Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako-oikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1467
Maanjäristys
1468
sattunut suuri järistys joulukuun 28 p. 1908
voittaa ihmishengen hukkaan ja aineelliseen
vaurioon katsoen kaikki tunnetut m:t. Koko
Mes-sinan kaupunki ja lukuisia muita kaupunkeja ja
kyliä tuhoutui, ja 156,000 ihmistä sai surmansa.
Italiassa sattuu vuosittain n. 700 ja
Japanissa 600 järistystapausta. San Salvadorin ja
Ecuadorin valtioissa Etelä-Ameriikassa m:t ovat
niin jokapäiväisiä ilmiöitä, että nuo alueet ovat
saaneet nimen „riippumatto". Maapallolla on
lukuisia muitakin alueita, missä m:t ovat erittäin
yleisiä. Nuo varsinaiset järistysalueet sattuvat
silmäänpistävästi yhteen maapallon nuorimpien
vuorijonovyöhykkeiden kanssa, niin että yli 90 %
kaikista järistyksistä tapahtuu juuri näissä
vyöhykkeissä - (vrt. karttaa). Myös tulivuoret ovat
samoilla alueilla yleisimpiä. Tästä käy selville,
että järistysalueet ovat maankuoren
rikkonaisim-missa ja heikoimmissa osissa, missä suuret
poi-muttumisilmiöt hiljakkoin ovat olleet käynnissä
tai missä vielä tänäpäivänä tapahtuu tuollaisia
suuria häiriöitä. Toiset maankuoren osat ovat
suhteellisesti lujia ja ovat senvuoksi jotenkin
säästyneet m:iltä. Tämmöisiä alueita ovat esim.
Venäjän tasanko. Pohjois-Saksa ja Fennoskandia.
M:t eivät kumminkaan täälläkään ole läheskään
tuntemattomia. Heikkoja, vain erityisillä
koneilla havaittavia m:iä sattuu kymmenittäin joka
vuosi, ja yleisesti huomatuitakin on merkitty
muistiin koko monta. Pohjois-Suomessa tapahtui
1623 m., jossa Paltamon kirkko vioittui niin
pahasti, että se oli purettava. 1700-luvulla
mainitaan Pohjois-Suomesta toistakymmentä m:tä.
Viime vuosisadan kovin m. meillä sattui 23 p.
toukok. 1882 ja huomattiin Pohjanlahden
pohjoispään eri puolilla, idässä aina Kuusamoon,
pohjoisessa Kolariin saakka. Kiivaimmillaan se oli
Tornion seudulla, missä maa tuntui keinuvan ja
riippuvat esineet heiluivat; sortuipa
savupiippujakin, joten siis järistys oli 6:nnen à 8:nnen
asteen voimainen. Etelä-Ruotsissa tapahtui 23 p.
lokak. 1904 järistys, jonka keskus oli
Skagerrakin pohjoisosassa ja joka oli 8:nnen asteen
voimainen. — Suomen ja Ruotsin m:t ovat
todennäköisesti yhteydessä näiden seutujen
maankohoamisen kanssa. Hitaassa liikunnossa
Ollekaan maankuoren osat joutunevat syystä tai
toisesta jännitykseen, joka laukeaa aika ajoin
nvkähdyksittäin. Havainnot todistavat, että m:t
Maanjäristyksessä syntynyt siirros. Midori, Japani.
ovat voimakkaimpia juuri huomattavien
maankuoren murrosten kohdalla. Toisissa seuduissa
m:ien yhteys murrosten kanssa on vielä
ilmeisempi, ja monesti on maan ja kallion repeämiä
ja siirroksia syntynyt järistyksissä. Mino- ja
Otvari-maakunnissa Japanissa syntyi m:n
yhteydessä 1891 repeämä, joka kävi seudun
pinnanmuodoista välittämättä poikki vuorien ja
laaksojen 112 km pitkältä. Maankuoren osat
repeämän kahden puolen siirtyivät niin, että toinen
puoli tuli 6 m korkeammalle kuin toinen (ks.
kuvaa). Kalifornian suuressa järistyksessä 18 p.
huhtik. 1906. jolloin San Francisco tuhoutui,
tapahtui 180 km:n pituista repeämää myöten
siirros etupäässä vaakasuoraan suuntaan, niin että
repeämän koillispuolinen maa-alue siirtyi
lounaisen puolen suhteen kaakkoon päin, paikoin aina
6 m. Siirros ikäänkuin saksilla leikaten
katkaisi sen kohdalle sattuneet tiet, vesijohdot,
kaasuputket, aidat j. n. e. Vielä suurempiakin
siirroksia tunnetaan. Islannissa 1875 eräitä
maankuoren osia vajosi 15-20 m. Assamissa
Intiassa on nähty syntyvän 10 m:n korkuisia
siirroksia. Siirtyneet maa-alueet toisinaan kohoavat,
toisinaan taas vajoavat ympäristönsä suhteen.
M: ien yhteys maankuoren murroksien kanssa
ilmenee myös siitä, että tuho on suurin juuri
tällaisten, tavallisesti suoraviivaisten repeämien
kohdilla. Turkin maanjäristyksessä 1912
kärsivät enimmän vaurioita Marmara-meren ja
Darda-nellein suoraviivaisen rannikon seudut, osoittaen
repeämän paikkaa, mikä muuten ilmenee jo
pinnanmuodossakin. Monesti murroskohdat ovat
samalla eri-ikäisteu ja muuten erilaisten
muo-dostumain rajalla, mikä osoittaa että sama
paikka on saattanut läpi pitkien aikojen olla
heikkona, niin että maanjäristykset ovat yhä
uudelleen järkyttäneet maankuoren osia siitä
kohden. — Lukuisat m:t ovat alkaneet
merenpohjasta. Niitä sanotaan silloin
merenjäris-tyksiksi. Silloin kohoaa suunnattomia
aaltoja, jotka usein tekevät suurta vahinkoa
vyö-ryessään läheisimmille rannikoille. — M iissä
syntyy maankuoreen murroksia ja siirroksia. Näitä
ei kumminkaan aina saata havaita, mikä on
hyvin ymmärrettävää, koska pinnalla on usein
irrallisia muodostuksia, joihin ei synny näkyviä
rakoja. Sentähden m:sten oikea luonne
pysyikin kauan tuntemattomana. Oletettiin niiden
johtuvan jonkinlaisista sysäyksistä, joitten
lähtökohta muka oli jossain syvällä maankuoressa,
ja m.-tutkimuksen yhtenä päätarkoituksena
pidettiin näiden lähtökohtien 1.
hyposentru-m i e n aseman määräämistä. Tärähdyksen
oletettiin hyposentrumista leviävän aaltoliikkeenä
kaikkiin suuntiin, kohdaten maanpintaa ensinnä ja
voimakkaimmin suoraan sen yläpuolella 1. e p
i-s e n t r u m i s s a. Vasta muutamia vuosia
takaperin päästiin selville m:sten geologisesta
merkityksestä, etupäässä amer. W. H. Hobbsin
tutkimuksien kautta, joskin jo ennen E. Suess ja
muut olivat huomauttaneet siirrosten suurta
merkitystä. Nyt oli kysymys hyposentrumien ja
episent rumien asemasta suureksi osaksi
menettänyt merkityksensä, kun tiedetään, että
järistykset saavat alkunsa repeämispinnoista. jotka
maanpinnassa esiintyvät pitkinä murrosviivoina ja
ulottuvat siitä syvälle maan sisään, eivätkä
suinkaan yhdestä ainoasta pisteestä. Siirroskohdan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
