- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1483-1484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maantielautta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1483

Maantieteellinen yhdistys—Maan vieremä

1484

Pohjoismaissa paikannimitutkimus 011 kahden
viimeisen vuosikymmenen kuluessa päässyt vauhtiin
ja kiinnittänyt Skandinaaviassa puoleensa
hallituksenkin huomion. Yleisillä varoilla on
Norjassa v:sta 1897 toistaiseksi julkaistu 14 nidosta
suurisuuntaista, koko Norjan paikannimistöä
käsittelevää teosta „Norske gaardnavne", ja
Ruotsissa annettiin 1902 „kuninkaalliselle
paikan-nimikomitealle" tehtäväksi samanlaisen
teoksen aikaansaaminen Ruotsin paikannimistä.
Tämän komitean työn tuloksena on tätä nykyä
olemassa 12 osaa teosta ..Ortnamnen i Älvsborgs
Iän". Tanskassa suunnitellaan niinikään
samanlaista teosta (vrt. Steenstrup, ,.De ældste danske
stednavnes bygning", 1909). R. 8.

Maantieteellinen yhdistys ks. Suomen
maantieteellinen yhdistys.

Maantieteelliset kongressit ovat sekä
kansainvälisiä kongresseja, että n. s.
,.maantieteilijäin päiviä" (ks. Maantieteilijäin
päivät Suomessa), joilla taas on
kansallinen luonne. M:n k:n ohjelmaan kuuluu
esitelmiä, keskusteluja ja retkeilyjä, usein on niissä
myös karttojen, maantieteellisten nävtetarpeiden
ja maantieteellisen kirjallisuuden näyttely. Niitä
on pidetty Antverpenissa 1871. Pariisissa 1875,
Venetsiassa 1881. Pariisissa 1889
maailmannäyttelyn yhteydessä, Bernissä 1891. jolloin myös
Suomen maantieteellinen yhdistys R. Hultin
johdolla suurella menestyksellä otti osaa
näyttelyihin, Lontoossa 1895. jolloin Suomen kartaston
ensi painoksen kartat näytettiin
käsikirjoituksina. Berliinissä 1899. jolloin Suomen kartasto
näytettiin valmiina, Washingtonissa 1904,
Genevessä 1908, jolloin Suomen kartaston (uuden
laitteen) kartat näytettiin käsikirjoituksina, ja
Roomassa 1913. — Maantieteilijäin päiviä
pidettiin ensi kerran Englannissa, mutta ne ovat
kehittyneet parhaiten Saksassa, missä niitä ensiksi
pidettiin joka vuosi, nyk. joka toinen vuosi eri
kaupungeissa. Ranskassa panee ,.Alliance
fran-Qaise pour 1’avancement des sciences" sellaisia
toimeen. Italiassa niitä on pidetty silloin
tällöin, ensiksi 1892 Genovassa» Kolumbusjuhlan
yhteydessä. J. E. R.

Maantieteelliset seurat. Ensimäinen
varsinainen maant. seura („Société de géographie")
perustettiin Pariisissa 1821. Sitten seurasivat
Berliinin maant. seura 1828 ja Lontoon 1830.
Lontoossa oli jo v:sta 1788 toiminut „African
association" niminen seura Afrikan maantieteen
tutkimiseksi. Sittemmin 011 maant. seuroja
syntynyt melkein kaikissa sivistysmaissa ja monessa
puolisivistyneessäkin maassa. Ranskassa niitä on
melkein jokaisessa tärkeämmässä kaupungissa,
Saksassa samoin miltei kaikissa
yliopistokaupungeissa, ja Yhdysvalloissa niitä perustetaan
vilkkaasti rahamiesten avulla. Monet maant.
seurat julkaisevat suurenmoisia aikakauskirjoja,
kalliilla kuvilla ja kartoilla varustettuja, toiset vain
vaatimattomampia julkaisuja, aina kunkin
varojen ja jäsenten luvun mukaan. Toiset lähettävät
tutkimus- ja löytöretkeilijöitä kaukaisiin maihin,
toiset taas saavat tyytyä muitten tekemien
matkojen selosteluihin. Eri maiden pääseurat ovat:
Ranskassa: jo mainittu ,.Société de géographie"
(n. 2,000 jäsentä, julkaisu „La géographie");
Englannissa: ..Royal geographical society"
Lontoossa (yli 4,000 jäsentä, oma suurenmoinen talo

luentosaleilleen ja kirjastoineen; julkaisu:
,,Geographical Journal"); Skotlannissa: ,,Royal
scot-tish geographical society" (per. 1889, julkaisu:
..Scottish geographical magazine") ; Venäjällä:
„Keis. ven. maant. seura" (per. 1845, lukuisia
haaraseuroja Venäjällä ja Siperiassa, julkaisee
tiedonantoja, „Izvestija", toimituksia, ..Zapiski",
ja vuosikertomuksia; tämän seuran lähetit ovat
oivallisesti tutkineet Pohjois- ja Keski-Aasian
maantieteellisiä oloja); Saksassa: ..Die
Gesell-schaft fiir Erdkunde zu Berlin" (Saksan vanhin,
julkaisu: »Zeitschrift"); Itävallassa: ,,K. K.
Geo-graphische Gesellschaft in Wien" (per. 1856,
julkaisut: „Mitteilungen" ja „Abhandlungen") ;
Unkarissa: ,Unkarin maant. seura" („Magyar
föld-rajzi tärsasäg", per. 1871, julkaisu: „Földrajzi
közlemények") ; Italiassa: „Societä geografica
italiana" Roomassa (julkaisut: „Bolletino" ja
,,Memorie"); Tanskassa: „Kongl, danske
geogra-fiske selskab" (per. 1876, julkaisu: „Geografisk
tidskrift") ; Ruotsissa: ,,Svenska sällskapet för
antropologi och geografi" (per. 1877, julkaisu:
„Ymer") ; Norjassa: „Det norske geografiske
selskab" (per. 1889. julkaisu: „Aarbog ).
Suomessa vaikuttavat „Suomen maantieteellinen
seura" ja ..Maantieteellinen yhdistys". Aasiassa
ou maantiet, seuroja pääasiallisesti Intiassa,
Siperiassa ja Japanissa. Viimemainitussa maassa
on suurin ,,Tokyo geographical society" Tokiossa
(per. 1879, julkaisu: „Journal", jap. nimi:
.,Tokio chigakou-kiowai zassi"). Afrikassa on näitä
seuroja pääasiassa Kap-maassa, Algeriassa ja
Egyptissä. Pohjois-Ameriikassa ovat suurimmat
..National geopraphic society" Washingtonissa
(per. 1888, julkaisu: ,,The national geogr.
magazine") ja ,,American geographical society of New
York" (per. 1852, julkaisu: „Bulletin").
Etelä-ja Keski-Ameriikassa on hyvin vanhoja seuroja
esim. Rio de Janeirossa (v:sta 1838) ja
Meksikossa (v:sta 1839), mutta niiden toiminnasta ei
meillä tiedetä paljoa. Austraaliassa on verraten
suuria seuroja: Sydney’ssä (per. 1883),
Melbournessa (per. sam. v.) ja Adelaidessa (per. 1885).
Paitsi näitä on joukko matkailijaseuroja,
kasvatusopillisia maant. seuroja ja muita
luonnontieteellisiä tai antropogeografisia seuroja, joilla
myös on maantiede tai maantieteen sivuhaarat
ohjelmassaan. Tärkeimmät maant. seurain
aikakauskirjat ovat saatavissa .,Suomen
maantieteellisen seuran" kirjastossa Helsingissä sekä
..Maantieteellisen yhdistyksen" kirjastossa yliopiston
maantieteellisellä laitoksella. Myös yliopiston
kirjastossa on joukko maant. seurain julkaisuja.
-Täydellinen luettelo maant. seuroista on
tuon-tuostakin Justus Pertheksen ..Geographen
Kalen-der"issa. J. E. R.

Maantieteilijäin päivät Suomessa,
Maantieteellisen yhdistyksen toimeenpanemia, joista
ensi-mäiset pidettiin Helsingissä 25-29 päivinä elok.
1912. Ohjelmassa oli esitelmiä, keskusteluja ja
retkeilyjä. Osanottajia liki 100. Valtioapua
annettiin 2,000 markkaa. J. E. R.

Maantieveturi ks. Veturi.

Maanvajoaminen ks.
Manterenliikun-n o t.

Maanvetovoima ks. M a a.

Maanvieremä, jonkin maajoukkion
suistuminen tai vieriminen yhdellä kertaa vuorenrinnettä,
jokilaakson tai rantapenkeren törmää alaspäin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free