- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1461-1462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1457

Maanjako

1458

säätyjen anomuksesta alulle 1749 maan
taloudellisen tilan kohottamiseksi, mutta vasta 1757
annettiin varsinainen isojaon asetus, jossa kylän
pienimmällekin tilalliselle myönnettiin oikeus
saada isojako, huolimatta toisten
vastaansanomi-sista. Yhteiset metsämaat jaetaan myöskin kylän
tilallisten kesken. Tilusten yhteenkokoaminen
tapahtuu siten, että luonnostaan erihyvyisiä
tiluksia vaihdetaan jyvityksen (ks. t.) avulla
toisiinsa. palkitsemalla alassa mitä hyvyydessä uupuu.
Myöskin talojen „u 1 o s m u u 11 o j a" eli
siirtoja käytetään apuna tilusten kokoamiseksi
tontin ympärille yhteen tai muutamiin lohkoihin 1.
palstoihin. Aluksi ei palstaluku ollut
rajoitettu, mutta Suomelle 1775 annetussa erikoisessa
isojakoasetuksessa säädettiin korkeimmaksi
palstaluvuksi pelloissa ja niityissä 4 kummassakin ja
metsämaassa 2. Sam. aset. ja siihen liittyvä
ku-nink. kirje v:lta 1777 sääti myöskin, ettei koko
taloa 1. manttaalia kohden saanut antaa tiluksia
kaikkiaan enemmän kuin 600-1.200 tynnyrinalaa
paitsi järviä, vuoria ja aivan arvottomia nevoja
(ks. Liikamaa).

Suomen nykyisen maanmittausohjesäännön
(viita 1848) mukaan kuvernööri saa määrätä
isojaon kylään omasta aloitteestaankin ja kieltää
kaiken metsänraiskauksen isojaon aikana.
Isojaossa käydään ensiksi kylän piirirajat
(ks. Rajankäynt i) ja oijotaan ne
tilusvaihtojen kautta. Kylän tilukset mitataan 1.
pannaan kartalle (ks. Kartoittaminen ja
Kartta). Vieraiden kylien tiluspalstat
vaihdetaan pakollisilla tilusvaihdoilla pois. Jos
lohkokuntaan kuuluu useampia kyliä,
joiden välillä ei ennen isojakoa ole käyty
välirajoja, niin voidaan tällaiset laaja-alaiset
loliko-kunnat jaoitella pienemmiksi j a k o k u n n i k s i.
joissa kussakin sitten erittäin toimitetaan
isojako. Sitten tehdään lohkokunnalle
veron-p a n o-e h d o t u s, joka osoittaa talojen uudet
manttaalit ja kuinka paljon lohkokunnasta on
liikamaata erotettava. Viipurin läänissä tehdään
kuitenkin veronpano vasta isojaon päätyttyä.
Tilukset jyvitetään ja laaditaan
nautinta-selitys, joka näyttää mitkä tilukset ja
etuisuudet ovat kunkin talon erikoisessa nautinnassa
ja mitkä ovat kylän yhteisiä. Sitten ryhdytään
isojaon valmisteluun (pöytäjako). Yleisenä
jakoperusteena koko jaettavaan tilusmäärään nähden
on manttaali, joka veronpanopäätöksellä on
lohko-kunnan taloille määrätty. Niissä tapauksissa,
jolloin ei ennen isojakoa semmoista päätöstä
anneta, saavat rälssi- 1. vapaatalot ja papiston
vapauksia nauttivat talot (ks. Maani uonnot)
osuutensa vanhain manttaaliensa mukaan
verrattuna jakoon kuuluvien kruunun ja perintötalojen
yhtäläisiin manttaaleihin. Viljelyksiä annetaan
kullekin talolle entinen nautintamäärä jyvityksen
mukaan ja metsämaata täytteeksi se, mitä
talolle vielä koko tilusmäärästä on tuleva.
Savossa ja Karjalassa annetaan jälkeen v:n 1775
raivatut pellot ja puolet niityistä, jotka ovat
verovapaat, päälle manttaali- eli kyläosuuden.
Päälle kyläosuuden annetaan taloille myöskin
asianomaisella luvalla mitättömille soille ja
nevoille tehdyt viljelykset ja järvenlaskun kautta
syntyneet vesijätöt tahi niiden korvaukseksi
yhtäläisesti viljeltyä maata. Joutomaat (ks. t.)
voidaan jakaa joko hyväksytyn jakoperusteen mu-

kaan tai joutuvat päälle osuuden sille, jonka
rujojen sisälle ne sattuvat jäämään. Jos
jollekulle talolle vanhastaan tai veronpanon mukaan
kuuluu erinäisiä tiluksia tai etuja, niinkuin
malmisuonia, kalkkikivilouhoksia, myllyjä,
kalastuspaikkoja tahi muuta sellaista, niin talo saa
ne isojaossa pitää. Viipurin läänissä on
jakoperusteena vanha eli vähentämätön veroluku koko
jaettavaan tilusmäärään nähden ja pellossa sekä
niityssä riidaton nautinta, kuitenkin saavat
osakkaat sopia toisenlaisestakin jakoperusteesta.
Jaossa määrätään talojen tonttipaikat ja
„ulos-muutot". Jakamattomasta maasta jätetään
tarpeelliset alat tonttikujia, teitä ja valtaojia
varten: niinikään maata kirkolle, hautausmaalle,
pitäjänkoululle, köyliäinhuoneelle, kruunun- ja
pitäjänmakasiinille y. m. Vielä erotetaan
päältäpäin tilojen yhteistä käyttöä varten tarpeelliset
alat mudan-, hiekan- ja savenotolle, kaivoille,
juottopaikoille, lastaus- ja venevalkamille,
kalanpyydyksien varastopaikoille, niin myös
kivilouhoksille ja pellavalioille. pajastoille,
vuorikaivok-si 1 Ie, tehtaille, myllyille, sahoille y. m.
vesirakennuksille tahi laitoksille. Yhteisiksi jätetyt
tilukset ja mahdollisesti erotettavan liikamaan
vähen-nettyään lohkokunnan tilusmäärästä,
maanmittari valmistaa osittelun, joka osoittaa
jyvityksen mukaan muunnetussa alassa mitä
kullekin talolle on jakoperusteen mukaan tuleva
erikseen peltoa, niittyä, viljelyskelpoista maata ja
varsinaista metsämaata. Osittelun johdolla
maanmittari sitten sijoittaa ehdotellen kartalle
kunkin osakkaan tilusosuuden mikäli mahdollista
tontin ympärille ja läheisyyteen yhteen
neliönmuotoiseen palstaan tahi. jos se olisi mahdotonta,
korkeintaan 6 säännöllisen muotoiseen palstaan,
joista 4 on peltoa ja niittyä yhteensä ja 2
metsämaata. ja laatii jakokirjan. joka osoittaa
kunkin talon tilukset pinta- ja muunnos-aloineen.
Näin valmistettu ehdotusjako (pöytäjako)
näytetään ja selitetään asianosaisille ja, jos he
siihen tyytyvät, sauvoitetaan ja pyykitetään
jako-rajat sekä laaditaan rajamerkeistä
pyykki-selitys. Jos jaon johdosta joku talo tulisi
luovuttamaan hyvin hoidettuja viljelyksiä huonosti
hoidettuihin tai saisi lakeita metsämaita, niin
sen tulee saada naapureilta korvausta eli t
a-sinkoa. Lopuksi annetaan asianosaisille p a
a-lutustodistus, joka sisältää, että
toimitukseen tyytymätön, puhevaltansa menetyksen uhalla,
kirjallisesti ilmoittakoon tyytymättömyytensä
läänin kuvernöörille 6 viikon kuluessa siitä
päivästä, jona todistus annetaan. Isojaon tarkastaa
sitten vielä lääninmaanmittari tai
maanmittaus-töiden tarkastelija (ks. Läänin m
aanmit-t a r i), jonka jälkeen isojako vahvistetaan
kihlakunnanoikeudessa ja merkitään
maarekisteriin (ks. t.). Mutta jos joku asianosainen on
tyytymätön jakoon jossakin suhteessa, niin
jätetään asia maaujako-oideuden ratkaistavaksi (ks.
M a a n j a k o-o i k e u s). Maan jako-oikeuden
päätöksestä saapi valittaa senaattiin. Isojakojen
yhteydessä ei yleensä jaettu vesialueita, jotta usein
mutkikkaat vesioikeusriidat eivät viivyttäisi
maiden jakoa. Eipä edes käyty vesialueiden
piirirajojakaan. Vasta 1902 määrättiin vesialueiden
piirirajojen käynti pakolliseksi, mutta
vesialueiden jakaminen kylän osamiesten kesken voi
tapahtua ainoastaan oikeuden suostumuksella, sillä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0787.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free