Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maamagnetismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451
Maamanteli —Maamiesseura
1452
syttyvine ja sammuvine suihkuineen. Häiriöt
tapahtuvat tavallisesti samaan aikaan suurilla
alueilla maapalloa. Napaseuduilla ja alemmilla
lev.-asteilla ei ole sellaista häiriöiden
yhtäaikaisuutta havaittavissa. Häiriöt ovat läheisessä
yhteydessä auringonpilkkujen lukuisuuden kanssa,
siten, että ne ovat suurimmat pilkkujen esiintyessä
lukuisimmin. vrt. M a g n e t o m e t r i. U.S:n.
Maamanteli. M :t ovat sarakasveihin
kuuluvan Cyperus esculentus-lajin syötäviä,
maanalaisia varsimukuloita. Ne ovat pähkinän
kokoisia. mantelin makuisia, sisältävät runsaasti
tärkkelystä, sokeria ja rasvaa. Ravinnoksi käytetään
niitä raakoina, keitettyinä tai paistettuina;
paahdettuina taas kahvin lisäkkeenä. Myöskin niistä
puserretaan öljyä. — f. esculentus kasvaa villinä
Välimeren-maissa, on ikivanha viljelyskasvi
samoilla seuduilla, etenkin Pohjois-Afrikassa,
vähän Italiassakin, nyk. sitä viljellään myöskin
Etelä-Afrikassa. ’ I.V-s.
Maamarsalkka, säätyedustuksen aikana
ri-tariston ja aatelin puheenjohtaja tämän
valtio-säädyn istunnoissa. Huhtik. 15 p. 1869 annetun
Suomen valtiopäiväjärjestyksen mukaan m.,
vanhempien aikain esikuvien mukaisesti, oli Keisarin
ja Suuriruhtinaan nimitettävä, kuten muitten
säätyjen puhemiehet. Paitsi sitä, että hän toimi
ri-tariston ja aateliston puheenjohtajana, kuului
hänelle eräitä erityisiä kunniatehtäviä, kuten
val-tiopäiväpäätöksen jättäminen hallitsijalle tai sille,
jonka hän oli sijallensa määrännyt lopettamaan
valtiopäivät. M:n tehtävistä oli määräyksiä sekä
valtiopäiväjärjestyksessä että 21 p. huhtik. 1869
annetussa ritarihuonejärjestyksessä. R. E.
Maamestari ks. Ivalpaveljekset ja
Saksalainen ritarikunta.
Maametallit. Niiliin kuuluvat aluminiumi.
skandiumi. ytriumi. lantaani, toriumi. ceriumi.
neodymi. praseodymi. samariumi ja ytterbiumi.
Muita n. s. harvinaisia maametalleja
on eräissä kivennäisissä (ks. Monatsiitti),
joita on löydetty ainoastaan muutamista paikoin
koko maailmassa. Niiden kemialliset
ominaisuudet ovat useimmiten keskenään niin yhtäläiset ja
vaillinaisesti tunnetut, ettei niitä kemiallisessa
analyysissa voida täydellisesti erottaa toisistaan.
Tuntomerkkeinä ovat niiden yhtvmispainot ja
spektroskooppiset ominaisuudet. Teknillisesti ovat
tärkeitä toriumi ja eeriumi, jotka ovat
pääaineksina Auer-lamppujen hehkusukassa. E. M-nen.
Maamiehen ystävä, J. V. Snellmanin 1844
perustama ja Kuopiossa julkaisema suomenkielinen
rahvaanlehti. jonka toimituksen hän kuitenkin
pian jätti toisiin käsiin. Lehti ilmestyi v:een
1855 asti.
Maamieskoulu ks. Maatalousopetus.
Maamiesopisto ks. Maatalousopetus.
Maamiespuolue (ruots.
Landtmannapartiet), ruots. valtiollinen puolue, joka
syntyi v:n 1865 eduskuntauudistuksen jälkeen ja
joka käsittää etupäässä Ruotsin maataomistavan
keskisäädyn. Puolue harrasti maanomistajia
painavien rasitusten lieventämistä (esim.
ruotujako-laitoksen poistamista ja maaverojen
helpottamista). mutta oli samalla maltillisvapaamielinen
kannattaen vapaakauppaa ja vaalioikeuden
laajentamista, V. 1888 puolue hajaantui vanhaan
maalaispuolueeseen ja uuteen m a
a-laispuolueeseen. joka vaati suojelustul-
leja ja oli vanhoillissuuntainen. Kun
suojelus-tullijärjestelmä oli saatettu voimaan, yhtyivät
molemmat ryhmät uudelleen entisellä nimellään.
Tämä m. on vastustanut valtiollisen äänioikeuden
laajennusta ja on nykyään toisen kamarin
voimakkain vanhoillinen ryhmä. J. F.
Maamiesseura, maanviljelijäin paikallinen
yhteenliittymä maatalouden kohottamiseksi (muita
nimityksiä: maalaisseura, paikallisseura,
maa-talousyhdistys, isäntäylidistys, piirikunta,
kinkerikunta j. n. e.). Vanhin m. maassamme, nim.
Ilmajoen, perustettiin jo 1803 eli vähän sen
jälkeen kuin ensimäinen maanviljelysseura oli
saatu syntymään. Oli luonnollista, etteivät näin
varhain kansanmiehet olleet vielä toiminnassa
mukana, ja verrattain kauan kului, ennenkuin
uusia m:ja syntyi. Paikallisen toiminnan
vilkastuttamiseksi jaettiin 1850-luvulla Viipurin läänin
maanviljelysseuran alue piirikuntiin.
Piirikunnan 1. talousyhdistyksen muodostivat sen alueella
asuvat maanviljelysseuran jäsenet. 1860-luvulla
koetettiin muidenkin maanviljelysseurain alueilla
saada m:ja syntymään, mutta ne olivat hyvin
lyhytikäisiä. Varsinainen talonpoikaisväestö ei
ollut vielä siksi valveutunut, että se olisi
yleisesti ymmärtänyt m:in merkityksen ja pystynyt
niiden työtä ohjaamaan. Ruotsalaisen yläluokan
ja suomalaisen kansan välillä oleva juopa
luonnollisesti vaikeutti myös yhteistyötä seuroissa.
M:in työ rajoittuikin tav. kokousten pitämiseen.
Esimiesten, joina varhaisemmin oli
säätyhenki-löitä, tuli myöskin antaa pyydettyjä tietoja
pää-seuralle sekä pitää kokouksissa nähtävinä
suositeltuja työaseita, viljelyskasveja, huomattavia
käsitöitä y. m. s., joita toivottiin kansan
keskuuteen leviävän. 1880- ja 1890-luvulla syntyi
maanviljelijäin omasta aloitteesta lukuisia m:ja maan
eri osissa. Niiden perustaminen johtui useinkin
maanviljelijäin tyytymättömyydestä
kaupunkilaisten ja suurviljelijäin johtamien
maanviljelysseurojen toimintaan. Kun ne kuitenkin elivät
enimmäkseen aivan oman onnensa varassa, ilman
pääseuran avustusta ja huolenpitoa, jäi niiden
vaikutus tavallisesti verraten vähäiseksi.
M:jen (vrt. Maanviljelysseurat)
toiminnassa vuosi 1899 muodostaa käänteen.
Mainittuna ja lähinnä seuraavina vuosina
perustettiin maanviljelysseurojen ja samoihin aikoihin
perustetun Pellervo-seuran toimesta lukuisa
määrä m:ja kautta maan, kuten näkyy
seuraavasta :
M:ja Jäseniä jäsenmääränsä ilmoittaneissa m:issa kaikkiaan keskimäärin Koko jäsen määrä (arvioitu)
1898 li 1,899 39,5 2,926
1899 128 3.728 46.o 5.890
1900 226 12.669 67,i 15,230
1901 297 17,021 66.5 19,747
1902 347 20.275 65,8 22,841
1906 462 21.515 64.o 29,668
1907 499 26.376 66.4 31,312
1908 545 28,017 59.a 32.226
1909 589 31,028 58.8 :i4^615
1910 658 34.224 57.9 38,103
1911 682 37.145 58,o 39,581
V. 1911 oli m. melkein jokaisessa Suomen
kunnassa. monessa useampiakin, ja m :jen jäsenmäärä
on 13 v:ssa kasvanut n. 13-14-kertaiseksi. Koko
maan maanviljelijäin luvusta kuuluu nykyisin
noin 15 % m:ihin. Seurojen keskimääräinen
jäsenluku ensiksi lisävtyi melkoisesti, mutta on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
