- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1473-1474

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanmittari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1473

Maanmittari

1474

laitoksen lakattua näitä taloja annetaan nykyään
vuokralle. Siviilivirkakunnan virkatalot
olivat taas annetut tuomarien ja
lääninvirka-kunnan virkataloiksi, joita nykyään annetaan
vuokralle. Tähän ryhmään luetaan vielä
kruunun ulkopalstat, jotka eivät ole varsinaisia
manttaaliin pantuja tiloja, kruunun
yksityiset kalastukset ja
kruununmet-s ä t, joita käytetään uutistalojen
perustamiseen taikka on julistettu
kruununpuistoiksi alituiseen metsätalouteen käytettäväksi.
3. talot, joita valtiovallan valvonnan alaisina
hallitsevat erinäiset etuoikeutetut yhteisöt
määrättyjä yhteiskunnallisia tarkoituksia varten.
Tähän ryhmään kuuluvat tilat ovat alkujaan olleet
käytetyt kirkollisiin tarkoituksiin ja nauttivat
määrättyjä verovajiauksia jätteinä pappissäädyn
aikaisemmista etuoikeuksista. Tällaisia tiloja on
pappissäädyn virkatalot, piispan,
kirkkoherran, kappalaisen ja lukkarin
virkatalot, jotka tavallisesti nauttivat
kir-kollisvapauksia, mihin liittyy samanlaiset
etuudet kuin säteritaloilla on.

Kirkkotalot nauttivat samoja oikeuksia
kuin edellisetkin. Palkkatalot, joista
aikoinaan papit ja muut kirkon palvelijat sekä
sittemmin yliopiston ja lukioiden opettajat ja
virkamiehet nauttivat tulot palkkojensa
parantamiseksi, nauttivat myöskin
kirkollisvapauk-sia ja niistä johtuvia etuja, kuten
edellämainitut talot, mutta ovat nykyään kruunulle
peruutettuja. Armeliaisuuslaitoksia varten
annettuihin taloihin kuuluu hospitaalit aiot,
jotka aikoinaan oli käytettävä sairashuoneiden
tulojen lisäämiseksi, annetaan nykyään
vuokralle sairashuoneiden laskuun, mikäli eivät ole
jo kruunulle peruutettuja.
Sotilashuone-talot, jotka aikoinaan oli lahjoitettu
Vadste-nan sotilashuoneelle, myytiin myöhemmin
perinnöksi, mutta annetaan nykyään hallittavaksi
kuten kruunun talot ja nauttivat osittaista
verovapautta kuten edelliset hospitaalitilatkin.

Kaupungeille lahjoitetut tai kuuluvat maat
ovat kahta laatua. Tontteja ja laitumia
varten on kaupunkeihin yhdistetty maataloja,
jotka muodostavat varsinaisen
kaupungin-maan ja ovat lakanneet olemasta maatiloina.
Sitten on kaupunkeihin maistraatin jäsenten
palkkaukseksi kaupunkien alusmaiksi pantu
maataloja, maistraatin taloja, joista
kaupunki kantaa verot ja jotka ovat joko kokonaan
tai osaksi vapaat kruununveroista samoinkuin
edellisetkin talot, sekä muuten maakirjoissa tav.
kruunun, perintö- tai rälssiluontoisia.
Kaupunkien maata ei saa yksityisille luovuttaa pois
kaupungilta.

Sitten on vielä yleisiä taloudellisia tarpeita
varten käytettyjä taloja, kuten postitalot,
luotsitalot, kestikievaritalot y. m..
jotka maanluonnosta riippumatta nauttivat
erinäisiä huojennuksia verorasituksista
korvaukseksi postikuljetuksesta, luotsauksesta,
kestikie-varinpidosta y. m.

Vielä 1600-luvulla m. olivat Ruotsi-Suomessa
muuttelevaisia siilien nähden, että veromaa voi
muuttua rälssimaaksi, kuu rälssimies tai -nainen
oli verotalollisen perillinen tai kun talollinen sai
kuninkaalta rälssin, päinvastoin voi rälssimaa
muuttua veroluonteiseksi, kun sotapalvelusta ei
47. V. Painettu *>I01Z.

kunnolleen suoritettu. Mutta 1600-luvun
loppupuolella järjestetty ruotulaitos aiheutti
tnaan-luontojen pysyväisyyden. Sittemmin säädettiin
1789 v:n yhdistys- ja vakuuskirjassa, että maan
ikivanha luonto: säteri, rälssi, vero (perintö) ja
kruunu, oli pysyvä muuttumattomana. Mutta
täysirälssiä ei saanut omistaa muut kuin
aatelisto, joka poikkeus lakkautettiin 1864.
Kruununtiloja saa kuitenkin ostaa perintö- (vero-) taloiksi.
Nykyään on Suomessa perintötaloja 16,731,4»,
rälssitaloja l,576,7ä ja kruununtaloja 1,071,et
manttaalia.

Kaikki rälssitalot, säterirusthollit ja ne
papiston virkatalot, jotka nauttivat
kirkollisvapauk-sia, eivät ole liikamaan (ks. t.) erottamisen
alaisia. Jakoperusteena isojaossa (ks. Maanjako)
kruunun- ja perintötaloilla, sotilas-ja
siviilivirka-kunnan virkataloilla on niiden voimassaoleva
uusi manttaali; mutta kuninkaan kartanot,
kir-kollisvapauksia nauttivat papiston virkatalot,
vapaat ja ratsuvelvolliset säterit, piiritalot sekä
tavalliset rälssitalot saavat osuutensa
lohkokun-nan tilusmäärästä vanhan manttaalin mukaan
sekä keskenään että suhteessaan samalla
jaettavien kruunun- ja perintötalojen vanhaan
manttaaliin. [J. G. v. Bonsdorff. ,,Storfurstendömet
Finlands kamerallagfarenhet", A. Liljenstrand,
„Finlands jordnaturer".] E. A. P.

Maanmittari. Jo vanhan ajan
sivistyskansoilla oli taitavia m:eja. Keskiajalla on
maan-mittausammatti kuitenkin taantumustilassa.
Uuden ajan alussa vielä toimittivat maanjakoja
uskotut miehet (saks. Feldgeschworene) tai kylän
miehet itse. Ruotsi-Suomessa toimittivat Kustaa
Vaasan aikana veronpanomittauksia erityiset
mittamiehet 1. voudit, jotka tangolla mittasivat tilan
pellot, niityt ja muun hyödyllisen maan, mutta
eivät kyenneet valmistamaan karttoja. Kaarle
herttua uskoi 1603 maanmittauksen johdon
Anders Burelle 1. Bureukselle (ks. t.), jolle Kustaa II
Aadolf 4 p. huhtik. 1628 antoi kunink.
johtosäännön. missä lähemmin viitoiteltiin hänen
moninainen toimintansa. Bureuksen ei a.inoastaan tullut
itsensä tehdä maantieteellisiä karttoja ja
sitä-varten matkustella maassa ja tehdä havaintoja,
vaan myöskin, jos hän ei saanut tällaisiin
töihin perehtyneitä m:eja, ottaa ja ohjata niihin
„nuoria miehiä, rehellisten miesten lapsia".
Muuten hänen tuli huolehtia kylien peltojen,
niittyjen ja metsämaiden mittaustieteellisestä
mittauksesta, tehdä ehdotuksia maanviljelyksen
parantamiseksi, mitata kaikki suuret järvet ja virrat,
kartoittaa satamat ja valtakunnan kaupungit,
valvoa kruunun rakennuksia, kartoittaa
vuori-kaivoksia ja valvoa niitä. Ensimäinen
maan-mittausohjesääntö Suomeen lähetetylle
maanmittarille, Olaus Gangiukselle on 19 p:ltä kesäk. 1633.
Paitsi maantieteellisissä töissä m:t
työskentelivät kylien viljelysten mittauksissa verollepanoa
varten. V. 1725 annetulla johtosäännöllä
uskottiin m:eille myöskin maanjakojen (ks. t.)
toimittaminen, joita siihen asti olivat toimittaneet
kihlakunnanoikeuden määräämät katselniusmiehet,
tavallisesti lautamiehet. V. 1747 asetettiin
Suomenmaan mittaamista varten erityinen
mittaus-komissioni ja lähetettiin Suomeen 20 k o m i
s-sionimaanmittaria. Kun isojakoja (ks.
Maanjako) alettiin toimittaa Jakob Faggotin
(ks. t.) taitavalla johdolla, lähetettiin Suomeen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0793.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free