- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1477-1478

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maannousema ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1477

Maannousema—Maanpuolustus

1478

neil — siemenen ja lannoitusaineiden
multaamisen, rikkaruohojen ja tuhohyönteisten
hävittämisen y. m. vuoksi. — Maata muokataan
kyntämällä, äestämällä, haraamalla, lataamalla,
jyräämällä ja multapohdinta ajamalla sekä
käyttämällä erilaisia käsiaseita: lapiota, kuokkaa, y. m.,
joilla saadaan jokseenkin samanlaista ja välistä
perusteellisempaakin työtä kuin edellisillä tavoilla
vaikkakin työ käsiaseilla käy hitaammin. —
Kyntämällä etupäässä rikotaan ja
käännetään maata sekä peitetään eläin-, komposti- y. m.
samanlaisia lannoitusaineita maahan.
Kyntäminen vaikuttaa kuitenkin osaksi samalla tavalla
kuin äestäminenkin nim. maan sekoittamista,
rikkaruohojen hävittämistä j. n. e. Kyntöä
erotetaan kamarakyntö, mikä toimitetaan
5-10 cm syvälle; tavallinen kyntö 15-20 cm
syvälle ja syväkyntö, jos muokkaus ulottuu
5-10 cm syvemmälle kun tavallisessa kynnössä.
Äestämällä kuohkeutetaan ja sekoitetaan
maata tavallisesti kynnön jälkeen. Samalla maan
pinta tulee tasoitetuksi, joten kosteuden
haihtuminen siitä vähenee. Äestämällä hävitetään myös
rikkaruohoja, mullataan siementä ja apulannoitus- |
aineita y. m. Haraamalla perataan
rikkaruohoja riviin kylvetystä taimistosta. Kovettunut
maan pinta samalla kuohkeutuu, joten
hiuspilli-voima siinä lakkaa ja kosteuden haihtuminen
siitä vähenee sekä ilma pääsee maahan paremmin
vaikuttamaan. Lataamalla pienennetään
maa-kokkareita, tasoitetaan ja likistetään maan
pintaa. Lata hävittää myös jossain määrin
rikkaruohoja. Jyräämällä rikotaan
maakokka-reita ja tasoitetaan maata ennen kylvöä.
Jyrällä likistetään maata kylvön jälkeen jotta
multa paremmin painuisi siemenen ympärille ja
kosteus lisääntyneen hiuspillivoiman
vaikutuksesta nousisi itävään siemeneen. Kasvavaa
taimistoa jyrätään sen maan päälle tultua
(orastut-tua) samassa tarkoituksessa sekä maan pinnan
tasoittamiseksi elon korjuuta varten. Jos routa
on talvella nostanut kasvien juuret ylös maasta
n. s. kuoliumaalla, saadaan nekin keväällä
jyräämällä takaisin maahan painetuiksi.
Multapohdinta käytetään maan tasoittamiseen silloin
kun isompia maamääriä on pellolla siirrettävä
paikasta toiseen korkeintaan n. 50 m:n
matkoilla.

Maan muokkausaika, n. s. viljelyskausi, kestää
Suomessa huhtikuun lopulta tai toukokuun alusta
lokakuun loppuun tai marraskuun alkupuolelle,
harvoin kauemmin. J. F. 8.

Maannousema 1. m a a n p u h u m a, puissa
esiintyvä laho, jonka aiheuttaa maanalaista
elämää viettävä kääpä Ileterobasidion annosum
(Trametcs radiciperda). Toisilta puulajeilta,
kuten männyltä, sieni lahottaa etupäässä juuria,
toisissa, kuten kuusessa, se nousee juuresta
monta metriä ylös runkoon. Lahoavaan puuhun
syntyy aluksi valkoisia laikkuja, joiden keskus
usein on tununa: myöhemmin laho painuu yhä
enemmän mustanruskeaksi ja puun sisus
murenee lopulta hienoksi jauheeksi käyden samalla
ontoksi. Sienen vaaleat itiöemät tavataan
juurilla tahi rungon alaosassa aivan maan rajalla.
M. on metsätaloudelle hyvin vahingollinen.
Turmelemalla juuria ja lahottamalla runkoa sieni
tekee kuusimetsät kykenemättömiksi kestämään
tuulta. Se on meillä laajalti levinnyt, ks. myös

värillistä kuvaliitettä Kasvitaudit II k.
10-11. .1.1. L.

Maanomistus ks. M a a o m a i s u u s ja Maan
luonnot.

Maanpako, maanpakolaisuus, oli ennen
useiden törkeiden rikoksien päärangaistus.
Nykyinen lainsäädäntö sitävastoin on hyvillä
perusteilla hyljännyt tämän rangaistuslajin. M:n
sijaan ovat muutamat valtiot (Ranska ja
Venäjä) toimeenpanneet d e p o r t a t s i o n i n 1.
rikoksentekijän lähettämisen siirto- tai rajamaille.
Vielä 1734 v:n laissa m. oli useista rikoksista
säädettynä pää rangaistuksena (Rikoskaari 1 : 3.4:
4:7: 6:5). Myöskin deportatsioni tuli
käytäntöön Suomessa, kun asetuksissa 21 p:ltä huhtik.
1826 ja 24 p:ltä helmik. 1848 säädettiin että
kuolemanrangaistuksesta armahdetut oli
tuomittava lähetettäviksi Siperiaan. Rikoslain voimaan
panemisesta annetussa asetuksessa säädettiin
sitten. ettei maanpakolaisuutta saa kellekään
tuomita. M:oon voitiin tuomita ainoastaan maan
omia kansalaisia (ks. Maastakarkoitus).

A. Ch.

Maanpakolainen, maanpakoon tuomittu. V:n
1734 lain mukaan m. menetti perintöoikeutensa.

A. Ch.

Maanpetos on valtion loukkaaminen siihen
asemaan ja suhteeseen nähden, missä se on
muihin valtioihin. Kun Suomi suhteessaan
vieraisiin valtioihin esiintyy Venäjän osana, koskevat
m.-rikokset Venäjän keisarikuntaa sen suhteessa
muihin valtioihin ja siten välillisesti myöskin
Suomea. M. eroaa valtiopetoksesta pääasiassa
siten, että rikoksentekijän tarkoituksena edellisessä
rikoksessa on loukata omaa valtiota vieraan
valtion eduksi, kun taas jälkimäiseen rikokseen
sisältyy hyökkäys valtion sisäistä tilaa vastaan,
riippumatta suhteesta muihin valtoihin.
Vanhuudestaan on erotettu toisistaan
sotilaallinen ja diplomaattinen m.
Edellisellä ymmärretään vieraan vallan sotilaallista
auttamista (Rikosl. 12: 1-6). Sotilaallinen m.
tapahtuu. 1) jos joku astuu sotajoukkoon, tietäen
sen olevan vihollisen joukkoja; 2) jos, sittenkun
sota on julistettu, vihollisen eduksi tahallaan
saattaa vihollisen valtaan sotaväkeä,
linnoituksia. kaupunkeja y. m. sodankäynnille tärkeitä
esineitä tai myös viekoittelee sotaväkeä
vihollisen puolelle tai antaa käyttää itseään urkkijana
tai oppaana: 3) jos kehoittaa vierasta valtaa
sotaan Venäjää vastaan tai lupaa siihen apuaan.
Dipl. m. (Rikosl. 12: 7. 8. K. A. kesäk. 22 p:ltä
1898) on valtion salaisuuksien ilmoittaminen
vieraalle vallalle, valtion asiakirjojen
väärentäminen. hävittäminen tai kavaltaminen. A. Ch.

Maanpuhuma ks. Maannousema.

Maanpuolustus, se osa maan armeiaa. joka
kutsutaan sotapalvelukseen vain sodan syttyessä
ja joka silloin muodostaa erikoisia
joukko-osastoja (maanpuolustuspataljoonia,
maanpuolustus-brigadeja). Alkuaan m. on merkinnyt samaa kuin
miliisi (ks. t.). Vasta 1813 m. sai nykyisen
järjestysmuotonsa preussilaisen Scliarnhorstin
toimesta, jonka maanpuolustusasetus v:lta 1815
sääsi, että miehistö, joka oli loppuunsuorittanut
palveluksensa vakinaisessa ja varaväessä, oli
jaettava kahteen kutsuntaan. 1 :stä kutsuntaa (26-32
v:n ikäiset) oli sodan aikana käytettävä samoin
kuin vakinaisia joukkoja, kun taas 2:nen kut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0795.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free