuaista,
tärkkelysliisteriä, vesilasia j. n. e. tai öljyä,
kuten keitettyä pellavansiemenöljyä 1. vernissaa,
puuöljyä, hamppuöljyä j. n. e. öljyä sisältävät
maalit ohennetaan nestemäisillä hiilivetyaineilla,
kuten tärpätillä, bentsiinillä, petroleumilla j. n. e.
Väriaineiksi maaleihin soveltuvat yleensä kaikki
jauheiseen muotoon muutettavat aineet, joilla on
väriä. Kestävimmät värit saadaan
kivennäisaineista. Kemiallisin keinoin valmistetaan
nykyään paljon keinotekoisia maaliväriaineita.
Niiden kestävyys on yleensä hyvin huono. V. V.
Maali-iskos, aineseos, jolla täytetään koloja,
saumoja ja muita maalattavan esineen pinnassa
olevia epätasaisuuksia. Maali-iskos valmistetaan
tavallisimmin jostakin öljystä, johon sekoitetaan
liitua, kipsiä, kivennäisvärejä t. m. s» kunnes
saadaan helposti muovattava aineseos. Vanha
öljyväri, johon sekoitetaan jotakuta
edellämainituista aineista, kelpaa myöskin samaan
tarkoitukseen. V. V.
Maaliskuu, kalenterimme 3:s kuukausi,
mui-nais-roomalaisten ajanlaskussa vuoden
ensimäinen kuukausi Martius, 31 päivää. Päivä
pitenee Helsingissä 10 ’/4 tunnista kuun alussa 13
tuntiin sen lopussa. Oulussa vastaavat luvut ovat
10 ja 13’/i t. Kuukauden keskilämpö on —5°
mutkaviivalla Vaasan ja Viipurin välillä,
lounaispuolella tätä viivaa on lämpö suurempi, korkein
Ahvenanmaalla (—3°). linjan koillispuolella lämpö
yhä alenee, tehden Lapissa n. — 10°. Sademäärä
on alhainen, n. 20-40 mm, tulee melkein
yksinomaan lumen muodossa. Lumipeitteen paksuus
on tavallisesti suurin tämän kuun keskivaiheilla,
rannikko alueella 20-30 cm. sisämaassa 50-80 cm,
ja jääpeite ulottuu pisimmälle ulkomerelle. Tuulet
ovat vaihtelevia ja usein verrattain kovia. II. R.
Maalle-ajautuminen, karille-ajautuminen 1.
-ajauminen, karilleajo on laivan tavattomien
olojen vallitessa joutuminen 1. laskeminen karille.
Karilleajo-käsitteeseen kuuluu myös, että laiva
voidaan ainoastaan erinomaisia keinoja
käyttämällä tahi runkoa vahingoittamalla irroittaa
karista. Jos laiva on tahallisesti laskettu karille
suuremman merivaaran välttämiseksi, luetaan
siitä aiheutunut tappio yhteiseksi merivahingoksi.
A. Ch.
Maallikko 011 jokainen seurakunnan jäsen,
joka ei ole pappi. Kasvavan hierarkian mukana
seurakunnan jäsenten jako hengellisiin (lat.
clerici, ks. K 1 e e r u s) ja maallikoihin tuli yhä
iyrkemmäksi. Protestanttisessa kirkossakin
nimitykset ovat säilyneet, joskin papisto
protestanttisen käsityksen mukaan on vain kirkollisen
järjestyksen ylläpitämiselle tarpeellinen
virkamieskunta. Korkeakirkollisuuden päästyä valtaan
puhdasoppisuuden aikakaudella ilmenee
valtiokirkon puolelta pyrkimystä ehkäistä
maallikkotoi-mintaa, jonka taas pietismi tahtoo saattaa
oikeuksiinsa. Maallikkotoiminnan herättäminen ja
ylläpitäminen on tätä nykyä kirkon elinkysymyksiä.
Maallikkoedustaja. Kirkkolain mukaan on
Suomen yleiseen kirkolliskokoukseen valittava
yksi maallikkoedustaja kustakin maan
rovastikunnasta. vrt. Kirkolliskokous. E. K-a.
Maali—Maallikkoedustaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
