- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1447-1448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1447

Maallikkosaarnaaja—Maamagnetismi

1448

Kartta 1.

Maallikkosaarnaaja. Maallikkosaarnaaj ista
säädetään kirkkolaissa: „Hyviksi tunnetuille ja
kristillismielisille henkilöille saakoon piispa ja
tuomiokapituli, heitä ensin tutkittuansa, antaa
toistaiseksi luvan saarnata ja seurakunnassa olla
kristinopin opettamisessa osallisena" (§ 106).
Kysymys laajemmasta maallikkosaarnaajat
käyttämisestä on paraikaa
kirkkolainsäädännössä vireillä. E. K-a.

Maallikkosisar ks. M a a 11 i k k o v e 1 i.

Maallikkoveli, johonkin munkkikuntaan
kuuluva puolimunkki, joka on tehnyt
luostarilupauk-set, mutta ei ole saanut mitään papillista
vihkimistä. M:t, jotka ovat tavallisesti kansan syvistä
riveistä lähteneitä, toimittavat luostarissa kaiken
ruumiillisen työn, samalla kun tävsmunkit
omistautuvat kuoripalvelukseen, hartauden
harjoituksiin ja muihin henkisempiin tehtäviin. Laaja ja
arvokas toimiala m:llä oli sairasten hoito. Sitä
varten syntyi kokonaisia maallikkoveljeskuntia.
M:iä tavataan itämaisessa kirkossa ensi kerran
kuvariidan (ks. Kuvainpalvelus) aikana,
länsimaisessa kirkossa vallombrosalaisilla. mutta
suuremman merkityksen tämä munkkiluokka sai
vasta sistersienseillä. M:iä johtaa luostarissa
erityinen „mestari" (magister). Nunnakunnissa m :iä
vastaa maallikkosisar. A. J. P-ä.

Maallinen rälssi ks. Rälssi.

Maaluteet ks. P u o 1 i s i i p i s e t.

Maamagnetismi (ks. Magnetismi). Mag
neettineula, joka nojaten terävään kärkeen tai
ripustettuna rihmaan voi vapaasti kääntyä
vaakasuorassa tasossa, asettuu kaikkialla maan
pinnalla määrättyyn tasapainoasentoon, siten että
neulan akseli yhtyy likipitäen pohjois-etelä
suuntaan. Maapallon ympärillä on siis olemassa
magneettinen kenttä, joka pyrkii kiertämään
magneettia määrättyyn suuntaan kuljettamatta sitä
paikaltaan. Maamagneettisen kentän lähempi
tutkiminen johtaa m:n elementtien:
dek-1 i n a t s i o n i n, i n k 1 i n a t s i o n i n ja
voimakkuuden tarkkaamiseen. Jos äsken selite-

tyllä tavalla kiinnitetyn magneettineulan, n. s.
kompassineulan 1.
deklinatsioni-u e u 1 a n akselin kautta asetetaan pystysuora
taso neulan ollessa tasapainossa, niin tämä taso
(magneettinen meridiaani) muodostaa
paikkakunnan tähtitieteellisen meridiaanin kanssa
magneettiseksi poikkeamiseksi 1.
deklinatsioniksi sanotun kulman.
Yhdistämällä ne paikat maan pinnalla, joissa
deklinat-sioni on sama, saadaan mutkailevia i s o g
o-n e i k s i (vrt. Deklinatsioni) sanottuja
viivoja (kartta 1). Ne kulkevat kahden, napojen
lähellä olevan pisteen kautta, joita sanotaan
maan magneettisiksi navoiksi. James
Rossin 1831 löytämä magneettinen pohjoisnapa
on 71° :11a pohj". lev. ja 92° :11a länt. pit.
Eteläinen magneettinen napa löydettiin Schakletonin
antarktisella löytöretkellä 1909. Sen huomattiin
sijaitsevan 72° 25’:11a etel. lev. ja 155° :11a it.
]lit. Isogonit leikkaavat toisiansa myöskin
maantieteellisillä navoilla. Vertaillessa vanhimpia
iso-gonikarttoja (vanhin v:lta 1701) nykyaikaisiin
huomaa melkoisia muutoksia isogonien
maantieteellisessä asemassa ja muodossa. Tämä johtuu
siitä, että deklinatsioni samalla paikkakunnalla
vuosien kuluessa muuttaa arvoansa. Läpi
vuosien jatkuvaa m:n elementtien hidasta kasvamista
tai vähenemistä sanotaan niiden
sekulaarisiksi 1. v u o s i s a t a i s-v a i h t e 1 u i k s i
(va-riatsioneiksi). Pariisissa on
deklinatsionihavain-toja tehty jo 16:nnelta vuosis. saakka. V. 1580
deklinatsioni oli siellä 11° 30’ it. pit., väheten
vuosittain, kunnes se 1663 oli 0°. Tästä alkaen se
muuttui läntiseksi ja kasvoi vähitellen,
saavuttaen 1814 suurimman länt. arvonsa 22° 34’. Sen
jälkeen deklinatsioni jälleen vähenee. Helsingissä
oli deklinatsioni 1830 10° 45’ länt. (Hansteenin
mukaan) ja Oulussa 1825 9° 32’ länt. (Hansteen).
Vuotuinen vaihtelu oli edellisellä paikkakunnalla
— 7’ ja jälkimäisellä —6’,s. V. 1910 deklinatsioni
oli Helsingissä 1° 33’ (Hintikka) ja Oulussa 0°
52’ (Hintikka). Syytä deklinatsioni n vuosisatais-

1. Isogonerna v. 1900

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0776.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free