- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1485-1486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelijäin ammattijärjestö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1485

Syynä tähän on joko se, että alemmat
savikerrokset vettyvät runsaasta pohjavedestä, käyvät
livettäviksi, ja päällä olevat maakerrokset
alkavat luisua, tai myös se, että juoksevan veden
tai aaltojen kulutus kovertaa rantaa altapäin
niin, että törmä lopulta luhistuu.
Viimemainitusta syystä johtuvat m:t tuottavat paljon
vahinkoa muutamin paikoin Englannin rannikolla.
Yleisimpiä ovat m:t vuoristoseuduissa. Esim.
Stiklestadissa Norjassa muuan semmoinen 1893
vei mukanaan 10 taloa. Suomessa m:t ovat
vähäpätöisiä. Jokseenkin usein niitä sattuu
Lounais-Suomen saviperäisissä jokitörmissä. Varsinkin
Salon seudulla mainitaan melkoisiakin m:iä
tapahtuneen. Eräässä semmoisessa 24 p. jouluk.
1825 Uskelan kirkon perustus järkkyi ja itse
rakennus luhistui niin pahasti, että se täytyi
repiä maahan. Toukokuussa 1827 samassa
pitäjässä olevan Veitakkalan säteritilan maalla vieri
16 tynnyrinalaa maata. Halikon pitäjän
Kera-vuoren kylässä m. siirsi marraskuussa 1792 15
tynnyrinalaa peltoa. Pienempiä m:iä on samalla
seudulla sattunut varsin yleiseen. Ne
tapahtuvat aina siten, että maa-aloja jokien rannoilta
luisuu, jolloiu joet samalla osittain tai kokonaan
patoutuvat. Syynä näihin ilmiöihin on se, että
alemmissa savikerroksissa on vetelää savea.
Kaikki tämän seudun mainittavimmat m:t ovat
tapahtuneet syksyllä tai keväällä, siis aikoina,
jolloin maakerrokset ovat erikoisen vettyneitä,
eikä joissa ole jäätä tukemassa rantatörmiä.

P. E.

Maanviljelijäin ammattijärjestö, sellaisen
muodostavat maassamme paikalliset
maamiesseurat. maanviljelysseurat ja maatalousseurojen
keskusliitto.

Maanviljelijäin yhteis- ja osuustoiminta ks.

Osuustoiminta.

Maanviljelijäin yleinen liitto, maanvil
jelys-työnantajain kesken 1908-12 toiminut, koko
nr-ata käsittävä järjestö. Siihen kuului
keski-koKoisten ja erittäinkin suurten tilain omistajia.
Jäsenmaksu oli asteittain nouseva sen mukaan,
miten monta päivätyötä tilalla tehtiin. Jäseniä
(1911) 1.402. Liitto julkaisi v:sta 1908 alkaen
kahdella kielellä omaa äänenkannattajaa,
„Maan-viljelijä", „Jordbrukaren"; asetti ja kustanti
komiteoita maataloudellisia kysymyksiä
selvittämään (kuten metsä-, tie- ja vuokralakiasiat,
vilja-tulli, maidonrahti j. n. e.). V:sta 1909 liitolla
oli oma maanvuokra-asiain neuvontatoimisto
lakimiehen hoitamana; v:sta 1910 kirjanpito- ja
työnvälitystoimistot. Liitto, jonka esikuvina
olivat ulkomaalaiset vastaavat järjestöt
(huomattavin niistä saks. „Bund der Landwirte") lakkasi
v:n 1912 lopussa riittävän, varsinkin
taloudellisen kannatuksen puutteessa. U. li.

Maanviljelyksen talousoppi 1. yleinen
maatalousoppi käsittelee maatalouden opin
taloudellisia kysymyksiä, jotka esiintyvät
maatalouden hoidossa, arvioimisessa ja
tarkastamisessa. Tämän mukaan jaetaankin se kolmeen eri
osaan. ,1. E. S.

Maanviljelys ks. Maatalous.

Maanviljelysfysiikka (ks. Fysiikka),
maanviljelykseen sovellettu fysiikka, on
aikaisemmin ollut maanviljelyskemian osana. Ensimäisenä
esitti m:aa erikoisena tieteenhaarana W.
Schumacher (1864), myöhemmin E. W o 11 n y (,,For-

1486

schungen auf den Gebiete der Agrikulturphysik"
I-XX. 1878-98), jonka mukaan m. käsittää
peltomaan ja kasvien fysikaaliset suhteet sekä
ilmakehiin fysiikan (agraarimeteorologia). Tähän ovat
eräät tiedemiehet vielä ottaneet maanviljelyksen
fysikaalisen teknologian. Sopivin lienee rajoittaa
m. peltomaan fysikaalisiin oloihin, jolloin
peltomaan muokkaus ja ojitus, näiden vaikutus inaan
lämpö- ja kosteussuhteisiin sekä yöhallojen
tutkiminen jäävät sen tehtäviksi. A. H.

Maanviljelyshallitus. Maanviljelyksen ja sen
sivuelinkeinojen edistämistä varten perustettiin
maaliskuun 19 p. 1892 senaatin talousosaston ja
lähinnä sen maanviljelystoimituskunnan alainen
uusi keskusvirasto, nimeltä maanviljelyshallitus,
jolle sam. p. annettiin erityinen johtosääntö.
Maan-viljelyshallitukseen kuului ylitirehtööri. jolla oli
yksinomainen ratkaisuvalta hallituksessa
käsiteltäviin asioihin nähden, sekä yli-insinööri ja
ylitarkastaja, jotka toimivat alaansa kuuluvien
asiain esittelijöinä. Sen lisäksi hallituksen
palvelukseen asetettiin sihteeri ja kanslisti, jonka
viimemainitun toimi 1897 muodostettiin toiseksi
sihteerinviraksi. Edelleen on mainittava, että
senaatti kutsui, kolmeksi vuodeksi kerrallaan,
kolme asianomaisten maanviljelys- ja
talousseurojen valitsemaa, maanviljelyksessä taitavaa ja
kokenutta henkilöä m:n neuvotteleviksi jäseniksi;
ja näiden tuli antaa lausuntoja ja ehdotuksia
erityisistä maanviljelystä koskevista
tärkeämmistä kysymyksistä, mitkä hallitus jätti näiden
käsiteltäviksi. Kesäk. 29 p. 1907 annetulla
kahdella asetuksella ja sam. v:n elok. 7 p.
julkaistulla johtosäännöllä järjestettiin m. uudestaan.
Sen mukaan muodostavat m:n ylitirehtööri,
puheenjohtajana, sekä yksi yli-insinööri. kaksi
ylitarkastajaa ja sihteeri jäseninä; ja hallitus on
päätösvaltainen kolmen jäsenen läsnä ollessa.
Hallituksen palveluksessa on sitäpaitsi kamreeri,
aktuaari ja notaari sekä tarpeellinen
toimistohenkilökunta. M:n tehtävänä on tarkasti
seurata maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen tilaa
ja tarpeita sekä senaatille ehdottaa näiden
elinkeinojen edistämistä tarkoittavia toimenpiteitä;
valvoa valtion järjestämää ja kannattamaa
maataloudellista opetusta sekä sellaisia laitoksia ja
tiloja, joiden tarkoituksena on maatalouden
edistäminen; pitää silmällä maanviljelysinsinöörien,
lääninagronomien ja muiden maatalouden eri
haaroja varten valtion palvelukseen otettujen
konsulenttien ja neuvojain toimintaa; antaa
senaatille lausuntoja maataloudellisista asioista
sekä tuomioistuimille ja muille viranomaisille
selvitystä m:n toimialaan kuuluvista kysymyksistä;
järjestää maataloustilastoon tarvittavien tietojen
kokoaminen sekä laatia ja julkaista tämä tilasto;
olla yhteydessä ja yhteistoiminnassa maatalouden
alalla toimivien seurain ja yhdistysten kanssa
ja siinä suhteessa seurata niiden toimintaa sekä
valvoa, että niille myönnetyt valtion apurahat
tulevat tarkoituksiinsa käytetyiksi; sekä
vuosittain senaatille antaa kertomus maatalouden
tilasta ja maanvil jelyshallituksen sekä sen alaisten
laitosten ja virkamiesten toiminnasta.

M:n ylitirehtöörille kuuluvat m. m.
maanviljelys- ja talousseurojen toimintaa koskevat asiat
ja tilastollisen työn johto; yli-insinöörillesellaiset
asiat, jotka koskevat viljelys-, kuivaamis-,
kastelu ja pengerrysyrityksiä, maanviljelysinsinöö-

Maanviljelijäin ammattijärjestö—Maanviljelyshallitus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0799.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free